Valtiovarainministeriön vuoden 2021 budjettiesityksessä esitetään sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikattavaksi ensi vuonna 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia tämän vuoden avustussummasta. Tuo pudotus on niin suuri, että järjestöiltä vietäisiin toimintaedellytykset. Valtion kokonaisbudjetista tuo 127 miljoonan euron
LapCI ry julkaisi Miina Sillanpään päivänä 1.10 kirjoituksen Sisäkorvaistutekuntoutuksen epätasa-arvo. Kirjoitus julkaistiin blogissamme sekä se lähetettiin kansanedustajille ja yliopistollisten sairaaloiden kuulokeskusten ylilääkäreille. Tekstissä kerrottiin LapCI ry:n toimiston saaneen useita yhteydenottoja Kuopion ja Tampereen yliopistollisten sairaaloiden kuulokeskusten asiakkaiden vanhemmilta.
YK:n vammaissopimus astui voimaan Suomessa kesällä 2016. Vammaissopimuksen läpileikkaavana periaatteena on vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus, mutta sen toteutumiseen on vielä matkaa. Epätasa-arvoa esiintyy myös vammaisten keskuudessa, sillä Suomessa alueellinen epätasa-arvo on valitettavasti vielä nykypäivää. Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten maailmassa epätasa-arvoisuutta esiintyy
Mediassa on viime aikoina käyty keskustelua sisäkorvaistutteen saaneiden lasten ja heidän perheidensä kielivalinnoista. LapCI ry kannattaa valinnanvapautta ja haluaa tukea perheiden omia valintoja. Jokainen perhe on omanlaisensa, joten kieliratkaisuja on yhtä monta kuin perheitä.
Juhana Salonen kirjoittaa (Jokaisella on oikeus viittomakieleen, HS 20.4.2019), että ilman viittomakielen opetusta sisäkorvaistutteilla kuulevilla lapsilla on riskinä kielenkehityksen viivästyminen, ja heistä uhkaa tulla väliinputoajia kuten hänestä 20 vuotta sitten.
Sisäkorvaistutekuntoutuksen kehittymisen myötä tilanne on nykyään
LapCI ry:n kannanotto käynnissä olevaan keskusteluun koskien kansanedustaja Mikaela Nylanderin toimeenpanemaa kirjallista kysymystä sisäkorvaistutteen saaneiden lasten ja nuorten nykytilanteesta ja tarpeista, oikeusministeri Antti Häkkäsen vastausta siihen ja Juhana Salosen avointa kirjettä.
LapCI ry haluaa kiittää
Tämänhetkinen kansallinen lainsäädäntö ja Lapsen oikeuksien sopimus eivät valitettavasti riitä turvaamaan vammaisten lasten oikeuksia. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista on otettava aidosti myös paikallistasolla sekä päätöksenteossa että arkisissa palveluissa käyttöön. Toisaalta asiaa tulee tarkastella myös käytetyn kielen näkökulmasta. Lapsi-