LapCI ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi 30.6.2017 asti on valittu Ulla Konkarikoski.
Valkeakoskella asuva 36-vuotias Ulla on kahden miltei kouluikäisen poikalapsen äiti ja molemminpuolisten sisäkorvaistutteiden käyttäjä. Ulla on koulutukseltaan tietojenkäsittelyyn suuntautunut tradenomi ja metsuri. Ullan valtteja ovat vahva tietämys hankehallinnosta sekä
LapCI ry, Sisäkorvaistutelasten valtakunnallinen yhdistys hakee toiminnanjohtajalleen sijaista ajalle 1.11.2014- 30.6.2017. Toimi on osapäiväinen (60%. Mahdollisuus kasvuun rahoituksen kasvun myötä). Palkka 1650 euroa/kk. Toimistomme sijaitsee Pohjois-Haagassa Helsingissä. Noudatamme 4 kk koeaikaa.
Haemme ihmistä, jolla on vahva järjestö- ja kansalaistoiminnan
13-vuotiaan SI-lapsen isä Lasse Lindström toimi LapCI ry:n puheenjohtajana seitsemän vuotta. Hän väistyi tehtävästä äskettäin ja kirjoitti koonnin pj-vuosistaan.
Päättäessäni luopua LapCI ry:n puheenjohtajuudesta en tullut katsoneeksi peruutuspeiliin ja huomanneeksi, että vuosien 2007 ja 2014 väliin jäi seitsemän vuotta.
Vuodesta 2005 alkaen vinkkipuheopetus on ollut LapCI ry:n yksi toimintamuoto, mutta nyt vinkkipuheelle on perustettu oma yhdistys, jonka puheenjohtaja on puheterapeutti Terhi Rauhamäki (terhi.rauhamaki(at)puheterapeutti.fi).
Lapsiasiavaltuutettu ja järjestöt esittävät ensitiedon antamisesta Käypähoito-suositusta
Mediatiedote 25.9.2013
Ensitiedon antamisesta perheelle halutaan kansallinen Käypähoito-suositus. Ensitiedolla tarkoitetaan tietoa, joka annetaan perheelle, kun perheenjäsenet kohtaavat lapsen tai sikiön sairauden tai vammaisuuden. Ensitieto voidaan ymmärtää joko kirjaimellisesti ensimmäisenä tietona lapsen erityisen
Korvaava on internetdokumentti kuurosta, joka kuulee
Korvaava (2013) on Yle Dokumenttiryhmän tekemä interaktiivinen internetdokumentti. Se on visuaalisesti kaunis kertomus tytöstä, joka syntyi kuurona, mutta elää nyt kuulevana korvaimplanttien avulla. Dokumenttia pääsee seuraamaan sekä tytön että hänen äitinsä näkökulmasta.
Joka vuosi syntyy n. 60 vaikeasti tai erittäin vaikeasti kuulovammaista lasta. Näistä lapsista enemmistö pääsee varhain kuntoutuksen piiriin synnytyssairaaloissa tehtävän seulonnan ansiosta. Tämän ryhmän lisäksi on suuri joukko lievästi ja keskivaikeasti kuulovammaisia lapsia, jotka tunnistetaan