Ensitiedolla tarkoitetaan tietoa, joka annetaan perheelle, kun perheenjäsenet kohtaavat lapsen tai sikiön sairauden tai vammaisuuden. Ensitiedon hetkeen on syytä pysähtyä ja keskittyä. Tilanne sanoineen jää usein vanhempien mieleen loppuiäksi. Tavalla, jolla puhutaan, on suuri merkitys. Ensitiedon hetki on hyvin haasteellinen paitsi tiedon vastaanottajalle, myös sen antajalle. Ensitietosuositus on laadittu ammattilaisten tueksi tässä vaativassa tehtävässä. Hyvin annettu ensitieto tukee ja kantaa lasta ja perhettä heidän uudessa elämäntilanteessaan. Jatka lukemista: Ensitiedolla on väliä

Jotkut teistä ovat saattaneetkin seurata Kuulokeskus-kiertuetta LapCI ry:n Instagramista. CIsumusan projektikoordinaattori Katariina kiersi huhtikuun aikana kaikki Suomen yliopistollisten sairaaloiden kuulokeskukset. Tavoitteena kiertueella oli tiivistää yhteistyötä keskusten kanssa, kertoa ja saada palautetta toiminnastamme. Jatka lukemista: CIsumusan Kuulokeskus-kiertue

LapCI ry antoi lausunnon Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutukseen ohjautumisen perusteet oppaasta. Opas on tarkoitettu terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville. Jatka lukemista: Lausunto: Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjautumisen perusteet

Olemme julkaisseet perheiden kokemuksia heidän saamastaan ensitiedosta ja kuulon kuntoutuksesta pitkin vuotta blogissamme. Tällä kertaa vuorossa on Jonathanin tarina; "Jontte" on yksi tuoreimmista kuulopolkunsa aloittaneista SI-käyttäjistä, sillä hän sai sisäkorvaimplantit tämän vuoden keväänä. Jonathanin ensimmäiset kuukaudet olivat täynnä erilaisia kuulon tutkimuksia, ja tutkimuksista lopulta saadut tulokset saivat perheen valitsemaan hänelle sisäkorvaistutteet. Jatka lukemista: Ensitieto ja kuulon kuntoutus: Jonathanin tarina

Ensitieto ja kuulon kuntoutus -artikkelisarjan tämänkertaisessa osassa SI:ta käyttävän Iidan isä Antti kertoo perheen kuulotaipaleesta: diagnoosista, sen aikaansaamista tunnereaktioista, totuttelemisesta uuteen arkeen sekä nykytilanteesta. Lue rohkea ja rehellinen tarina perheen matkasta kuulon kuntoutuksen saralla! Jatka lukemista: Ensitieto ja kuulon kuntoutus: Iidan tarina

Kuulon kuntoutuksen teemavuotena olemme haastatelleet kuntoutusohjaajia, järjestäneet asiantuntijawebinaareja puheen kuntoutuksesta sekä haastatelleet SI:ta käyttävien lasten perheitä heidän kokemuksistaan kuulon kuntoutuksen alkutaipaleesta. Tällä kertaa olemme saaneet blogiimme haastateltavaksi KYS:ssa toimivan audionomina toimivan Eija Heimosen, joka kertoo tässä artikkelissa työnkuvastaan. Jatka lukemista: Mitä audionomi tekee? Haastattelussa Eija Heimonen

Kysyimme aikaisemmin tänä vuonna Ensitieto-kyselyn yhteydessä vastaajilta, josko he olisivat innokkaita kertomaan omista ensitiedon kokemuksistaan ja kuulon kuntoutuksen alkumetreistä blogissamme. Toisena näistä keräämistämme kokemuksista on erään äidin kertoma tarina nyt kymmenvuotiaan poikansa kuulomatkasta. Jatka lukemista: Ensitieto ja kuulon kuntoutus: erään pojan tarina

Kysyimme aikaisemmin tänä vuonna Ensitieto-kyselyn yhteydessä vastaajilta, josko he olisivat innokkaita kertomaan omista ensitiedon kokemuksistaan ja kuulon kuntoutuksen alkumetreistä blogissamme. Ensimmäisenä näistä keräämistämme kokemuksista on Adan tarina äiti Piretin kertomana. Julkaisemme tekstin sekä suomeksi että englanniksi, linkki alkuperäiseen englanninkieliseen tekstiin tästä. Jatka lukemista: Ensitieto ja kuulon kuntoutus: Adan tarina

Tammikuussa toteutimme kyselyn jäsenperheidemme ja muiden kuulovammaisten lasten vanhempien kesken siitä, minkälaista ensitietoa perheet ovat kuulovammadiagnoosin alkumetreillä saaneet. Lähdimme teettämään kyselyä siksi, koska saamme ajoittain kuulla perheiltä sairaaloiden antamasta epätasa-arvoisesta kohtelusta ja puutteellisesta tiedosta. Lue ensitieto-kyselyn tulokset tästä artikkelista! Jatka lukemista: Ensitieto-kyselyn tuloksia ja oivalluksia

Kuulovammaiset tarvitsevat korvien takana olevien laitteiden lisäksi myös muita apuvälineitä ja tukitoimia. Ulla Konkarikoski Cochlearilta kertoo mistä ja miten näitä voi hakea.

Monet apuvälineistä saa omasta sairaalasta. Tällöin otetaan yhteyttä yleensä omaan kuntoutusohjaajaan. Hänen avullaan lapselle voidaan