Kela on informoinut palveluntuottajia uudesta tulkinnastaan, jonka mukaan jokaiseen tulkkaukseen vaaditaan paikalle kolmas osapuoli. Tästä Kelan linjauksesta herää kysymys, ketä varten tulkkia tarvitaan. Onko tulkki todellisuudessa paikalla sitä kolmatta osapuolta varten?  

Lukuisten järjestöjen mielestä Kelan uusi linjaus on tulkkauspalvelua tarvitsevien henkilöiden yhdenvertaisuuden toteutumista heikentävä uudistus. Uuden linjauksen myötä Kela kieltäytyy järjestämästä aiemmin normaalisti toiminutta tulkkausta liittyen esim. lapsen tv-ohjelmien katseluun, webinaaritallenteen katseluun tai oppitunnilla näytettäviin videoihin. Kannanotossa kerrotaankin, että asiakasjärjestöille on tullut useita asiakasyhteydenottoja, joissa ihmetellään, miksi Kela kieltäytyy järjestämästä aiemmin normaalisti toiminutta tulkkausta. 

Allekirjoittaneet toteavat muun muassa, että yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää asiakkaan oikeutta saada tulkkauspalvelua niissä tilanteissa, joissa hän sitä tarvitsee. Yhdenvertaisuus ei siis toteudu, jos asiakkaalla itsellään ei ole oikeutta määritellä mihin ja missä hän käyttää tulkkia. Toimiva vuorovaikutus edellyttää mahdollisuutta paitsi viestin tuottamiseen, myös sen vastaanottamiseen. 

Myös LapCI ry:n projektikoordinaattori Matleena Myllyrinne ihmettelee Kelan uutta linjausta. ”Työskennellessäni aiemmin puhevammaisten tulkkina, henkilö saattoi tilata minut kotiinsa, sillä halusi lukea ja kirjoittaa sähköpostit. Tätä hän ei olisi pystynyt itse tekemään ja puhevammaisten tulkin työhön kuuluu myös tekstin tulkkaaminen puheeksi tai puheen tulkkaaminen tekstiksi. Luetun viestin sisältöä saatoin vielä selventää asiakkaalle esimerkiksi tukiviittomien avulla. Paikalla tämän tyylisissä tilanteissa ei ollut kolmatta osapuolta, mutta tulkkaukselle oli aivan selkeä tarve”, Matleena pohtii. 

Järjestöjen kannanotossa todetaan, että linjauksen muuttaminen ja siitä tiedottamisen viive rikkoo hallintolain (434/2003) hyvään hallintoon kuuluvia periaatteita. Kelan linjaus rajata tulkkauspalvelun ulkopuolelle kaikki ääni- ja kuvatallenteiden tulkkaus on siis vastoin tulkkauspalvelulain henkeä ja lainsäätäjän tarkoitusta. Linjaukselle ei löydy perustetta tulkkauspalvelulaista esitöineen eikä sitä koskevasta oikeuskäytännöstä tai valvontaviranomaisten ratkaisukäytännöstä. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annetun lain (133/2010, tulkkauspalvelulaki) tarkoitus 1 §:n mukaisesti edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Tulkkauspalvelulain 5 §:ssä todetaan, että tulkkauspalvelua vamman vuoksi tarvitseva voi käyttää sitä työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten tulkkauspalveluun kuuluu Kelan oman palvelukuvauksenkin mukaisesti opastus ja kuvailu sisältäen myös ympäristön kuvailun. 

Kannanoton ovat allekirjoittaneet mm. Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Kuurojen Liitto ry, Kuurojen Palvelusäätiö sr, Suomen Kuurosokeat ry sekä Viittomakielialan Tulkkauspalvelun Tuottajat TUPA ry.

Katso kaikki allekirjoittaneet järjestöt ja lue kannanotto Kuuloliiton sivuilta