Kelan esittämät muutokset vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen puheterapiapalveluihin uhkaavat vakavasti kuulovammaisten lasten mahdollisuuksia saada varhaista, vaikuttavaa ja yksilöllistä kuntoutusta. Kansallinen hintakatto, laadun pisteytyksen poistaminen ja kotikäyntikorvausten supistaminen vaarantavat erityisesti niiden lasten oikeudet, joiden kohdalla varhaisen terapian merkitys on kaikkein kriittisin. 

Lapsen oikeuksien viikon kannanotto 2025 Lapsen oikeuksien kansallinen viestintäverkosto

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi. Jokaisen tulee voida kiinnittyä yhteiskuntaan ja toimia sen jäsenenä. Näiden oikeuksien vaaliminen on demokratian ja kestävän tulevaisuuden edellytys. 

Kannanotto hallituksen puoliväliriiheen: Vapaaehtoistoimintaan panostaminen on yhteiskunnan kestävä investointi

Vapaaehtoistoiminta on yhteiskuntamme hiljainen voimavara. Se luo hyvinvointia, lisää osallisuutta ja rakentaa kriisinkestävää Suomea. Vaikka talous on tiukilla, on kriittisen tärkeää turvata koordinoidun vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset. Leikkaukset kansalaisjärjestöiltä ja vapaaehtoistoiminnalta ovat

Kela on informoinut palveluntuottajia uudesta tulkinnastaan, jonka mukaan jokaiseen tulkkaukseen vaaditaan paikalle kolmas osapuoli. Tästä Kelan linjauksesta herää kysymys, ketä varten tulkkia tarvitaan. Onko tulkki todellisuudessa paikalla sitä kolmatta osapuolta varten? Jatka lukemista: LapCI ry jakaa järjestöjen huolen Kelan tulkkauspalvelua koskevaan uuteen linjaukseen 

LapCI ry on yhdessä SI-käyttäjä Helinä Lohilahden ja kumppaneiden kanssa tehnyt pitkään vaikutustyötä saadakseen sisäkorvaistutteen käyttäjien tarvitsemat apuvälineet maksuttomiksi käyttäjilleen. Vaikutustyön seurauksena Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ilmoitti vuoden 2019 marraskuussa, että sisäkorvaistutteen ulkoinen prosessori tullaan lisäämään lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi

Kuulovammaisten lasten vanhemmat ovat ottaneet yhteyttä järjestöihin ja nostaneet esille huolensa siitä, että erityisen tuen oppilailla ei ole ollut yhdenvertaista mahdollisuutta siirtyä etäopetukseen kaikissa kunnissa. Kun opetuksen järjestämisessä samanaikaisesti arvioidaan sekä terveysturvallisuutta että oppimisen tuen toteuttamista, oppilaita ei saa kategorisesti määrätä etä- tai lähiopetukseen. Yksilölliset tarpeet ja kielellinen saavutettavuus on huomioitava kaikissa kunnissa niin, että lähipiirinkin terveysturvallisuus huomioidaan. Oppilasta ja hänen huoltajiaan tulee kuulla tässä päätöksenteossa. Jatka lukemista: Yksilölliset tarpeet huomioitava pandemia-ajan opetusratkaisuissa

Ali Ghiasi on sisäkorvaistutetta (SI) käyttävän lapsen vanhempi. Tässä artikkelissa hän tuo esille näkemyksiään polarisoivista keskusteluista, joita SI-yhteisössä on ollut viime aikoina SI-käyttäjien kokemuksien pohjalta. SI:tä ympäröivä keskustelu sekä joidenkin SI-käyttäjien negatiiviset kokemukset tuntuvat usein keskittyvän asettamaan kuulevat ja kuurot vastakkain. Ali esittää, että SI-käyttäjien kokemukset tulisi vastakkainasettelun sijaan nähdä täysin uuden identiteetin ilmentymänä näiden kahden maailman välille. Jatka lukemista: Mielipide: SI-identiteetti murroksessa

Ali Ghiasi is father to a Cochlear Implant (CI) recipient daughter. In this article, he expresses his views on some polarizing conversations that have been ongoing in the CI community regarding the CI recipients' experiences. The discourse surrounding the CI and negative experiences of some CI users often seems focused on pitting the hearing and the deaf against each other. Ali argues that we should, instead, look at the experiences of CI users as indicative of a completely new identity forming in between the two worlds. Jatka lukemista: Opinion: Paradigm shift to a new CI identity

#onneksionjoku-kampanjassa pyritään tuomaan esille niitä syitä, miksi järjestötyö on korvaamatonta. Osana kampanjaa erilaiset ihmiset kertovat tarinansa ja syynsä siihen, miksi ovat itse mukana järjestötoiminnassa. Jatka lukemista: Tarvitaanko meitä? #onneksionjoku

Valtiovarainministeriön vuoden 2021 budjettiesityksessä esitetään sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikattavaksi ensi vuonna 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia tämän vuoden avustussummasta. Leikkaukset heikentäisivät merkittävästi järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikuttaisivat eniten kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointiin.   Jatka lukemista: Järjestöt huolissaan kuulovammaisten ja viittomakielisten ihmisten oikeuksien toteutumisesta ja syrjäytymisvaarasta