Pääministeri Orpon hallitus linjasi kevään 2024 kehysriihen yhteydessä sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusleikkausten tasosta ja aikataulusta osana julkisen talouden sopeuttamistoimenpiteitä. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso asetti kesäkuussa 2024 sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustuksia (STEA-avustuksia) koskevien linjausten valmistelun tueksi selvityshenkilön. Selvityshenkilöksi nimettiin yhteiskuntatieteiden maisteri Mika Pyykkö.
Selvityshenkilön tehtävälle annettiin todella kunniahimoiset tavoitteet, mutta vain viisi kuukautta aikaa selvityksen tekemiseen. Sanomattakin on selvää, ettei näin isoa haastetta pysty viidessä kuukaudessa suorittamaan, vaikka Pyykkö sai kaksi kokenutta työntekijää STEA:lta tueksi. Tehtävää oli paljon, ja raportista voi lukea enemmän tämän linkin kautta.
Alla muutama tehtäväkohta malliksi: ”Laatia tiivis kuvaus niistä tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet nykyisen avustuskokonaisuuden ja avustusstrategioiden muotoutumiseen.””Määritellä ja arvioida, mitkä ovat ne ilmiöt ja kokonaisuudet, joiden osalta sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan avustamisella verovaroin on jatkossa realistisesti saavutettavissa eniten yhteiskunnallista hyötyä.”
Selvityshenkilön ehdotus sisältää kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehdon A tarkoituksena on avustusjärjestelmän uudistaminen niin, että se luo lähtökohdat yleishyödyllisen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnan kehittämiselle ja vaikutusten lisäämiselle tärkeänä osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta. Vaihtoehdon B tarkoituksena on avustettavan toiminnan sopeuttaminen avustussumman pienenemiseen. Molemmissa vaihtoehdoissa korostetaan vaikuttavuusperusteisuutta.Vaihtoehdossa A avustukset suunnataan kolmesta toisiinsa liittyvästä näkökulmasta:
Vaihtoehdossa B kiinnitetään erityistä huomiota mm. alla listattuihin asioihin:
Raportti julkaistiin 10.1.2025 ja lausuntopalveluun tuli lausuntopyyntö 14.1.2025. Vastaukset tuli toimittaa jo 31.1.2025 mennessä, joten melkoinen kiire oli myös lausunnon tekemisen kanssa. Sote-alan järjestöille raportti on ollut pettymys, sillä siinä ei ole sitä mitä oltiin odotettu. Raportti ei pitänyt sisällään vastausta siihen, miten kahden seuraavan vuoden rahoituksen kanssa käy, eikä siinä esitelty mitään varteenotettavaa toimintamallia. Näin vammaisjärjestön näkökulmasta eniten huolta herättää se, että raportissa ei mainita vammaisia lainkaan.
LapCI ry jätti oman lausuntonsa 31.1.2025. Vastauksena kysymykseen, kumpi ehdotetuista malleista soveltuu paremmin uudistuksen lähtökohdaksi LapCI ry vastasi, ettei kumpikaan. Syynä tähän on, että vaihtoehtoja ei ole riittävästi avattu eikä raportin pohjalta pysty näkemään tulevaa käytäntöä. A-vaihtoehtoa tulisi valmistella pidempään, eikä sitä voida nyt esitetyn pohjalta pitää realistisena vaihtoehtona 2026-2027 vuosille. Järjestöjen toiminta on tärkeää ja valmistelun aikana perustoimintaa on pystyttävä jatkamaan.
Järjestöjen toiminta on ollut kohderyhmälähtöistä. Nyt on vaara, että poliittinen ohjaus lisääntyy, ja kansalaisten ääni sekä todellinen toiminnan tarve voivat jäädä poliittisen ohjauksen myötä syrjään. Näin ollen kohderyhmät eivät saa sitä tukea, jota he itse kokevat tarvitsevansa. Lisäksi vaihtoehdot A ja B on käsitelty selvityshenkilön raportissa kovin eri tavoin, mikä vaikeuttaa niiden vertailua ja kannanmuodostusta vaihtoehtoihin lausuntopyynnössä esitetyllä tavalla. Järjestöihin kohdistuvilla leikkauksilla on laaja-alaisia vaikutuksia, sillä ne eivät ainoastaan heikennä järjestöjen kykyä tarjota ennaltaehkäiseviä ja tukipalveluja, vaan lisäävät samalla julkisten palvelujen tarvetta ja heikentävät yhteiskunnan kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Selvitysasiamiehen A-vaihtoehto: Tasapainoinen tulevaisuus- avustusmallissa avustuksia kohdennettaisiin viidelle teema-alueelle, jotka liittyvät yhteiskunnan keskeisiin haasteisiin, joihin liittyvään toimintaan tulisi jatkossa kohdentaa STEA-avustuksia. Näitä olivat lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen, ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen, mielenterveyden edistäminen, yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen ja väestöterveyden edistäminen ja kansansairauksien ehkäisy. Lausuntopalvelussa kysymyksenä oli, ovatko esitetyt teemat edustamasi organisaation näkökulmasta perusteltuja?
LapCI ry:n mielestä kaikki teemat ovat perusteltuja, mutta niitä ei tule vertailla tai arvoittaa keskenään. LapCI ry näkee, että avustusjärjestelmän kehittämisen lähtökohtana tulee olla kohderyhmän tarveperusteisuus sekä ihmisten halu auttaa heikompiosaisia. Järjestöillä tulee olla mahdollisuus suunnata toiminta vastaamaan ihmisten muuttuviin tarpeisiin ja reagoida nopeasti poikkeustilanteessa avuntarpeeseen. Tästä hyvänä esimerkkinä esim. järjestöjen ketterä ja nopea toiminta korona-aikana.
Toiminnan ydin tulee tulla ihmisistä itsestään nousseeseen tarpeeseen eikä sitä pidä ylhäältä päin asettaa. A-mallin teemoista on kokonaan jätetty ulkopuolelle merkittäviä kohderyhmiä: kuten aisti-, liikunta- ja kehitysvammaiset ihmiset. Sote-järjestöjen avustamista koskevan lain mukaan avustettavan toiminnan tulee tukea ihmisten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja perusoikeuksien toteutumista. On huolestuttavaa, että raportista ei nouse esiin vähemmistöryhmien tarpeita. Mikäli nämä kohderyhmät ovat A-teeman sisällä, tulisi se paremmin tuoda esiin. LapCI ry:n kokemuksen mukaan vaihtuvalla teemalla ei myöskään pystytä tukemaan perheitä, jotka ovat aina samankaltaisten ongelmien edessä, kun kuulevaan perheeseen syntyy kuuro lapsi. Siihen tarvitaan spesifiä osaamista, vertaistukea ja tietoa arkikuntoutuksesta, jota vain siihen perehtynyt järjestö pystyy perheelle antamaan. Tässä tilanteessa perheet eivät saa jäädä yksin.
LapCI ry haluaa huomauttaa, että Suomi on ratifioinut 2016 YK:n vammaissopimuksen ja sen pohjalta velvoittaa huomioimaan vammaisten henkilöiden asiat ja oikeudet. On tärkeä ymmärtää, että vammaisuudesta ei voi parantua, jolloin toiminta ei voi vaihtua teeman mukaan. Lisäksi teemoista puuttuu ihmisoikeuksiin liittyvät ulottuvuudet. Yhdymme Invalidiliiton lausuntoon: Perusoikeuksien puolustaminen on keskeistä kaikessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Vammaisuus liittyy jokaiseen mainittuun teemaan kuormittavana tai lisäriskiä aiheuttavana tekijänä, eli jos näitä teemoja tultaisiin viemään eteenpäin tällaisenaan, tulisi vammaisuus sisällyttää jokaiseen teemaan vahvasti ja läpileikkaavasti. On myös tärkeä huomioida, kuten Suomen Kuurosokeat nostavat lausunnossaan esiin, että raportissa ei ole huomioitu sosiaalista hyvinvointia. Laki sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta (3.3.2023/284) ja 3 § Avustettava toiminta: ”Valtionavustusta voidaan myöntää laajasti sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Avustettavan toiminnan tulee osaltaan tukea ihmisten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa sekä perusoikeuksien toteutumista.” Raportissa ei huomioida perustuslain kuudetta pykälää, jossa on maininta myös vammaisten yhdenvertaisuudesta. Suomen perustuslaki (731/1999) ja 6 § Yhdenvertaisuus: ”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Valtionavustuksilla ei rahoiteta itseisarvoisesti vammaisjärjestöjä, vaan niiden toimintaa vammaisten henkilöiden hyväksi. Vammaisjärjestöjen rooli vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämisessä, heidän neuvonnassaan, tiedon jakamisessa ja tukemisessa on Suomessa ollut historiallisesti ja on edelleen oleellinen. Esimerkiksi vammaisten henkilöiden vertaistukea ja edunvalvontaa toteuttavat Suomessa ainoastaan vammaisia henkilöitä edustavat järjestöt.
LapCI ry näkee, että selvityksessä on eteenpäin vietäviä kohtia, jotka vähentäisivät järjestöjen hallinnollista taakkaa:
Uudistuksessa on muistettava, että pienet järjestöt tarjoavat usein korvaamatonta apua ja tukea kohderyhmilleen, vastaten juuri heidän erityistarpeisiinsa tavalla, johon suuremmat toimijat eivät aina kykene. Siksi avustusjärjestelmää uudistettaessa on välttämätöntä turvata myös pienten toimijoiden mahdollisuudet jatkaa ja kehittää vaikuttavaa työtään. Mahdollisia yhdistymisiä isompiin toimijoihin estää se, että pienen järjestön kohderyhmä jää helposti suuremman kohderyhmän myötä syrjään ja heidän ääni jää kuulumatta. On siis tärkeää nähdä se, että toiminta on tarkoituksella eriytetty isommasta kohderyhmästä.
Lue LapCI ry:n lausunto kokonaisuudessaan täältä.Tekstin on kirjoittanut LapCI ry:n toiminnanjohtaja Janet Grundström
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *
Kommentti *
Nimi *
Sähköpostiosoite *
Kotisivu
Tallenna nimeni, sähköpostiosoitteeni ja kotisivuni tähän selaimeen seuraavaa kommentointikertaa varten.
Lähetä kommentti