Kooste “The Child is a Thinker” – Ajatteleva lapsi -webinaarista


Torstaina 25.11. LapCI ry järjesti vanhemmille, ammattilaisille, opiskelijoille ja muille lapsen kuulon kuntoutuksesta kiinnostuneille webinaarin nimellä “The Child is a Thinker” – Ajatteleva lapsi. Webinaarin puhujina toimivat AV-terapeutti Elizabeth Tyszkiewicz ja puheterapeutti Tanja Rasmussen. He johdattivat meitä käytännönläheisin esimerkein tehokkaan mutta samalla luontevan arkikuntoutuksen saloihin. Kuulon kuntoutuksen keskiössä on lopulta lapsen ajattelun ruokkiminen: saada lapsi päättelemään asioita itsenäisesti ja sanallistamaan ajatuksiaan. Koostimme olennaisimmat webinaarissa käsitellyt neuvot ja aiheet tähän artikkeliin.

Yhteiskunnan vähäiset odotukset kuulon kuntoutuksessa

Elizabeth puhui webinaarissa siitä, miten kuulovammaisten lasten vanhempia on varsinkin aiemmin (SI:n käyttöönoton alkuaikoina) paljon toppuuteltu. Heille on toisteltu, kuinka sisäkorvaistutteilla/kuulokojeilla kuulevan lapsen kuulo ei ole samanlaista, kuin normaalisti kuulevien lasten. Hänen mukaansa tällä “vähäisten odotusten lietsomisella” on ollut silloin vielä melko hyvä tarkoitusperä. Niin kuulon apuvälineet kuin myös kuntoutusmetodit olivat silloin lapsenkengissä, koska teknologia oli niin uutta. Nykyään tilanne on toinen: teknologia on kehittynyt huimasti. Kuulovamma voidaan diagnosoida jo paljon aikaisemmin, kuulon apuvälineet otetaan käyttöön aikaisemmassa vaiheessa, ja tutkimustietoa on roppakaupalla enemmän. Vähäisille odotuksille on siis vähemmän syytä, ja vanhemmat voivat uskaltaa olla tavoitteellisia lapsensa kuulon kehittymisen suhteen. Odotuksilla on väliä!

Kuulon kuntoutukseen voi tänä päivänä suhtautua lähes samalla tavoin kuin minkä tahansa kielen oppimiseen – kieltä pitää kuulla paljon, sitä pitää käyttää paljon ja sen täytyy ympäröidä lapsi jo pienestä pitäen, jotta siitä tulee lapselle luontevaa käyttää.

Niin kuin missä tahansa kielikylvyssä kuulon kuntoutuksessa ratkaisevassa roolissa on se aika, jonka lapsi viettää alttiina äänille ja puheelle. Mitä enemmän aikaa lapsi viettää kuulokojeet/sisäkorvaistutteet päässään, sitä enemmän hän saa treenattua kuuloaan ja aivot pääsevät virittymään erilaisten äänten taajuuksille.

Kuvassa esitysdia, jossa lukee Flexer & Madell - verifying technology (presented at AG Bell convention 2016, Denver Co). "If a child uses HA for 4 hours a day, it will take 6 years for him or her to hear what a typically hearing child hears in 1 year" "Eyes open, technology on" - ie. Worn all waking hours"
Kuvassa yksi Elizabethin esityksen dioista. Kuulon kuntoutus on paljolti menetetyn kuuloajan kuromista umpeen, siksi on tärkeä pitää puheprosessoreita päässä mahdollisimman paljon

Tarpeeksi haasteita, tarpeeksi tilaisuuksia oppia

Vanha sanonta matkasta ja päämäärästä pitää peränsä myös kuulon kuntoutuksessa. Elizabeth demonstroi videon avulla, kuinka lapsilla on luontainen tapa olla enemmän kiinnostuneita siitä, mitä asiaa edeltävä prosessi pitää sisällään, kuin asiasta itsestään. Oli se sitten esine, tapa tai muu abstrakti asia. Esimerkkivideossa oleva lapsi otti ensin rullasta liikaa teippiä, ja yritti sitten käyttää ottamaansa teippiä lahjan paketoimiseen. Lapsella kesti kauan jo pelkästään teipin irrottamisessa rullasta ja teippipalan pitämisessä suorassa käsien välillä. Hän ei kuitenkaan turhautunut kertaakaan, vaikka teipin asettelu irtonaisena olevan lahjapaperin päälle oli myös hankalaa. Koko prosessi olisi hoitunut paljon nopeammin, jos aikuinen olisi ollut auttamassa lasta, mutta koska lapsi toimi täysin itsenäisesti hän oppi “säheltämisen” aikana enemmän; katsoja pystyi selkeästi näkemään, kuinka lapsi nautti tarkastella miten teippi toimii, miltä se tuntuu ja miten se taittuu hänen käsissään.

Kuvassa esitysdia, jossa kuva henkilöstä, jolla on laatikko käsissään. Diassa lukee Talking about how to solve a problem: I can't open this box
Kuvassa esitysdia. Anna lapselle tarpeeksi haasteita: heittäydy itse “avuttomaksi” ja kerro, kuinka tarvitset lapsen apua esim. paketin avaamisessa

Kuulon kuntoutuksessa on siis tärkeää antaa lapselle tarpeeksi haastetta, eikä vain ojentaa valmiita palasia lapsen käteen (vaikka se kuinka nopeuttaisikin prosessia). Suo lapselle tilaisuuksia päästä kokeilemaan erilaisia tehtäviä ja harjoittamaan taitoja itsenäisesti! Kun esimerkiksi maalaatte lapsen kanssa, kokoa pöydälle maalaustarpeita mutta jätä muutama olennainen tarvike pois (pensselit, maalit). Odota, että lapsi itse huomaa, että tarvikkeet puuttuvat, ja kun hän huomauttaa asiasta niin kysy miksi niitä tarvitaan (ns. leiki “hölmöä”).

Kun lapsi joutuu perustelemaan asioita, hän kehittää huomaamattaan neuvottelutaitojaan ja rikastuttaa sanavarastoaan: näistä taidoista on suuresti hyötyä elämän eri osa-aloilla.

Päiväkohtiin lähtö aamulla tarjoaa toisen oivan tilaisuuden lapselle harjoittaa päättelykyään. Vaikka teillä olisikin jo hieman kiire, anna lapselle mahdollisuus sitoa itse kengännauhansa ja napittaa/vetää vetoketjunsa kiinni. Lasta ei ehkä innosta se, että hän saa kengännauhat kiinni tai edes päiväkotiin meno, mutta jos hänen antaa rauhassa tutkia miten nauhat menivätkään taas ristiin ja missä kulmassa vetoketjua onkaan helpointa vetää, hän kehittää ongelmanratkaisukykyään ja joutuu sanallistamaan sen ääneen, jos tarvitsee apua jonkin tietyn ongelman kanssa. Lisäksi pieni kiire saattaa jopa motivoida lasta yrittämään vieläkin enemmän!

Arjen filosofi ja Mertaranta samassa paketissa

Kaikista pienimmille lapsille tulee opetettua ensin melko yksinkertaisia konsepteja: lehmä sanoo “muu” ja kissa sanoo “miau”. Mutta lapsen on tärkeä oppia yhdistämään niin konkreettisia asioita kuin myös abstrakteja käsitteitä toisiinsa, jotta heidän mielikuvituksensa ja sanavarastonsa kasvaa ja pysyy rikkaana läpi elämän. Kuten Elizabeth sitä hyvin havainnollisti käyttämällä “the dogness of dog” – koiran koiruus -ajatusmallia, sanat ja käsitteet eivät seiso omillaan, vaan niitä tukee ja ne itse liittyvät moniin muihin samaa aihepiiriä koskeviin sanoihin.

Keskellä kuvaa koira, alla lukee the dogness of dog. Ympärillä ympyröissä erilaisia käsitteitä ja konsepteja, jotka liittyvät koiriin.
Kuvassa esitysdia, jonka avulla Elizabeth havainnollisti the dogness of dog –ajatusmallia

Koiran koiruus sekä koostuu että siihen liittyy mm. koira fyysisenä olentona, koiran hoitaminen, eri koirarodut, ruoat joista koirat pitävät, ainoastaan koirista käytettävät sanat (esim. hurtta, räksyttää, haukkua), laulut koirista sekä tarinoita, joissa seikkailee koiria. Näistä kaikista eri palasista rakentuu se, miten näemme ja käsitämme koiran koiruuden, vaikka osa näistä palasista voi liittyä muihinkin käsitteisiin ja aihealueisiin.

Miten koiran koiruus -ajattelumallia voi sitten hyödyntää arkipäiväisessä elämässä? Lapsen käsitys ympäröivästä maailmasta kasvaa joka päivä, ja sitä voi ruokkia käymällä lapsen kanssa monitasoisia, niin filosofisia kuin käytännönläheisiä keskusteluita lapsen kypsyystason mukaisesti (välillä näitä tasoja myös haastaen). Yksi parhaimmista lähteistä mielenkiintoisille keskusteluille on satukirjojen lukeminen ja tarkastelu yhdessä. Kun tarkastelet lapsen kanssa satukirjan sivuja, anna omankin mielikuvituksesi laukata. Jos sinulla tulee kirjan sivulla olevasta elefantista mieleen hauska fakta norsuista, kerro se ja katso, miten syvälle keskustelu teidät viekään. Tärkeintä on puhua lapsen kanssa mahdollisimman paljon ja viljellä uutta sanastoa, joka saa lapsen kysymään “mitä tuo tarkoittaa”. Ajoittainen hämmennys on lapselle vain hyväksi: se saa lapsen ajattelemaan ja aivot pyrkivät siten luomaan yhteyksiä eri konseptien välille. Näin syntyy loogisia lopputulemia asioille. Tätä on koiran koiruus -ajatusmallin hyödyntäminen käytännössä!

Esitysdia, jossa lukee storybooks: full of interesting thinking! Sequence/description: one ted falls out of bed; where is the green parrot? Problem - solution: Mr Magnolia; The tiger in the teapot. New information changes thinking: I'm coming to get you; Big feet. Deceptions/hidden information: Red riding hood; Sly fox & Little red hen
Elizabethin suosittelemia satuja aivojen ja sitä kautta myös kuulon kehittämisen avuksi. Yksi webinaariin osallistunut suositteli suomalaisista lasten kirjoista tähän Tatua ja Patua!

Loppuajatuksia

Kiitos Elizabethille ja Tanjalle ajatuksia herättävästä webinaarista, se antoi aivoille purtavaa pitkäksi aikaa! Jos sinulla tulee mieleen satukirjoja, jotka ovat erityisen hyviä kehittämään lapsen ajattelua ja kuuloa, niin vinkkaa siitä meille ja jaamme vinkin somessamme!

Marrasterveisin,
Toimiston väki

Psssst… Aiemmin syksyllä Tanja Rasmussen piti webinaarin samasta aiheesta, eli kuulon kuntoutuksesta. Voit käydä lukemassa siitä täällä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.