Musiikin riemu ja ilo kuuluu kaikille


Kuvassa lapsi leikkii musiikkikapuloilla

Riemua ja iloa kuulovammaisille lapsille CIsumusan puhemuskarista!

CIsumusan kolme ohjaajaa yhteiskuvassa, yksi heiluttaa kättä kameralle, takana näkyy jumppasali.

CIsumusa-hankkeen viimeinen toimintavuosi on startannut Tampereella. Saimme ihanat ja osaavat ohjaajat yhteistyökumppaniksi. Puheterapeutit Ulla Sergejeff ja Mikaela Molander vetävät ryhmää. Mikaela on myös musiikkipedagogi. Heillä molemmilla on aikaisempaa kokemusta puhemuskaritoiminnasta, sillä he ovat olleet mukana Ritva Torpan Mukula-hankkeessa, jossa puhemuskaritoimintaa kokeiltiin ensimmäistä kertaa.

Järjestimme heille kaksiosaisen koulutuksen ennen ryhmän alkua, ja saimme hyödynnettyä hyvin edellisten kausien ryhmien kokemuksia. Lisäksi meillä on laaja materiaalipankki, johon on kahden ensimmäisen hankevuoden aikana kertynyt roimasti tietoa, minkä ansiosta uudet ohjaajat saavat hyvän pohjan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Tässä yhteydessä onkin paikallaan kiittää hankkeen kehittämiseen ja toteuttamiseen osallistuneita niin Helsingissä kuin Jyväskylässäkin.

Tälläkin kertaa meillä on hankkeessa mukana opiskelijoita. Lähiryhmässä mukana ovat Tampereen yliopiston logopedian opiskelijat Iida Lampinen ja Charlotta Elo. Etäryhmässä mukana ovat Helsingin yliopiston logopedian opiskelijat Benjamin Rogers ja Noora Galab. He osallistuvat niin ryhmän suunnitteluun kuin toteutukseen ja saavat hyvää kokemusta tulevaisuuden puheterapeutin työhön.

Tampere oli hyvä valinta CIsumusan toteutuspaikaksi. Saimme kasaan kaksi ryhmää, joista toinen toteutetaan etäryhmänä ja toinen lähiryhmänä. Osallistujien ikähaarukka on 1-3 vuotta, ja mukana tietenkin jokaisella CIsumusakerralla on lasten vanhemmat.  CIsumusan aikana vanhemmat saavat paljon hyvää tietoa siitä, kuinka he voivat leikin ja laulun kautta tukea lapsen kielen kehitystä. Ja kaikkein tärkeimpänä on se musiikin ilo ja riemu, joka kuuluu ihan kaikille lapsille!

Jännitystä ilmassa

Kysyimme Tampereen ohjaajilta fiiliksiä CIsumusan alkutaipaleelta. Puheterapeutti Ulla Sergejeff kertoo, että hommissa on ollut hieman jännitystä, kun uuden äärellä ollaan, mutta kaikesta huolimatta nämä tapaamiset on olleet ehdottomasti ihania: 

“Etäryhmässä jännitystä on tuonut esim. se, kun juuri ennen tapaamista huomasin, että netti kerta kaikkiaan hävisi ihan yhtäkkiä. Onneksi oli puhelin, josta sain jaettua netin ja kaikki sujui lopulta hienosti. Ensimmäinen kerta unohdettiin videoida, mutta toisella kerralla sekin jo onnistui.”

On fantastista katsoa lasten naurun räkätystä ja vanhempien iloa lasten ilosta.

Ulla Sergejeff
Kuvassa äiti ja lapsi sylikkäin hymyillen istuvat lattialla, lapsi heiluttaa käsiään.

“Lasten iloa on ihana seurata. Kaikesta huomaa, että etänäkin musiikki tempaisee lapset mukaansa ja he lähtevät tanssimaan ja musisoimaan. Koska lapset ovat vielä hyvin pieniä, niin pyrimme pitämään ajan melko lyhyenä, jotta lapsille jää sellainen tunne, että on kiva päästä seuraavalla kerralla jatkamaan. Selvästi mieluisia juttuja sekä lähi- että etäryhmäläisille ovat erilaiset liikkumis- ja tanssileikit. On fantastista katsoa lasten naurun räkätystä ja vanhempien iloa lapsen ilosta.”

Loppuun vielä erityismaininta vielä opiskelijoista. He ovat olleet aivan mahtavia, paneutuvia ja kekseliäitä ja yhteistyökykyisiä. Ulla on iloinnut siitä, kuinka heidän kanssaan on ollut todella mukava työskennellä. Myös meille toimiston väelle on välittynyt hyvä fiilis opiskelijoista ja koko työryhmästä. On ilo saada tehdä töitä tämän porukan kanssa.

Kevään CIsumusan meininkejä voit käydä lukemassa täällä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.