Asiantuntijateksti: Kuulolla koko ajan


Kun vanhemmat toivovat kuulovammaisen lapsensa puhutun kielen kehittyvän ikätasolle, on välttämätöntä, että kuulon apuvälineitä pidetään jatkuvasti hereillä ollessa. 

Yleensä kuuleminen yhdistetään korviin ja kuulovammoista puhuttaessa ajatellaan, että kyse on korvien ongelmasta. Korvat kuitenkin vain vastaanottavat äänen, ja itse kuuleminen tapahtuu aivoissa. Korvat ovat äänen kulkureitti aivoihin. Kuulovamman takia tuo reitti estyy. Kun ääni ei pääse aivoihin asti, aivot ottavat kuulemiseen varatut alueet nopeasti muuhun käyttöön kuten näönvaraisen tiedon käsittelyyn, ja lopulta kuuloaivokuoren kyky käsitellä ääntä menetetään pysyvästi.

Aivoissa vallitsee karu viidakon laki – Use it or lose it. 

Vauvat alkavat kuulla jo noin puolivälissä raskautta. Vauva, joka syntyy vaikeasti kuulovammaisena, on jo syntyessään menettänyt parikymmentä viikkoa kuuloaivokuorta stimuloivaa ääntä normaalikuuloisena syntyneeseen vauvaan verrattuna. Kuuloaivokuoren muokkautuvuuden herkkyyskausi kestää noin 3,5-vuotiaaksi asti. Aivojen kyky oppia havaitsemaan, erottelemaan ja ymmärtämään puhetta heikentyy nopeasti tämän jälkeen. Seitsemännen ikävuoden jälkeen kuuloaivokuori on jo pitkälti pysyvästi uudelleenjärjestäytynyt muihin tehtäviin. 

Kuulon apuvälineiden avulla ääni pääsee kuuloaivokuorelle kuulovammasta huolimatta. Nykyisillä sisäkorvaistutteilla erittäin vaikeastikin kuulovammainen lapsi voi kuulla kaikki puheen äänteet tarkasti ja oppia puhutun kielen ikätasoisesti, kun laitteiden säädöt ovat puheen oppimisen kannalta optimaaliset ja hän on varhain kokoaikaisesti kuulolla.  

Kello käy

On tutkittu, että jos puheen kuuleminen on ollut vähäistä kahden ensimmäisen elinvuoden aikana, puhutun kielen taidot jäävät pysyvästi ikäodotusta heikommiksi. Vähintään 10 h päivässä kuulolla olevien lasten puhuttu kieli kehittyy paremmin kuin lasten, jotka ovat kuulolla tätä vähemmän. Kokoaikaisen kuulolla olemisen katsotaan tarkoittavan 80 % lapsen valveillaoloajasta, mutta on suositeltavaa pyrkiä kokoaikaiseen kuulolla oloon arjessa kuuloaivokuoren kehityksen turvaamiseksi. Normaalikuuloiset kuulevat 24/7. 

Vanhempana sinulla on avaimet lapsen kuuloajan määrään arjessa. Kuulon apuvälineiden pysyminen pienissä korvissa ja päässä vaatii vanhemmilta arjessa usein lehmän hermoja, sinnikkyyttä ja luovuutta. Noin puolivuotiaana vauvat harjoittelevat ahkerasti käsiensä käyttöä ja kuulon apuvälineiden ottaminen päästä on usein mitä palkitsevinta harjoittelua pienelle. Vähän vanhempana lapsi voi reagoida uusiin ja yllättäviin tilanteisiin tai kieltoihin ottamalla kuulon apuvälineet pois. Myös hermostuessa kuulolaitteet voivat lentää vähän vanhemmillakin lapsilla pikaisesti lattialle. Voi olla lohdullista tietää, että tämä on hyvin tavallista: kuulon apuvälineitä joutuu laittamaan lapselle eri kehitysvaiheissa takaisin kymmeniä ellei jopa satoja kertoja päivässä.  

Ole johdonmukainen. Turhautumisesta huolimatta yritä pysyä rauhallisena ja laita kuulon apuvälineet takaisin. Vältä ”Ei”-sanan käyttämistä tai muuten kieltämistä, palauta kuulolaitteet päähän mahdollisimman neutraalisti, ettei tilanteesta kehity lapselle leikkiä. Jos lapsi vastustelee, yritä suunnata lapsen huomio johonkin tätä kiinnostavaan asiaan ensin ja anna pienillä käsille ja silmille jotain tutkittavaa.

Lapsen kasvaessa, kehittyessä ja tottuessa kuulon apuvälineisiin ja kuulemiseen, arki yleensä helpottuu huomattavasti. Sitä odotellessa pidä mielessä, että jokainen kuulolla oltu minuutti kuroo kiinni lapsen kuulemisen ja puheen kehityksen viivettä. 

Lähikuva pienestä tytöstä, jolle laitetaan Aqua+ -vesisuojia puheprosessoreiden suojaksi.
Uidessakin on hyvä olla kuulolla

Kokeilun kautta helpompaan arkeen

Kysy Kuulokeskuskäynnillä mahdollisuutta kokeilla lapsen sisäkorvaistuteprosessoriin eri kokoisia korvakoukkuja (pieni, keskikokoinen ja suuri) ja kiinnitysvaihtoehtoja, jotta laitteet pysyvät paikallaan paremmin. Ihan pienimmissä korvissa pelkkiä korvakoukkuja paremmin voi toimia korvalehden ympäri menevä Hugfit tai Snugfit. Näissäkin korvakoukkujen koko vaihtelee, joten kannattaa varmistaa koukun sopiva koko lapselle. Kokeile lisäksi leuan alta kiinnitettävää ohutta myssyä, tuubihuivia tai kangaspantaa pitämään kuulo mukana menossa. On olemassa myös pantoja, jotka on suunniteltu erityisesti pitämään sisäkorvaistuteprosessorit päässä (esim. Hearing Henry, EarSuspenders). Kysy muilta kuulovanhemmilta vinkkejä, usein toimivimmat vinkit saadaan vertaisperheiltä. Paras apu löytyy vaihtoehtoja kokeilemalla. 

Kuulon apuvälineitten säädöt tehdään Kuulokeskuksessa, mutta vanhempana sinulla on oikeus saada tieto lapsen kulloisestakin kuulotilanteesta ymmärrettävästi ja tarkasti. Kysy joko lapsella on pääsy kaikkiin puheäänteisiin kyseisillä säädöillä? Opettele seuraamaan lapsen kuuloreaktioita arjessa, säpsähteleekö hän joitain ääniä, vaikuttaako kuulevan huonosti toisia? Ota selvää, mitä ovat Ling-äänteet ja miten näitä käytetään arjessa lapsen kuulotilanteen seuraamisessa. Kysy tähän apua kuntouttavalta puheterapeutilta.  

Tietoa löytyy myös esim. LapCI ry:n nettisivuilta. Kerro kaikista havainnoistasi säätökäynnillä Kuulokeskuksessa, ne auttavat löytämään optimaaliset säädöt puheen kehityksen vauhdittumiseksi mahdollisimman nopeasti. Kuulemisen tarkentumisen myötä lapsi useimmiten myös pitää laitteitaan aiempaa mieluummin. 

Mitä nopeammin säädöt saadaan optimaalisiksi ja mitä varhemmin lapsi on arjessa kuulolla koko ajan, sitä vähemmän kuuloaikaa ja puheen kehityksen viivettä lapsella on kirittävänä verrattuna normaalikuuloisiin lapsiin. Päivittäinen kuuloaika vaikuttaa merkittävästi puheen kehittymiseen. Kuulemaan ja puhumaan oppimiselle on aikaraja.

Tanja Rasmussen 
Laillistettu puheterapeutti, FM, AVT-koulutettava 
Sanapuu Oy 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.