LapCI ry:llä on ollut tapana valita joka vuodelle teema, jonka tiimoilta tuotamme tietoa, vinkkejä ja vertaistukea blogiimme, someen ja tiedotteisiimme. Tänä vuonna teemana on kuntoutus. Erityisesti tietenkin kuulon kuntoutus sen kaikissa eri muodoissa. Tulemme teemavuoden aikana käsittelemään mm. kuntoutusohjausta, puheterapiaa, kuulon ja puheen kehityksen tukemista kotona, antamaan arjen vinkkejä perheille – vertaistukea unohtamatta! Tänään pureudumme siihen, mitä arkikuntoutus tarkoittaa: mitä kuulon kuntoutus arjessa käsittää.

Arkikuntoutuksessa asioita tehdään tiedostaen ja toistaen

Sisäkorvaistutteiden aktivoimisesta alkaa lapsen kuuloikä. Se, miten kuulon kuntoutus ja mahdollisesti puhekielisyyteen tähtäävä kuntoutus etenee, riippuu monesta tekijästä. Vanhemmilla ja kasvattajilla on arjessa suuri rooli olla lapsen tukena, jotta hän pääsee käyttämään kaiken potentiaalinsa. Tässä on kyse arkikuntoutuksesta ja siihen on saatavilla useita vinkkejä myös ammattilaisilta, kuten puheterapeutilta.

LapCI ry:n hallituksen jäsen, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Mari Vassinen on kahden sisäkorvaistutteita käyttävän lapsen äiti ja hän on koonnut alla olevaan listaan vinkkejä siitä, mitä puhekieleen tähtäävä arkikuntoutus sisäkorvaistutetta käyttävällä lapsella voi käsittää.

1. Laitteet päässä ja kunnossa

Kun kuulee puhekieltä, oppii puhekieltä. Kielen syötteen määrällä on suuri merkitys kielen kehittymiselle: jos laitteet eivät ole päässä, niin syötettä ei tule. Alkuvaiheessa tämä voikin olla todella työlästä, sillä monilla prosessorit lentävät helposti pois päästä. Tähän auttaa aika ja vanhemman sitkeys. Ajan myötä, kun lapsi huomaa hyötyvänsä prosessoreista, ne alkavat pysyä päässä paremmin. Siihen asti voi käyttää erilaisia kiinnitysapuja: tällä sivulla olemme luetelleet esimerkkejä oivista kiinnitysmenetelmistä!

2. Kuuntelemaan pysähtyminen

Lapsen pitää oppia kuuntelemaan. Tähän käy yksinkertainen harjoitus: pysähdy lapsen kanssa tietoisesti äänen äärelle (esim. pyykkikone, puhelin, mopo), nimetkää se ja kuunnelkaa. Lapsen oppiessa erottelemaan ääniä tarkemmin, huomioikaa yhä pienemmät äänet ja nimetkää niitä täsmällisemmin (esim. soittimien eri äänet). Kaikenlaiset äänilelut, -kirjat ja -palapelit ovat hyvä apu tässä.

3. Kielen syöte

Puhetta on hyvä olla riittävän paljon ja riittävän laadukkaasti. Aikuisen tulee puhua lapselle, vaikkei lapsi itse vielä tuottaisi sanoja. Tämä tarkoittaa arkisten asioiden ääneen höpöttämistä: ”onpa kaunis sää, tuo auto onkin vihreä, nämä lusikat laitetaan ylälaatikkoon, kukahan meille kohta tulee?” Turhat kuulemisen häiriötekijät kannattaa karsia kotoa pois (esim. television ei kannata olla jatkuvasti auki taustalla.

4. Nimeäminen, toisto ja laajentaminen

Nimeä lapselle asioita arjessa: oli se sitten pukiessanne vaatteita päälle tai tähyillessänne ulkona näkyviä asioita, niin puhu ääneen siitä, mitä juuri teet. Hyödynnä kaikki perushoitotilanteet, ja toista sanoja usein ja paljon. Kun lapsi oppii ja osaa tuottaa sanoja itse, niin laajenna sanavarastoa ja anna asioille kontekstia. Älä pysy samoissa ilmaisuissa, vaan tarjoa jatkuvasti lisää, tarkentavia sanoja: auto – iso auto – punainen auto – valtava sininen betoniauto. Käytä monipuolista sanastoa: synonyymejä, käsitteitä ja kuvailua. On myös tärkeää puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Arjessa tulee helposti sanottua ”laita tuo tuonne” sen sijaan, että sanoisi selkeämmin, että ”laita kengät hyllyyn”.

5. Laadukas ja vaihteleva kielen malli ja vuorottelu

Nimeämisen lisäksi tarvitaan erilaisia kielellisiä tilanteita, kuten keskustelua, hassuttelua, höpöttelyä, vastavuoroisuutta, ihmettelyä, kyselyä… Keskustelun vuorottelu on tärkeää: vaikkei lapsi osaisikaan puhua, on tärkeää antaa hänelle puheenvuoro. Lapsen vuoro voi olla ääntelyä tai vaikka ilme. Tärkeintä on kuitenkin kommunikoinnin vastavuoroisuus jo heti vauvasta lähtien, että vanhempi antaa lapselle aikaa ja mahdollisuuden osallistua vuoropuheluun. Lapsen kasvaessa vuorottelu muotoutuu erilaiseksi: ota lapsi mukaan ihmettelyyn, pohdintaan, ongelmanratkaisuun ja neuvotteluun. Tarjoa hänelle myös riittäviä haasteita, eikä vain ”valmiiksi pureskeltuja” malleja.

Vinkkilista jatkuu vielä! Voit lukea listan kokonaisuudessaan nettisivuiltamme kohdasta Sisäkorvaistute -> Arkikuntoutus.

Jokainen arki on omannäköisensä

Jokaisen perheen arki on erilaista, joten arkikuntoutus kannattaa miettiä omaan arkeen sopivaksi. Arkikuntoutus voi ajatuksena tuntua aluksi työläältä: toisten on tehtävä enemmän töitä saadakseen arjesta kuntouttavaa, kun taas joku toinen tekee näitä harjoituksia jo luonnostaan. Tärkeintä arkikuntoutuksessa on kuitenkin se, että harjoituksia tulee tehtyä, ja että niitä tekee tiedostaen. Voitte ottaa omaan arkeenne käyttöön vaikka vain yhden asian kerrallaan. Hetken päästä huomaa, että niistä onkin muotoutunut oma uusi arki!

Muistetaan iloita pienistäkin edistymisistä!

Lisää materiaaleja arkikuntoutuksen tueksi

Lisää tietoa arkikuntoutuksesta löytyy mm. Lyndsey Allenin nettisivuilta. Hän on kuulovammaisiin lapsiin erikoistunut puheterapeutti, jonka sivuilta löydät hyödyllistä materiaalia ja YouTube-videoita siitä, kuinka kehittää lapsen kielellisiä taitoja leikin ja arjen askareiden avulla.

John Tracy Centerin nettisivuilta löytyy myös paljon tietoiskuja kuulovammaisen lapsen kuntoutuksesta. Lisäksi John Tracy Center tarjoaa verkkokursseja vanhemmille.

Seuraa myös LapCI ry:n Instagramista ja Facebookista vinkkejä! Tämän vuoden teeman mukaisesti julkaisemme joka torstai uuden arkikuntoutukseen liittyvän vinkin asiasanoilla #IdeoitaArkeen ja #KuulonKuntoutus. Sen lisäksi pyydämme teitä lukijoita kertomaan meille viestein ja kommentein, mistä kuntoutukseen liittyvästä aiheesta haluaisitte meidän kirjoittavan.

Olemme myös kiinnostuneita kuulemaan teidän kokemuksistanne: jos olet kiinnostunut jakamaan perheenne kokemuksia (miten hyvin kuntoutus on teillä toiminut, mitkä ovat erityisen hyviä keinoja, mitkä asiat ovat olleet kaikista haasteellisimpia) kirjoituksen muodossa, ota meihin rohkeasti yhteyttä info@lapci.fi!

Talvisin terveisin,
LapCI ry:n toimiston väki