Huhtikuussa valitaan Suomeen uusi eduskunta, joka ei taatusti pääse helpommalla kuin nykyinen eduskunta. Suomessa on tiukka taloustilanne, joka on ajanut monet lapsiperheet todella tiukkaan taloustilanteeseen, mikä heijastuu lapsen ja nuoren arkeen. Me järjestöt pidämme tärkeänä, että lapsiperheet saavat jatkossakin tukea ennaltaehkäisevästi ja voimavaroja kasvattaen. Siksi on tärkeää, että järjestöjen toimintaa tuetaan myös jatkossa. Jatka lukemista: Järjestöt pienten puolella: lasten vaaliteesit 2023

Kerroimme joulukuussa blogissa upeasta vaikuttamistyön tuloksesta, kun saimme sitkeän vaikuttamistyön jälkeen yhdenvertaisuusvaltuutetun suosituksen, koskien Kelan alle 16-vuotiaan vammaistuen syrjivää etuusohjetta kuulovammaisten lasten kohdalla.

Vaikuttamistyö

LapCI ry ja KLVL ry ovat esittäneet yhdessä huolensa siitä, että Kelan alle 16-vuotiaan vammaistuen

LapCI ry on yhdessä Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto (KLVL) ry:n esittänyt huolensa siitä, että Kelan alle 16-vuotiaan etuusohje syrjii kuulovammaisia lapsia ja nuoria. Etuusohjeessa on mainittu, että vammaistukea myönnetään kuulovammaiselle 8 ikävuoteen asti. Järjestöt tekivät yhdessä valituksen yhdenvertaisuusvaltuutetulle keväällä 2021. Kela lähetti hyvin perusteellisen vastauksen kesällä 2021, johon me järjestöt vastasimme syksyllä 2021. Tämän jälkeen yhdenvertaistuusvaltuutetun toimisto on selvittänyt asiaa ja antoi 15.12.2022 suosituksen Kelalle, joka kokonaisuudessaan tässä alla. Jatka lukemista: Vaikuttamistyö kannattaa!

Eduskunta käsittelee parhaillaan esitystä uudeksi vammaispalvelulaiksi. Vammaispalvelulain uudistusta on tehty jo pitkään ja odotukset uudelle laille ovat suuret. On erittäin tärkeää, että esityksen soveltamisalapykälään lisättiin kevään lausuntokierroksen jälkeen aistivammaiset YK:n vammaissopimuksen kirjausten mukaisesti. Aistivammaiset eivät ole uusi ryhmä vammaispalvelujen saajina, vaan tähän saakkakin eri tavoin kuulovammaiset ja muut aistivammaiset ovat saaneet vammaispalveluja. On tärkeää, että tulevakin vammaispalvelulaki tunnistaa kuulovammaisten asiakkaiden kirjon sekä vastaa heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa. Jatka lukemista: Vammaispalvelulaki kaipaa vielä tarkennuksia kuulovammaisten osalta

Kansainvälisenä sisäkorvaistutepäivänä 25.2. LapCI ry ja Kuuloliitto ry korostavat sisäkorvaistutekuntoutukseen panostamisen tärkeyttä sekä yhdenvertaista mahdollisuutta saada vesisuojia maksutta. Sisäkorvaistutekuntoutuksen käytäntöjä tulee yhtenäistää eri puolella maata ja Suomen tulee muuttaa istutteiden puheprosessorien päivitysväli kansainvälisiä käytäntöjä vastaavaksi. Jatka lukemista: Sisäkorvaistutekuntoutuksessa varmistettava lapsen etu ja panostettava puheprosessoreihin

Sote-uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden vastuulla on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut, parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Nämä ovat isoja ja tärkeitä tehtäviä, joihin on valittava parhaimmat päättäjät! Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää neljän vuoden välein valittava aluevaltuusto. Aluevaltuuston on tehtävä hyvinvointialuestrategia, jossa päätetään muun muassa palveluiden järjestämistä ja tuottamista koskevista linjauksista, palvelutavoitteista sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Äänestäminen aluevaaleissa on tärkeää, sillä aluevaltuustojen tekemät päätökset vaikuttavat ihan jokaisen ihmisen arkeen. Jatka lukemista: Kuulovammaisten lasten ja nuorten oikeuksien toteutuminen ja yksilölliset tarpeet on varmistettava hyvinvointialueiden sote-palveluissa

LapCI ry on yhdessä SI-käyttäjä Helinä Lohilahden ja kumppaneiden kanssa tehnyt pitkään vaikutustyötä saadakseen sisäkorvaistutteen käyttäjien tarvitsemat apuvälineet maksuttomiksi käyttäjilleen. Vaikutustyön seurauksena Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ilmoitti vuoden 2019 marraskuussa, että sisäkorvaistutteen ulkoinen prosessori tullaan lisäämään lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi

Kuntavaalit lähestyvät ja on hyvä muistuttaa jokaista ehdokasta kuulovammaisten lapsen oikeudesta osallisuuteen. Kuulovammaisella ja viittomakielisellä lapsella on oikeus kuulua aktiivisena toimijana omaan yhteisöönsä sekä vaikuttaa häntä itseään koskeviin päätöksiin. Osallisuus on myönteistä minäkuvaa ja hyvää elämää vahvistava voima. Lasten ja nuorten oikeus osallisuuteen ovat perus- ja ihmisoikeuksia, jotka pohjautuvat YK:n lapsen oikeuksia koskevaan sopimukseen ja YK:n vammaissopimukseen. Jatka lukemista: Kuntavaalit: Kuulovammaisella oikeus osallisuuteen

HS julkaisi 4.4. artikkelin “Kuuleva kuuro”, jossa Tuulia Harjunmaa kertoi omista kokemuksistaan mm. siitä miten hän on kuullut sisäkorvaistutteella. Lisäksi HS julkaisi 28.4. Kuurojen liiton toiminnanjohtajan Markku Jokisen mielipidekirjoituksen, jossa kerrottiin viittomakielen asemasta, käytöstä ja historiasta. Näiden kahden näkökulman lisäksi haluamme tuoda esille vielä kolmannen näkökulman, joka on tällä hetkellä monen kuurona, kuulevaan perheeseen syntyneen lapsen arkea. Jatka lukemista: Sisäkorvaistutteen lapsena saaneita on jo kolme sukupolvea

Tässä sote-alan järjestöjen yhteisessä kannanotossa vedotaan hallitukseen, jotta se päättäisi puoliväliriihessä, miten järjestötoiminnan tulevaisuus ratkaistaan kestävästi ja järjestöjen autonomiaa kunnioittaen. Jatka lukemista: SOSTE: Järjestörahoituksen tulevaisuus on turvattava nyt