ESPCI Hannover 2025


LapCI ry oli tänä vuonna toista kertaa mukana European Symposium on Pediatric Cochlear Implantation-konferenssissa. Tänä vuonna konferenssi järjestettiin Hannoverin kongressikeskuksessa. Artikkelin edellisestä ESPCI konferenssista voit käydä lukemassa tästä linkistä: ESPCI 2023 Rotterdam.

Mutkia matkassa

Finnair aiheutti pientä jännitystä Janetille ja Katsulle, sillä se ilmoitti vain muutama päivä ennen lähtöä, että ilmailualan lakko vaikuttaa Finnairin toimintaan. Finnair ilmoitti, että kaikki lennot pyritään lentämään, mutta kaksi päivää ennen lähtöä saimme viestin, että juuri Janetin ja Katsun lento oli se lento, joka peruttiin. Onneksi vapaita paikkoja löytyi samana päivänä myöhemmin lennettävältä lennolta ja lopulta he pääsivät perille muutama tunti tapahtuman alkamisen jälkeen. 

Kaksi vuotta sitten Rotterdamin ESPCI:ssä esillä oli selvästi eri teemat kuin tänä vuonna. Viimeksi oli paljon asiaa toispuoleisesta kuuroudesta, ihmisten sosioekonomisesta asemasta ja kaksikielisyydestä. Nuorille SI-käyttäjille oli annettu tapahtumassa paljon tilaa aina päälavaa myöden ja he itse pääsivät kertomaan elämästään. 

Janet ja Katsu vierekkäin istumassa selfiessä Hannoverin kongressikeskuksessa.

Tämänkertaisessa symposiumissa oli paljon asiaa robotiikasta liittyen istutekirurgiaan: sen tuomiin mahdollisuuksiin pidentää istutteiden käyttöikää, säilyttää paremmin luonnollista jäljellä olevaa kuuloa, ja robotiikan tuomaksi eduksi laskettiin myös se, että sen avulla istutteen sisäisen osan saa vietyä vähemmillä vahingoilla perille asti. Tämä katsottiin isoksi eduksi etenkin lapsille, joiden elämän aikana istutteen sisäisen osan saattaa joutua vaihtamaan 1-3 kertaa.  

Lisäksi keskustelussa oli kuulon kuntoutuksen vastuullisuus, johon pitäisi liittyä elinikäinen tuki ja seuranta eikä vain palvelut istuteleikkauksen jälkeen. SI-käyttäjien vanhemmilla oli tällä kertaa oma paneelikeskustelu ja heistä osalla oli itselläänkin oli sisäkorvaistute. Vähitellen alkaa olemaan enemmän perheitä, joissa sisäkorvaistute on kahdella sukupolvella. Eräs vanhempi totesi, että lapsi on kuntoutuksen suhteen päässyt helpommalla kuin hän itse aikanaan, koska lapsi on saanut istutteen alle vuoden ikäisenä. Näin hän on päässyt äänimaailmaan kiinni muutaman vuoden aikaisemmin kuin oma vanhempi.

Tobiar Fisher seisoo puhujanpöntössä ja taustalla diashow ja Tobiaksen kuva suurempana.

Esillä oli myös istutteiden historia, teknologian kehitys sekä ESPCI:n historiaa. Oli hienoa päästä kuulemaan, kun Euroopan ensimmäinen sisäkorvaistutteen saanut vuonna 1988 saanut lapsi, Tobias Fischer, kertoi omasta kokemuksestaan. Tobias kertoi, että vaikka leikkaus jännitti niin häntä kuin hänen vanhempiaan kovasti, on hän onnellinen, että vanhemmat uskalsivat tehdä rohkean päätöksen. Tobiaksella on edelleen sama istutteen sisäinen osa. Tobias on nykyään EURO-CIU:n puheenjohtaja. 

Vastuullisuus osana kuulon kuntoutusta 

Lisäämällä tietoisuutta kuuloterveydestä voitaisiin poistaa monia haasteita kuulon kuntoutuksessa ja tehdä sitä kustannustehokkaammin. Etenevien kuulosairauksien kohdalla diagnosointi tapahtuu usein liian myöhään ja huonon kuulon aiheuttama pinnistely vie tutkitusti paljon voimavaroja ja vaarana on syrjäytyminen, kun koetaan sosiaaliset tilanteet haastaviksi ja kommunikointi on vaikeaa niin osa ihmisistä jää pois kokonaan sosiaalisista tilanteista, joissa on useampi ihminen, ketä pitäisi yrittää kuulla. Huono kuulo voi olla syynä ennenaikaiseen työstä poisjäämiseen, vaikka oikea kuulonapuväline voisi tuoda vielä paljon lisävuosia työelämään.  

Tutkimusten mukaan myös ikäihmisten muistisairauksia pystyisi ehkäisemään ja muistisairauden oireiden alkamista viivästyttämään, kun kuulovammaa hoidettaisiin hyvissä ajoin ja ikäihminen saisi kuulokojeen tai sisäkorvaistutteen oikea-aikaisesti. Oikea-aikainen diagnosointi ja palveluihin pääsy takaavat sujuvan kuntoutuksen ja minimoivat kuulovamman haittavaikutukset.

Dia WHOn tekemästä selvityksestä liittyen kuulovammojen ehkäisyyn.

Maailmanlaajuisesti kaikenikäisistä ihmisistä vain yksi kahdestakymmenestä tarvitsijasta saa tällä hetkellä sisäkorvaistutteen. Suomen ja koko maailmankin tilanne on haastava, koska kuuloalan ammattilaisia on liian vähän. Esim. Suomessa hoitoon pääsyä joutuu odottamaan liian kauan, koska audionomeja on liian vähän. Suomessa olisi tärkeä panostaa audionomien koulutukseen esimerkiksi niin, että se olisi osallistujalle ilmainen, jolloin osallistumiskynnys olisi matalampi.  

Sue Archbald CIICAsta (Cochlear Implant International Community of Action) korosti sitä, että sisäkorvaistutteiden ja muiden kuulon apuvälineiden kanssa tehtävää kuntoutusta on vastuullista toteuttaa vain siellä, jossa on mahdollista tarjota läpielämän jatkuvia palveluita ja kuntoutusta. Hän korosti sitä, että on tärkeä muistaa, että vaikka sisäkorvaistutetta käyttävä lapsi, nuori tai aikuinen puhuu sujuvasti, ei se tarkoita sitä, etteikö hänellä olisi haasteita kuulemisen kanssa esim. hälyisessä tilassa tai kun puhuja on kauempana. Sue puhui myös vertaistuen merkityksestä ja piti tärkeänä, että sisäkorvaistutteiden käyttäjät pääsevät tapaamaan toisiaan. CIICA järjesti viime vuonna ensimmäisen oman seminaarinsa, jossa tärkeässä osassa oli nimenomaan kokemusasiantuntijat. Sue kertoi, että hän silmin nähden iloitsi siitä, miten nuoret voimaantuivat toisistaan. 

Kuulon suojaaminen 

Kuulon suojaaminen on myös tärkeää, jotta kuulovammojen syntyä voidaan ehkäistä. On ennustettu, että kuulovammat tulevat lisääntymään tulevaisuudessa, isona syynä tähän on väestön ikääntyminen, mutta myös se, että ihmiset eivät suojaa kuuloansa ja altistavat kuulonsa jatkuvalle metelille. Moni tietää suojata kuuloansa mennessään esim. festareille tai keikoille. Mutta harva ymmärtää, että jatkuva kuulokkeiden käyttö jo pelkästään kotona voi altistaa kuulovammoille. Esim. erilaisten tietokonepelien pelaaminen tapahtuu nykyään kuulokkeet päällä. Lisäksi ihmiset kuuntelevat kirjoja ja musiikkia kuulokkeilla.

Rauhallisessa ympäristössä näissä onkin usein riittävän hiljainen äänenvoimakkuus, mutta kun siirrytään vaikka liikenteen sekaan, nostaa moni äänenvoimakkuutta vaaralliselle tasolle. World Health Organizationin (WHO) Carolina Der kehoitti, että jokainen jolla on älypuhelin voisi käyttää siinä olevaa sovellusta, joka varoittaa, kun korvat ovat saaneet liikaa ääniärsykettä tai kun kuunnellaan liian kovalla äänellä.  

WHO:n mukaan jopa 60 % korva- ja kuulo-ongelmista voitaisiin hoitaa perusterveydenhuollossa. Olisikin tärkeä, että perusterveydenhuollossa kiinnitettäisiin enemmän huomioita kuuloasioihin ja tarvittaessa ohjattaisiin erikoissairaanhoidon piiriin. Kerromme syksyllä lisää WHO-materiaaleista ja heidän kampanjoistaan kuuloterveyden lisäämiseksi. 

Musiikin vaikutukset varhaisessa kuulon kuntoutuksessa 

LapCI ry:n CIsumusa-hankkeessa tutkittiin musiikki-intervention vaikutuksia kuulonkuntoutuksessa. Olemme saaneet jo alustavia tutkimustuloksia ja lopullisista julkaistaan artikkeli tämän vuoden lopulla tai viimeistään ensi vuoden alussa. Tutkija Lotta Keitilä (kuvassa) oli esittelemässä tutkimustulosten julistetta ESPCI:ssä. Tavoitteena on saada kahden vuoden päästä puheenvuoro aiheesta Kroatian ESPCI konferenssissa.  

Katariina ja Lotta vierekkäin seisomassa tutkimusposterin vieressä.

Tutkimuksen mukaan kuulovammaisilla lapsilla musiikkitaidot ovat selvästi heikompia kuin tyypillisesti kuulevalla verrokkiryhmällä. CIsumusan tutkimuksessa lasten taitoja mitattiin 10 viikkoa ennen toiminnan alkua, juuri ennen toiminnan alkua ja 10 viikon musiikki-intervention jälkeen. Merkittävästi toiminnan aikana parani kuulovammaisten lasten sanavarasto, äänenkorkeuksien havaitseminen, epäsanatoisto ja sanasujuvuus.

Musiikki-intervention merkitsevyys oli huomattavinta lapsilla, joiden vanhemmat eivät puhemuskarin lisäksi olleet muutoin musiikillisesti aktiivisia. Musiikin hyödyt kuulon kuntoutuksessa ovat merkittäviä ja toiminnan suuren kysynnän vuoksi ja siitä saadun palautteen mukaan se on erittäin tärkeä tuki perheille varsinkin kuulon kuntoutuksen alkuvaiheissa.  

Yhteenveto 

Kaiken kaikkiaan ESPCI 2025 oli upea kokemus.  Saatavilla oli tosi paljon tietoa ja kaiken sisäistäminen neljässä päivässä on mahdotonta. Ammatillisen kasvun ja kohderyhmän tarpeiden tuntemisen kannalta on tärkeä päästä kuulemaan uusimmista tutkimustuloksista ja sisäkorvaistutemaailman uusista tuulista ja kuulla käyttäjien kokemuksista. On tärkeää myös palata ihan perusasioiden äärelle, vaikka teknologia ja istutteet kehittyvät koko ajan vauhdilla. 

Lomaterveisin,
Janet ja Katsu

ESPCI kirjaimet ja numeron 2025 isoina valokoristeina.

Korjaus 26.6.2025: Korvattu maininnat ”kuulotietoisuudesta” -> tietoisuudella kuuloterveydestä.

4 thoughts on “ESPCI Hannover 2025”

  1. Olipa mukava lukea kattava ja hyvä raportti onnistuneesta konferenssista. LapCI ry:n on tärkeää kulkea mukana kehittyvässä maailmassa ja tällainen kv. osallistuminen on mielestäni aivan välttämätöntä, jotta pysymme mukana kehityksen kelkassa.

    1. Kiitos ihanasta kommentista, Antti! 🙂 Ja samaa mieltä, toivottavasti saamme tulevaisuudessakin vastaavanlaisia mahdollisuuksia oppia lisää alan kansainvälisiltä asiantuntijoilta.

      – Isa / LapCI ry

  2. Hei, hyvä raportti. Pitkäaikaisia SI-alan nimiä on hauska bongata, ovat edelleen tiiviisti mukana alalla näköjään.

    Yksi kritiikki liittyen kuulotietoisuus-termin käytöstä. Kyseinen sana on varmaankin ammennettu kuurotietoisuus-termistä, luulin ensin lukevani ”kuurotietoisuus” joka on ihan virallinen termi vk-yhteisössä, mutta olikin kuulotietoisuus…

    Kuulotietoisuus on turhan samankaltainen sana toiseen nähden. Varsinkin kun kuurotietoisuus-termillä on ihan eri tarkoitus ja oma historiansa, niin sen tuntien kuulotietoisuus on tökerö, sanoisinko että ”tone deaf”, heh. Kyllähän kuulevat aina priorisoivat kuulon kuurouden edelle, mihin sitä kuulotietoisuutta siis tarvitaan. Googlatkaahan se kuurotietoisuus-sana, ainakin kuurojen museon sivuilla kerrotaan termin historiasta. Kulttuurinen omiminen on myös termi, johon kannattaa tutustua. En nyt ihan väitä että tämä olisi sellaista, mutta se tuli mieleen lukiessani tuon kuulotietoisuus-sanan ekaa kertaa teidän instastoryssa aiemmin.

    1. Hei!

      Kiitos paljon tästä kommentista, tämä on hyvä pointti. Korjasin nuo maininnat ”kuulotietoisuudesta” tekstiin. Vältämme jatkossa kuulotietoisuus-termin käyttöä, ja pyrimme paremmin selittämään, mihin viittaamme (käyttäen ennemmin termejä kuten kuuloterveys, melualtistus, kuulonsuojelu jne.).

      – Isa / LapCI ry

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *