Mä oon Helmi, ja halusin jakaa pohdintoja kuulevana kuurona olemisesta.

Usein minulta kysytään, identifioidunko kuuroksi vai kuulevaksi. Rehellinen vastaus on: en tiedä. Olen ollut aina kuulevien kouluissa, harrastuksissa ja ympäristöissä. Mutta silti en ole koskaan täysin kokenut kuuluvani joukkoon. 

Tässä artikkelissa psykologi Kristiina Laakso kertoo niistä tekijöistä, joista kuulovammaisen lapsen ja nuorten identiteetti koostuu. Miten identiteettiä voi tukea? Miten sitä voi vahvistaa? Lue lisää tästä. Jatka lukemista: Vieraskynä: Kuulovammaisen nuoren identiteetti & minäkuva

Mari Vassinen kirjoitti blogitekstin liittyen pro gradu -tutkielmaansa, jossa käsitellään sisäkorvaistutetta käyttävien nuorten identiteettiä ja elämänlaatua. Jatka lukemista: Sisäkorvaistutteita koskevan pro gradu –tutkimuksen työstäminen oli antoisa projekti 

Tässä asiantuntija-artikkelissa Kuulo-Auriksen psykologi Kati Pekkala kirjoittaa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat kuulovammaisen nuoren identiteetin ja positiivisen minäkuvan kehitykseen. Jatka lukemista: Vieraskynä: Kuulovammainen nuori ja positiivisen minäkuvan kehittyminen

Tänä vuonna LapCI ry:n kantava teema on sisäkorvaistutetta käyttävien lasten ja nuorten identiteetti ja minäkuva. Lasten ja nuorten identiteetin kehitykseen vaikuttaa ennen kaikkea lapsen ympäristö, läheiset ihmiset, heidän saamansa tuki ja turva sekä lapsen omat harrastukset ja

Tämän vuoden viestinnän teemaksi valikoitui identiteetti ja positiivinen minäkuva. Tässä artikkelissa avaamme hieman, miksi juuri tällä aiheella on suuri merkitys: mitä erilaisia keinoja ja tapoja voidaan käyttää hyödyksi, jotta sisäkorvaistutetta käyttävä lapsi kasvaa hyvinvoivaksi nuoreksi ja sitä myöten hyvällä ja terveellä itsetunnolla varustetuksi aikuiseksi. Jatka lukemista: Vuoden teema: Identiteetti & positiivinen minäkuva

Vanhemmille suunnattu webinaari toteutettiin yhteistyössä Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin kanssa. Luennoitsijana toimi Valterin ohjaava opettaja Riina Niutanen. Hän on koulutukseltaan KM, varhaiskasvatuksen opettaja ja erityisluokanopettaja. Kuulovammaan liittyvät asiat ovat olleet hänelle tuttuja jo 4-vuotiaasta lähtien isosiskon roolissa sekä pitkältä ajalta opettajan uralla. Tässä tiivistelmä luennon sisällöstä! Jatka lukemista: Vuorovaikutustaidoista kohti sosiaalisia taitoja -webinaarin eväitä

Perheen valintaa kunnioitettava

Juhana Salonen kirjoittaa (Jokaisella on oikeus viittomakieleen, HS 20.4.2019), että ilman viittomakielen opetusta sisäkorvaistutteilla kuulevilla lapsilla on riskinä kielenkehityksen viivästyminen, ja heistä uhkaa tulla väliinputoajia kuten hänestä 20 vuotta sitten.

Sisäkorvaistutekuntoutuksen kehittymisen myötä tilanne on nykyään