Kuntoutus­järjestelmä


Apuvälineet ja huolto

Terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinehuoltoon kuuluu: apuvälineiden tarpeen määrittäminen, sovittaminen, luovuttaminen, käytön opettaminen ja huolto. Keskussairaaloiden kuulokeskuksissa annetut laitteet (sisäkorvaistutelaite, kuulokoje, korvakappale, sisäkorvaistutteen paristot, akkujen latauslaite, pienoisinduktiosilmukka, FM-laite mm) sekä niiden huolto ovat ilmaisia alle 18-vuotiaalle kuulovammaiselle lapselle.

Kelalta tukea

Kelan vammaistuki

Kelalta on mahdollisuus saada alle 16-vuotiaan kuulovammaisen lapsen kotihoidon tukemiseksi vammaistukea (aikaisemmalta nimeltään hoitotuki). Sitä maksetaan lapselle, jonka sairauteen, vikaan tai vammaan liittyvästä hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu vähintään kuuden kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavanikäiseen terveeseen lapseen. Tuki on porrastettu kolmeen luokkaan. Alle kouluikäiset SI-lapset ovat pääsääntöisesti korotetun vammaistuen piirissä. Korotettu vammaistuki on edellytys mm. Kelan maksamalle puheterapialle. Tarkempia tietoja löytyy suoraan Kelan nettisivuilta.

Lapsen täytettyä 16 vuotta on mahdollisuus hakea 16 vuotta täyttäneen vammaistukea Vammaistuki aikuiselle.

Nuoren kuntoutusraha

Kuulovammaisen nuoren on mahdollista saada nuoren kuntoutusrahaa, jota haetaan KELA:lta ja maksetaan opiskelun tai muun työelämään tähtäävän kuntoutuksen ajalta. Tuen voi saada, jos nuori on 16-19-vuotias, ja työ- tai opiskelukyky tai mahdollisuus valita ammatti tai työ on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi ja silloin kun nuori tarvitsee erityisiä tukitoimia, jotta voi opiskella tai osallistua muuhun työllistymistä edistävään kuntoutukseen. Tukea hakiessa on hakijalla oltava kotikunnassa laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma (KHOPS) opiskelun tai muun kuntoutuksen ajalle. Suunnitelman voi laatia esim. sosiaalityöntekijä tai opetusalan ammattilainen. Suunnitelma laaditaan yhdessä nuoren, huoltajan ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä. Suunnitelmasta tulee ilmetä tiedot ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksista ja tavoitteista. Siinä tulee myös esittää suunnitelma opiskelun järjestämisestä ja toteutumisesta. Suunnitelmaa tarkistetaan ja täsmennetään kuntoutusrahakauden aikana. Hakemuksessa tarvitaan myös lääkärinlausunto B, josta käy ilmi, miten nuoren terveydentila vaikuttaa työkykyyn ja ammatinvalintaan. Nuoren tulee toimittaa kelaan lukukausittaan todistus opiskelujen tai työn etenemisestä. Lisää tietoa löydät Kelan sivuilta.

Sopeutumisvalmennus

Sopeutumisvalmennus voi olla yksilö –tai perhekohtaista kuten viittomakielen/viitotun puheen opetusta kotona tai yleisimmin kurssimuotoista sopeutumisvalmennusta. Sisäkorvaistutetta käyttäville lapsille ja heidän perheenjäsenilleen olevia sopeutumisvalmennuskursseja järjestävät mm. Kuulo–Auris Oy. Sopeutumisvalmennuskursseille osallistummista varten tarvitaan lääkärin suositus kurssin tarpeesta. Kuurojen liiton kurssit löytyvät Kuurojen liiton sivuilta. Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto järjestää myös vertaisperhekursseja. Kuulo-Auris Oy toteuttaa kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja.

Kuntoutusohjaus

Kuntoutusohjaus on lakisääteistä toimintaa ja jokaiselle kuntoutujalle tulee nimetä yhteyshenkilö. Kuntoutusohjauksessa on keskeistä kuntoutujan ja hänen lähipiirinsä arjen sujuminen. Tarkoituksena on konkreettisin keinoin lisätä kuntoutujan ja hänen läheistensä hyvinvointia, elämänhallintaa, sosiaalista toimintakykyä sekä itsenäistä selviytymistä. Kuulon kuntoutuksen ohjaukseen kuuluu lapsen, perheen ja lähiyhteisön tukeminen ja seuranta. Kuntoutusohjaaja tekee kotikäyntejä sekä muita käyntejä kuntoutujan tarpeiden mukaisesti muun muassa päiväkotiin, kouluun tai harrastuksiin. Olennaista on lapsen verkoston tukeminen, ohjaus ja neuvonta. Kuntoutusohjaus on maksutonta ja kuuluu myös lähiympäristölle, eikä sitä varten tarvita erillistä lähetettä. Kuntoutusohjaaja toimii vanhempien tukena kuulovammaisen lapsen kasvatuksellisissa ja pedagogisissa asioissa ja on yhdyshenkilö kuulokeskuksen ja viranomaisten välillä. Hän osallistuu mm. päivähoito- ja kouluvalintoihin sekä teknisten apuvälineiden neuvontaan. Kuntoutusohjauksen tavoitteena on konkreettisin toimin tukea ja lisätä lapsen ja nuoren mahdollisuutta itsenäistymiskehitykseen, omatoimiseen selviytymiseen, hyvinvointiin ja elämänhallintaan.

Tulkkipalvelu

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu edistää kuulovammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Vaikeasti kuulovammaisella on oikeus saada vähintään 180 tuntia vuodessa tulkkipalveluja, jos tulkkausta tarvitaan enemmän (esim. opiskelujen vuoksi) on mahdollisuus hakea lisätunteja. Tulkkipalvelua voidaan myöntää mm. asioimista, opiskelua, työtä, tiedonsaantia, vapaa-ajan toimintoihin osallistumista varten esim. uimakoulu. Tulkinta voi tapahtua viittomakielellä tai muulla kommunikaatiota selventävällä menetelmällä. Esim. sisäkorvaistutetta käyttävä lapsi tai nuori voi pärjätä hyvin muissa tilanteissa, mutta isossa ryhmässä kuuleminen voi olla haastavaa. Näitä tilanteita varten on mahdollista tilata esim. viittomakielen tulkki (jos SI-lapsi tai nuori sitä osaa) tai kirjoitustulkki, joka kirjoittaa esim. luennoitsijan puheen reaaliaikaisesti. Palvelun käyttö ei maksa mitään. Tulkkauspäätös haetaan KELA:lta ja sitä varten tarvitset lausunnon tulkkauspalvelun tarpeesta esim. sosiaalityöntekijältä, kuntoutusohjaajalta tai puheterapeutilta. KELA:n sivuilta löydät lisää tietoa.

Puheterapia

Puheterapeuttinen kuntoutus on SI-lapselle välttämätöntä, jotta sisäkorvaistutteesta saadaan riittävä hyöty. Se voi kestää vuosia riippuen kunkin lapsen yksilöllisistä tarpeista. Puheterapiaa on mahdollista saada Kelan tukemana (edellyttää korotettua vammaistukipäätöstä) tai keskussairaalan kustantamana.

Kommunikointimenetelmien kotiopetus

Sisäkorvaistutetta käyttävä lapsi ja hänen perheensä voivat saada tarvittaessa kotiopetusta yleisimmin käytetyissä kommunikaatiomenetelmissä.