SI-käyttäjien koulu- ja urapolut: haastattelussa Helmi Viljanmaa


Tässä blogisarjassa haastattelemme nuoria aikuisia SI:n käyttäjiä heidän koulu- ja urapoluistaan. Tällä kertaa haastatteluvuorossa on Helmi, joka on tullut monille tutuksi jo lukuisista LapCI ry:n tapahtumista, missä hän on toiminut lastenohjaajana.

Hei! Kuka olet, mitä kieliä osaat ja mitä teet tällä hetkellä? 

Kuvassa Helmi istuu ja hymyilee kameralle
Helmi on myös pitänyt kokemusasiantuntijan puheenvuoroja tapahtumissamme

Helmi Viljanmaa, 22 (elokuussa 23) vuotta, Vihdistä. Äidinkieleni on suomi ja viittomakieli onnistuu myös kohtalaisen hyvin. Puhun myös englantia ja ruotsia. Olen tällä hetkellä keikkatöissä Vihdin päiväkodeissa, samalla opiskellen lastenhoitajaksi Luksiassa. Harrastan futsalia Suomen kuurojen naisten maajoukkueessa sekä muuta liikunnallista aktiviteettia kavereiden kanssa. Tykkään vapaa-ajalla myös pelailla videopelejä ja katsella elokuvia ja sarjoja.

Kerro hieman koulutaipaleestasi: Millaisia kouluja kävit ja millä kielellä?   

Kävin ala- ja ylä-asteen kuulevien koulussa Otalammella, ylä-asteen olin erityisluokalla keskittymis- ja kielivaikeuksien takia. Apuvälineenä koulussa on ollut FM-laite ja kaiutin. Ala-asteella luokassa oli myös kaksi avustajaa, jotka olivat isona apuna minulle. Esikoulussa minulla oli oma avustaja. 

Ammattikoulun kävin Paimion metsäkoulussa tehden eläintenhoitajan perustutkinnon. Siellä en käyttänyt mitään apuvälineitä, minkä takia esim. auditorio oli itselle vaikea paikka keskittyä kuuntelemiseen. 

Mitä toiveammatteja sinulla oli lapsena? Entä millaisia ajatuksia sinulla oli kouluun, ammattiin ja tulevaisuuteen liittyen nuorempana?  

Haaveilin pienenä eläintenhoitajan tai eläinlääkärin ammatista, mistä lähtikin idea opiskeluun. Myös koirankouluttajan pesti tullissa kiinnosti.

Hain yhteishaussa myös liikunnanohjaajaksi sekä koirankouluttajaksi.

Ylä-asteella koulumotivaationi oli 0, luokka oli todella äänekäs ja villi. Opettaja oli kummallinen, ja opetti asiat eri tavalla. Tiesin aina etten mene lukioon, koska minua ei ole koskaan kiinnostanut opiskella yto-aineita. 

Kuvassa Helmi pitää sylissään taaperoa ja lukee hänelle kirjaa. Takana näkyy muita ohjaajia ja lapsia
Helmi lukemassa pienelle osallistujalle kirjaa pienten lasten viikonlopussa 2021

Oletko tehnyt kesätöitä, harjoitteluita? Millaisia kokemuksia sinulle on karttunut? 

Olen ollut seurakunnalla keittiössä ja siivoojana, 4H-dogsitterinä ja mm. Kuuloliiton järjestämillä lasten kesäleireillä. Harjoitteluita on ollut mm. päiväkodissa, pieneläinpihoilla, tallilla, navetassa, sikalassa ja HESY ry:llä (Helsingin eläinsuojelu yhdistys, kissatalo). Paljon hyviä ja huonoja kokemuksia on tullut eri työtehtävistä ja erilaisista ihmisistä. 

Miten ammattikoulun jälkeinen polkusi on edennyt? Vaikuttiko sisäkorvaistute/kuurous siihen, millaisia valintoja teit?    

Ammattikoulun jälkeen tein keikkaa henkilökohtaisena avustajana sekä päiväkodeissa. Keikkahomma oli raskasta eikä sitä ollut joka päivä. Oman alan töitä en ole tehnyt. Muistan ennen ammattikoulua jutelleeni jonkun ohjaajan kanssa kuulokeskuksessa, ja hän sanoi minulle ettei lasten kanssa työskentely ole minulle sopivaa kovan melun takia. Se vaikutti minulla paljon alalle hakemiseen. Nyt näin monta vuotta lasten parissa työskennelleenä melu ei ole ollut haitta. Jollekin se varmasti saattaa olla, ja se kannattaa ottaa huomioon. 

Millaisia haasteita sisäkorvaistute on tuonut sinulle tullessaan? Entä mahdollisuuksia tai hyviä puolia?   

Näin korona-aikaan maskit ovat tuoneet paljon vaikeuksia kuulemiseen, kun huuliota ei näe. Akku/patterit loppuvat juuri väärään aikaan, ja ne pitää muistaa olla mukana. Mutta mitään ylitsepääsemättömiä haasteita ei vielä ole tullut vastaan. 

Kuvassa Helmi seisoo lähellä ja katsoo ylöspäin, kun lapsi kapuaa tikapuita
Helmi avustamassa pientä kiipeilijää alas pienten lasten viikonlopussa 2017

Mahdollisuuksia ja hyviä puolia ovat esim. viittomat ja tukiviittomat, mm. päiväkodissa niistä on iso apu lasten kanssa. Ihmisiä kiinnostaa paljon kuulla tarinasi ja siitä miten laitteet toimivat, miten lapsuutesi meni yms. Se on tuonut mukanaan myös lisää ymmärtäväisyyttä esim. kiusaamistilanteissa, kun olet itsekin erilainen ja ehkä kokenut samaa. Mahdollisuuksia on myös levittää tietoa esim. huonokuuloisten vaikeuksista, joihin ihmiset voivat itse vaikuttaa (puhu selkeästi ja niin, että toinen näkee kasvosi.) 

Onko sinulla urahaaveita tulevaisuuden suhteen?

Haluaisin opiskella lisää, ainakin viittomakielen ohjaajaksi ja erikoistua erityislapsiin. Ehkä jokin terapeutti tai omahoitaja. Autismi on aina kiinnostanut minua ja olenkin lukenut aiheesta paljon. Hoidin puoli vuotta autistista tyttöä, mikä oli mielestäni aivan ihanaa haasteista huolimatta.  

Onko sinulla terveisiä sisäkorvaistutetta käyttäville nuorille, jotka paraikaa pohtivat mihin suuntaisivat opiskelemaan ja töihin tulevaisuudessa? 

Pystyt mihin vaan, tartu siihen mikä sinua kiinnostaa, koska aina voi vaihtaa alaa jos ei tunnukaan omalta. Työskentelyn pitää olla kivaa ja mieluisaa, joten siksi on hyvä miettiä ammatti siltä kannalta. 
Huonokuuloisuutta pystyy myös hyödyntämään ammatissa! 

Kiitos vastauksista Helmi! Seuraavan kerran Helmin voi bongata ohjaajna elokuun alussa pidettävällä nuorten Suurleirillä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.