Olin yhdeksänvuotias, kun minulla todettiin lievä kuulonalenema. Sen jälkeen kävin 18-vuotiaaksi asti lähes joka vuosi kuulon kontrollikäynneillä TYKSissä. Kerran otettiin puheeksi myös kojekuntoutus, mutta olin itse lapsena ehdottomasti sitä vastaan, sillä olin varma, että minua alettaisiin kiusata asiasta. Kuntoutusta ei siis aloitettu, sillä pärjäsin omasta mielestäni kuuloni kanssa ihan hyvin. Näin jälkeen päin mietittynä, olisin varmasti päässyt paljon helpommalla kojeiden kanssa. 

Haasteita kielten opiskelussa

Kielten opiskelu on aina ollut minulle haastavaa. Luetun ymmärtäminen sujui joten kuten, mutta kuullun ymmärtämisestä sain aina huonot pisteet. Huono suoriutuminen sai minut ajattelemaan, että olen vain niin huono kielissä, enkä voi oppia niitä samalla tavalla kuin muut. Lukioikäisenä innostuin matkustelusta. Huomasinkin pärjääväni kielitaidoillani arkipäiväisissä tilanteissa ja autenttisessa ympäristössä motivaatio ja kiinnostus erityisesti englannin kieltä kohtaan kasvoi. Rohkaistuin puhumaan virheistä huolimatta ja pikku hiljaa aloin puhua sujuvasti. Tällä hetkellä olen kaksikielisen perheen äiti ja käytän englantia kotona päivittäin. Tarvitsin siis enemmän käytännön harjoitusta autenttisissa tilanteissa oppiakseni ja paljon toistoja, jotta sanavarastoni oli riittävän hyvä, jotta pystyin arvailla ja lukea huulilta loput, jos en kuullut kaikkea. 

pssst.. LapCI ry ja KLVL ry järjestää Webinaarin aiheesta toukokuussa: Monikielisyys ja kielten opiskelu

Koronan vaikutus kuulemiseen

Koronan aikana tajusin, kuinka paljon arvailen ja luen huulilta myös suomen kieltä. Yhtäkkiä puhe kuului pleksien ja maskien takaa, enkä kaupassa asioidessa kuullut mitään, mitä myyjä sanoi. Vastasin kysymyksiin sen mukaan, mitä yleensä missäkin tilanteessa kysytään. ”Laitetaanko kassiin” ”Otatko kuittia?”. Usein arvaukset menivät onneksi oikein. Monissa muissa vuorovaikutustilanteissa arvaaminen ei onnistunut mitenkään. Pandemian pikkuhiljaa hellittäessä hain LapCI ry:lle järjestöassistentiksi ja tulin onneksi valituksi. Opin vuoden aikana kuuloon liittyvistä asioista ihan älyttömästi. Päätin itsekin hakeutua kuulon tutkimuksiin yli kymmenen vuoden jälkeen. Sain ajan terveyskeskukseen kuulon tutkimuksiin alkuvuodesta 2023. Terveyskeskuksessa tehtiin karvalakkimalli kuulotesteistä ja verrokkina oli vain ensimmäinen kuulokäyräni 2000-luvun alusta. Kuulo oli heikentynyt. Sain lähetteen TAYSin Kuulokeskukseen ja syksyllä 2023 tehtiin tarkemmat testit ja keskusteltiin kuntoutuksen aloituksesta. Kuuloni on ihan hyvä, mutta ikäisekseni huono, joten kuntoutus päätettiin aloittaa. Keväällä 2024 Phonakin kojeet sovitettiin TAYS kuulokeskuksessa. 

Kojekuntoutuksen aloitus

Ensimmäinen viikko kojeiden kanssa oli rasittava ja energiaa vievä. Aloin kuulla täysin turhia asioita ja tuntui, että keskittyminen meni siihen, kuinka lumi narskuu kenkien alla tai miltä nastakenkien kolina kuulostaa kovalla alustalla. Autosta ja kodinkoneista lähtevät äänet kuulostivat todella kovilta ja ärsyttäviltä. Phonakin omalla sovelluksella säätöjä sai muutettua kuunteluympäristön mukaan. Sovelluksen käyttö onnistui aluksi, mutta luulen että puhelimeni on niin vanha, että kojeiden yhdistäminen sovellukseen ei toimi niinkuin pitäisi. Sovelluksen säädöillä hyödyin kojeista paremmin keskustelutilanteissa ja hälyisässä ympäristössä. Jatkan sen testausta sitten uuden puhelimen kanssa. Vasemmassa kojeessa on hieman kaikua ja särinää, kun ollut pitkään päällä ja tilaamani varaosat hävisivät mystisesti postissa ja tilasin sitten uudet. Joskus on päiviä, kun en halua laittaa kojeita ollenkaan ja lomailla hieman hiljaisemmassa maailmassa. Yritän hankaluuksista huolimatta pitää kojeita mahdollisimman aktiivisesti, mutta tauot on toisinaan paikallaan.

Ensitietotilaisuus uusille kuulokojeiden käyttäjille

Kuusi viikkoa kojekuntoutusta takana ja oli aika mennä kuulokeskuksen ensitietotilaisuuteen uusille kojeiden käyttäjille. Tilaisuus oli todella positiivinen yllätys. Ajattelin, että minulla olisi jo aika hyvin hallussa kuuloon liittyvät asiat, mutta joitain uusia juttuja tuli minullekkin. Tilaisuus oli niin hyvä, että aloin miettiä, että vastaavaa tilaisuutta kysyä monelta ammattilaiselta kysymyksiä, voisi tarjota monen muunkin diagnoosin kohdalla. Tilaisuus olisi myös hyvä keino tuoda tietoa vertaistuesta ja järjestöistä

TAYS aikuisten kuntoutusohjaaja Katja Kokko kertoi kuulokojeista ja kuulon kuntoutuksesta. 

Kojeita sovitetaan ja huolletaan monessa eri paikkoja. Kuulokeskuksen lisäksi on monia ostopalvelupaikkoja. Kojeita tulee huoltaa. Pattereita vaihdetaan vajaan viikon välein, aika riippuu siitä paljonko koje on käytössä tai käyttääkö paljon suoratoistoa. Kuulokojeita on erilaisia, osassa vaihdetaan letkuja, pestään korvakappaletta ja toisissa on vaikkusihtiä ja tippiä, jotka vaihdetaan noin kuukauden välein. Nämä tilaamani vaihdettavat osat siis katosi postissa, mutta sain onneksi tilattua uudet ja huollettua kojeet asianmukaisesti. Kokko kertoi myös Kuuloliitosta, joka on kuulovammaisten oma etujärjestö, joka järjestää vertaistukea ja toimintaa kaiken ikäisille ympäri Suomen.

TAYS puheterapeutti Sari Vikman kertoi kuulovammasta ja kommunikaatiosta

Kuulovammasta aiheutuu nimenomaan kommunikaatiohaitta. Ongelmat esiintyy vuorovaikutustilanteissa ja kuulovammaisella henkilöllä on monia erilaisia tapoja paikata puutteita kuulossa ja näin kuulovamman havaitseminen saattaa viedä aikaa. Kuulonkuntoutus olisi kuitenkin hyvä aloittaa hyvissä ajoin, jotta siitä saadaan paras mahdollinen hyöty irti. Tutkimusten mukaan aivot saavat kuulokojeista täyden hyödyn vasta 3kk päivittäisen (yli 8h) käytön jälkeen. Tyypillisesti korkeat äänet häviävät ensin, koska ne kuullaan simpukan etuosassa, joka pääsee vaurioitumaan  helpommin. Matalat äänet värähtelevät sisemmällä simpukassa ja paremmin turvassa siellä. Kuulon hyvällä kuntoutuksella voidaan saavuttaa parempaa vuorovaikutusta läheisten kanssa. Parempaa jaksamista työelämässä ja huono kuulo on yhdistetty muistisairauksiin. Kuulonkuntoutuksella voi siis kuntouttaa myös muistia. 

TAYSin Lääkäri Jarno Kujansivu kertoi erilaisista kuulokojeista

Paras tapa hoitaa ja ehkäistä kuulon alentumista on hyvät elintavat ja oikea-aikainen kuntoutus. Ammattitaudeista yleisimpiä on meluvammat, joten kuulon oikeanlainen suojaaminen on tärkeää melussa. Jos puheen ymmärtämiskyky on jo päässyt heikentymään, niin sitä voi olla vaikeata palauttaa. Siksi on hyvä olla ajoissa liikkeellä. Kuulokoje sisältää todella hienoa teknologiaa, joka tunnistaa puhella, musiikkia ja muita ääniä. Jokaiselle katsotaan oman käyrän ja muiden ominaisuuksien mukaan sopiva koje ja siihen asetukset. Kuulon heikentyminen iän myötä saattaa hävettää ja siksi huonon kuulon kanssa yritetään pärjätä liian pitkään. Usein kuulo on mennyt jo niin huonoksi, että olisi sama, kuin normaalikuuloisella olisi työmaillakin käytetyt jykevät kuulon suojaimet korvilla koko ajan. On siis tärkeää pitää kuulosta hyvää huolta ja sen huonontuessa aloittaa kuntoutus mahdollisimman nopeasti. 

Onneksi otin ajan tälle projektille ja aloitin kuulon kuntoutuksen nyt, vaikka paras olisi ollut aloittaa jo lapsena. Kuulokeskuksen pitkien jonojen vuoksi aikaa tähän meni kokonaisuudessaan vuosi. Muutaman kuukauden päästä on kontrollikäynti, jossa katsotaan miten kojekuntoutus on sujunut. Mielenkiinnolla odottelen itsekkin, millaiseksi äänimaailmat vielä muuttuvat, kun opin suodattamaan häiritsevimmät äänet ja puheääni alkaa kuulua paremmin. Ymmärrän nyt paremmin myös pieniä kuulonapuvälineillä kuulevia lapsia, jotka haluavat viskellä laitteet lattioille. Kuuleminen ja kuunteleminen ei ole ihan niin yksinkertaista, kuin sitä joskus luulisi.