Kuulon kuntoutus: Mitä kuntoutusohjaus on?


Mitä on kuntoutusohjaus? Mitä kuntoutusohjaaja tekee? Miten koronarajoitteet ovat vaikuttaneet kuntoutustyöhön? LapCI ry sai langanpäähän haastateltavaksi kolme iloista HUS-alueen lasten kuulonkuntoutusohjaajaa eli “kuntsaria”, jotka kertoivat meille työstään ja sen haasteista korona-aikana. Lue tästä Petra Peltosen, Tiina Kujalan ja Birgitta Autereen ajankohtaiset kuulumiset kuntoutusohjauksen maailmasta sekä heidän terveisensä perheille. 

Perheen kohtaaminen on kaikista tärkein asia 

Kun lapsen kuulovamma on diagnosoitu, kuvioon astuu useita ammattilaisia kuten lääkäreitä, sairaanhoitajia, neuropsykologi, puheterapeutti, audionomi, tekninen huolto – sekä kuntoutusohjaaja. Jokainen perhe saa oman kuntoutusohjaajan, joka toimii linkkinä ja yhteyshenkilönä sairaalan, perheen, päivähoitopaikan ja koulun välillä.  

“Perheen kohtaaminen on kaikista keskeisin ja tärkein asia”

Kuntoutusohjaaja on se, joka antaa neuvontaa ja ohjausta kuulovammoihin liittyvissä asioissa. “Perheen kohtaaminen on kaikista keskeisin ja tärkein asia”, kertoo Petra Peltonen, jonka alueena on lasten osalta HUS:n itäosat. “Varsinkin uusien perheiden kanssa kerrataan lääkärin sanoja ja missä mennään milloinkin”, Tiina Kujala lisää. Hänen alueenaan on lasten puolen läntinen HUS-alue. “Kuntoutusohjaajan työ on perheen kanssa kävelyä koko matkan. Aloitetaan kotoa, sitten päiväkotiin, eskariin ja kouluun, kaikissa nivelvaiheissa ollaan mukana”, kertoo Birgitta Autere, jonka alueena on ruotsinkieliset perheet sekä HUS:n että Ahvenanmaan alueella. 

Tiimiin kuuluu myös Mira Vuoriheimo, joka ei tähän haastatteluun kuitenkaan kerennyt mukaan. Miralla on vastuullaan osa lapsista, mutta hänet voi tavata myös aikuisten puolella kuulokeskuksessa yhdessä muiden aikuisten puolella työskentelevien kuntoutusohjaajien kanssa.

Kuvassa kuntoutusohjaajat Petra Peltonen, Tiina Kujala ja Mira Vuoriheimo
Kuvassa kuntoutusohjaajat Mira Vuoriheimo, Petra Peltonen ja Tiina Kujala

Perhe tavataan kuulomatkan alussa 

Kuntoutusohjaaja tapaa perheen yleensä jo silloin, kun kuulokojeita sovitetaan tai hyvin pian sen jälkeen. “Tyypillisesti käymme kotona moikkaamassa perhettä mahdollisimman pian kojeiden saamisen jälkeen”, Petra kertoo. “Mikäli kyse on isommasta lapsesta, niin saatamme käydä ensisijaisesti päivähoitopaikassa tai koulussa”, jatkaa Tiina. 

Normaalisti kuntoutusohjaajan työ suuntautuu sairaalasta poispäin; he kiertävät päiväkodit, kodit ja koulut tavaten lapsen ympärillä olevia aikuisia ja kasvattajia. Viimeisen vuoden aikana moni tapaaminen on siirtynyt etätyöksi, mikä on muuttanut kuntoutusohjaajan arkea suuresti. “Nykyään pyritään tapaamaan perheitä esimerkiksi sairaalakäyntien yhteydessä”, kertoo Petra. 

Toisaalta etäyhteydet ovat mahdollistaneet myös jotakin uutta. “Esimerkiksi useamman yläkoulun opettajan tavoittaminen samaan aikaan linjoille on helpompaa nykyään”, iloitsee Tiina. Uudenlaisia toimintatapoja on löytynyt ja osa on tullut ehkä jäädäkseenkin. 

Erityiset nivelvaiheet 

“Kaikille löytyy paikka tässä maailmassa. Ihan varmasti”

Kuntoutusohjaajat mainitsevat useasti, kuinka lapsen kasvua seuratessa niin kutsutut nivelvaiheet korostuvat heidän työssään. “Kun päivähoito alkaa, silloin usein ollaan mukana”, Petra selittää. “Yhteistyön tiiviys kuitenkin vaihtelee paljon lapsen ja perheen tilanteen mukaan, koska perhe saattaa jossain vaiheessa tarvita enemmän tukea.” 

“Meille on todella merkityksellistä nähdä, kun lapsi kasvaa ja kehittyy ja menee kouluun. Siellä he pärjäävät elämässä”, sanoo Petra ja muut ovat samaa mieltä. “Kaikille löytyy paikka tässä maailmassa. Ihan varmasti!”

Monikulttuurinen työkenttä 

Etenkin HUS:n alueella tapaa monia eri kulttuureja ja kieliä. Perheiden kielivalikoima on laaja, joten tulkit ovat usein tarpeen. Kuntoutusohjaajat luettelevat kohtaavansa esimerkiksi arabian-, soranin-, kurmandzin-, albanian-, venäjän- ja somalinkielisiä perheitä. “Lähdetään siitä, että katsotaan, kuinka tuttua kuntoutukseen liittyvät asiat perheelle ylipäätään on ja tarjotaan sitä tietoa, mitä kaikkea tähän liittyy esimerkiksi päivähoidon kannalta”, Petra kertoo.  

Terveiset sisäkorvaistutetta käyttävien lasten perheille 

Lopuksi kuntoutusohjaajat haluavat kannustaa perheitä ottamaan yhteyttä milloin vain. “Täällä ollaan, tuetaan ja autetaan aina!”, huudahtaa Petra. “Matalalla kynnyksellä”, jatkaa Birgitta. 

Kuntoutusohjaajat seuraavat kuulo- ja viittomakielialan järjestöjen tulevia tapahtumia ahkerasti ja suosittelevat niitä perheille myös. “Kannustamme löytämään vertaistukea”, he kertovat yhdestä suusta. Perheet voivat siis myös aina kysyä kuntoutusohjaajilta, mihin leirille tai tapahtumaan kannattaisi osallistua. Tiina muistuttaa, että “kaikki [me] olemme yhdessä lapsen asialla.”

Kiitos kuntsarit!

(Alku-) keväisin terveisin,
LapCI ry:n toimisto

P.S. Jos kiinnostuit lukemaan lisää kuntoutusohjauksesta, tsekkaa sivuiltamme esimerkiksi tämä tiivistelmä kuntoutusjärjestelmästä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.