Kuulovammaisen lapsen koulupolusta


Kuvassa lapsia kuvattuna takaapäin, lapsilla selässä koulureput.

KLVL ry:n ja LapCI ry:n vertaisperheviikonlopussa Rovaniemellä osana vanhempien ohjelmaa perehdyttiin kuulovammaisen lapsen koulupolkuun. Maarit Lasanen, KT, erityisopettaja, rehtori ja kahden kuulovammaisen lapsen äiti oli koonnut päivän teemaa mukaillen perheille mahtavan tietopaketin. Halusimme jakaa sen sisältöä blogitekstissä, jotta muutkin kuin viikonloppuun osallistuneet vanhemmat saisivat hyödyllistä tietoa kuulovammaisen lapsen koulupolkuun liittyen.

Perusasiaa oppivelvollisuudesta

Oppivelvollisuus alkaa 1.8. sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. Esiopetus alkaa vuotta aikaisemmin, eli lapsen täyttäessä kuusi vuotta. Uusi Oppivelvollisuuslaki astui voimaan 1.8.2021. Sen myötä oppivelvollisuus laajeni ja päättyy nuoren täyttäessä 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto) (minedu.fi/oppivelvollisuuden-laajentaminen). Jokainen lapsi ja nuori on oma ainutlaatuinen yksilö vahvuuksineen sekä mahdollisine tuen tarpeineen. On kuulovammaisia oppilaita, jotka ovat hyötyneet tietyistä tukitoimenpiteistä ja toisaalta joillekin ne eivät ole soveltuneet lainkaan. Tärkeää on luottamuksellinen yhteistyö oppilaan, huoltajien sekä opettajien välillä. Erityisen merkityksellistä on siirtää koulupolun nivelvaiheissa opetuksen kannalta välttämättömät tiedot uuteen kouluun. Tiedonsiirto voi tapahtua pelkästään asiakirjojen välityksellä, mutta lisäksi siirtopalaveri, johon huoltajan suostumuksella voi osallistua aikaisempi opettaja, kuntoutusohjaaja ja uudet opettajat, on toimiva tapa välittää tietoa kuulovammaisen oppilaan koulunkäyntiin liittyvistä seikoista.

Kuvassa pieniä lapsia maalaamassa pöydän ääressä, etualalla olevalla lapsellä näkyy sisäkorvaistute.

Pidennetty oppivelvollisuus

Mikäli perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi todennäköisesti saavuteta yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Oppivelvollisuus ei pidenny perusopetuksen keskeltä tai lopusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset, kuten näkö- ja kuulovammaiset lapset, fyysisesti tai psyykkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset sekä lapset, joilla on vaikea sairaus. Lievästi tai keskivaikeasti kuulovammainen lapsi voi suoriutua tukitoimien avulla perusopetuksen tavoitteista yhdeksässä vuodessa, jolloin pidennetyn oppivelvollisuuden päätöstä ei laadita.

Päätös tulee pyrkiä tekemään ennen oppivelvollisuuden alkua lapsen ollessa 5-vuotias. Näin lapsella on oikeus oppivelvollisuutta edeltävään, maksuttomaan esiopetukseen sen vuoden syksystä, jolloin hän täyttää viisi vuotta. Kun päätös on laadittu lapsen ollessa 5-vuotias, merkitään päätökseen, että pidennetty oppivelvollisuus alkaa 1.8. sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Jos päätös on jäänyt tekemättä tai oppilaan tilanne muuttuu esi- tai perusopetuksen aikana, on päätös mahdollista poikkeuksellisesti tehdä myöhemminkin. Pidennetyn oppivelvollisuuden eri toteutusvaihtoehdoista löytyy tietoa: www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/pidennetty-oppivelvollisuus

Tuen kolmiportaisuus

Oppilaalla on oikeus saada opintoihinsa tukea, kun tuen tarve on havaittu. Tuki on jaoteltu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Alla olevan kuvion mukaisesti oppilas, jolla on havaittu tuen tarvetta, saa ensin yleistä tukea, jossa keinoina voivat olla esimerkiksi tukiopetus, tehtävien tai tilan eriyttäminen. Mikäli yleisen tuen menetelmät eivät ole riittäviä, laaditaan yhdessä huoltajan kanssa pedagoginen arvio, jossa kuvataan lyhyesti, mitä tukitoimia oppilas on saanut ja mitä tukitoimia tulisi lisätä. Tämän jälkeen oppilas saa tehostettua tukea, jolloin opettaja laatii oppilaalle oppimissuunnitelman. Mikäli tehostettu tukikaan ei ole riittävä, laaditaan yhteistyössä pedagoginen selvitys, johon kirjataan oppilaan saama tuki sekä mitä tukea aiemmin saadun lisäksi oppilaalle tulisi antaa. Tämän jälkeen tehdään erityisen tuen päätös ja HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. HOJKSiin kirjataan ainakin oppilaan vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, tuen tarpeet ja tukikeinot, apuvälineet sekä lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet. HOJKS-palaveriin voivat osallistua opettajan lisäksi huoltajat sekä huoltajan suostumuksella esimerkiksi oppilaan terapeutit ja kuntoutusohjaaja.

Kuvassa dia, jonka otsikko on Tuen kolmiportainen malli. Alla vierekkäin sijaitsevissa kuvioissa lukee "yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki". Niiden alla on lueteltu lakisäätöiset prosessit: pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma, pedagoginen selvitys ja erityisen tuen päätös ja HOJKS.

Lisätietoa tuen kolmiportaisuudesta löytyy: www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/oppimisen-ja-koulunkaynnin-tuki

Haasteista ja tukitoimista

Kuulovamma, myös lievä, voi aiheuttaa haasteita kielellisessä kehityksessä, haitata sosiaalisten suhteiden muodostumista sekä hankaloittaa oppimista. Se, millä tavalla kuulovamma lapsen elämää hankaloittaa, on hyvin yksilöllistä ja siihen vaikuttavat useat eri tekijät. Kuulovammaiselle oppilaalle erityisen haastavia tilanteita koulupäivän aikana voivat olla:

  • Kielten oppitunnit
  • Reaaliaineet, abstraktit ilmaisut, uuteen aiheeseen nopeat siirtymiset
  • Liikuntatunnit (suuri sali, uimahalli, ulkona vaatteiden kahina, liikenteen äänet, ”kypärälajit”)
  • Ruokailu, välitunnit, kuulutukset (suuret kaikuvat tilat, taustahäly)
  • Äänitetyt oppimateriaalit ja tv-ohjelmat ilman tekstitystä
  • Uudet keskustelunaiheet

Tukitoimia kuulovammaisen lapsen ja nuoren koulunkäyntiin

  • Opetuskieli voi olla myös viittomakieli (PoL 10 §)
  • Äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa myös viittomakieltä (PoL 12 §)
  • Kuulon apuvälineet (esim. kuulokojeet, sisäkorvaistute, FM-laite, Roger pen, induktiosilmukka)
  • Tilojen akustointi ja mahdollisimman hiljainen ympäristö
  • Asianmukaiset valaistusolosuhteet
  • Tekniset apuvälineet (esim. dokumenttikamera, älytaulu, älypuhelin, iPad)
  • Huulion lukumahdollisuus
  • Lepohetket/tauot oppitunnilla ja koulupäivän jälkeen
  • Huomion tavoittaminen koskettamalla olkapäähän
  • Katsekontakti, eleet, ilmeet
  • Kirjallisesti tärkeät asiat, nimet, päivämäärät, käsitteet
  • Kuvat, tukiviittomat, esineet
  • Koulunkäynninohjaajan tuki 
  • Kuntoutusohjaajan käynnit
  • Puheterapia
  • Tulkin käyttö, huom. myös kirjoitustulkki
  • Oppimis- ja ohjauskeskus Valterista saatava tuki
  • Kuulovammaisten lasten ja nuorten vertaistuki
  • Oman perheen tuki

Tässä lyhyesti koottuna tietoa lauantain 9.10.2021 kuulovammaisen lapsen koulupolku -teemasta. Aihe herätti paikalla olleiden henkilöiden keskuudessa paljon keskustelua. Oli ilo huomata, kuinka perheet jakoivat toisilleen kokemuksia erilaisten tukitoimien toimivuudesta juuri heidän kuulovammaisen lapsen koulunkäyntiin liittyen. Toisten kokemuksista voi saada arvokkaita vinkkejä, joita kenties voi hyödyntää oman lapsen kouluarkeen. Ja tästähän vertaistuessa on kyse: annetaan ja saadaan toisilta vastaavassa tilanteessa olevilta henkilöiltä ideoita ja ajatuksia. Kaikki keinot ja menetelmät eivät sovellu kaikille, mutta ehkäpä jokainen läsnäolija sai poimittua muutamia kokeilemisen arvoisia vinkkejä!

Mukavaa syksyä teille kaikille!

Maarit Lasanen

Voit lukea koosteen Kuulovammaisen lapsen koulupolku -kurssista tästä linkistä: lapci.fi/blogi/cisupaja/vertaisperhekurssi-rovaniemella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.