Vanhemmille suunnattu webinaari toteutettiin yhteistyössä Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin kanssa. Luennoitsijana toimi Valterin ohjaava opettaja Riina Niutanen. Hän on koulutukseltaan KM, varhaiskasvatuksen opettaja ja erityisluokanopettaja. Riinalla on pitkä kokemus työskentelystä päiväkodissa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa, erityisesti koulupolun alkuvaiheessa. Kieli ja vuorovaikutus ovat Riinan erityisiä kiinnostuksen kohteita. Kuulovammaan liittyvät asiat ovat olleet hänelle tuttuja jo 4-vuotiaasta lähtien isosiskon roolissa sekä pitkältä ajalta opettajan uralla. Tässä tiivistelmä luennon sisällöstä!
Vuorovaikutustaidoilla tarkoitetaan kykyä ja halua toimia yhdessä ja vaihtaa ajatuksia, kokemuksia, mielipiteitä ja tekoja toisten kanssa. Keskeinen asia on vastavuoroisuus – se, että kaikki vuorovaikutuksessa mukana olevat osapuolet antavat panoksensa yhteiseen keskusteluun tai tapahtumaan. Kyseessä on koko elämän mittainen oppimiskokemus.
On hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten reagoi tietyissä tilanteissa: Miten käyttäydyn liikenteessä, kun jono matelee? Miten reagoin, kun joku mokaa? Ohitanko vai pysähdynkö, kun joku tarvitsee apua?
Vuorovaikutustaitojen oppiminen tapahtuu osana arkea, pienissä hetkissä. Katseet, kosketukset, äänensävyt ja sanat ovat tärkeitä rakennusaineksia jo syntymästä lähtien. Puhutun kielen lisäksi äänensävyt, ilmeet, eleet ja vuorovaikutustilanteen jälkimainingit ovat merkittäviä. Aikuisen antama vuorovaikutusmalli on läsnä kaikissa tilanteissa, eikä vain silloin, kun aikuinen on vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Muita tilanteita ovat esimerkiksi aikuisen vuorovaikutus puolisonsa, ystävien, naapureiden, kaupanmyyjän, päiväkodin tai koulun aikuisten kanssa. On hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten reagoi tietyissä tilanteissa: Miten käyttäydyn liikenteessä, kun jono matelee? Miten reagoin, kun joku mokaa? Ohitanko vai pysähdynkö, kun joku tarvitsee apua?
Tieto lapsen vammasta on useimmille vanhemmille järkytys. Esiin voi nousta monenlaisia tunteita: surua, pelkoa, pettymystä, ahdistusta ja epävarmuutta. Samanaikaisesti lapsi tuottaa elämään iloa, rakkautta ja onnistumisen kokemuksia. Kaikista näistä tunteista on hyvä puhua läheisten ihmisten kanssa ja kertoa niistä myös ammattilaisille, sillä vaikeiden tunteiden käsittelemättä jättäminen voi vaikuttaa lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen.
Moni kuulovammainen lapsi on erityisen tarkka tekemään huomioita ympäristöstään, aistimaan tunteita ja kiinnittämään huomionsa ilmeisiin ja eleisiin. Vanhempien ja muiden aikuisten tehtävänä tarjota haasteita kaikille vuorovaikutuksen osa-alueille. Esimerkiksi jos lapsi miettii, haluaisikohan toinen lapsi leikkiä hänen kanssaan, voi kannustaa lasta menemään juttelemaan ja kysymään, saako hän tulla leikkiin mukaan. Tarvittaessa kysymyksen voi mallintaa lapselle: ”voit kysyä [toiselta lapselta] ’saanko tulla leikkiin?'” Näin ohjaat lasta suoraan vuorovaikutukseen toisten lasten ja aikuisten kanssa.
Kuulovammaisen lapsen identiteettityöhön kuuluu myös oman vamman käsitteleminen ja sen ottaminen osaksi identiteettiä. Mitä aiemmin lapsi omaksuu vamman osaksi itseään, sitä vahvempi hän on kohtaamaan myös ne tilanteet, joissa joku yrittää mitätöidä häntä vamman takia. Aikuisen tehtävä on jakaa ja auttaa lasta jakamaan tietoa kavereille, päiväkotiin, eskariin, kouluun ja harrastuksiin. Vanhemman käyttämä kieli toimii mallina lapselle itselleen, opettajille ja harrastusten ohjaajille. Myös kuntoutusohjaaja voi olla tukena vammaan liittyvien asioiden sanoittamisessa eri tahoille.
Useimmille lapsille se, että on nähnyt ja päässyt tutustumaan muihinkin lapsiin, joilla on kuulolaitteet tai sisäkorvaistutteet, on korvaamattoman arvokasta. Tunne siitä, että on olemassa muitakin samanlaisia, kannattelee vaikeissa tilanteissa.
Lapsen taidot kehittyvät, kun hän saa kokemuksia onnistumisesta ja epäonnistumisesta. Ristiriitatilanteet ovat erityisen tärkeitä oppimisen kannalta: niin anteeksipyytäminen kuin antaminen ovat harjoiteltavia ja opittavissa olevia taitoja. Erilaisten mielipiteiden kunnioittaminen on myös taito, jonka harjoittelu on syytä aloittaa jo pienenä, sillä sen kehittäminen tulee jatkumaan koko elämän ajan.
Vertaistuen merkitys sekä kuulovammaiselle lapselle että kuulovammaisen lapsen muille läheisille on tärkeää. Useimmille lapsille se, että on nähnyt ja päässyt tutustumaan muihinkin lapsiin, joilla on kuulolaitteet tai sisäkorvaistutteet, on korvaamattoman arvokasta. Tunne siitä, että on olemassa muitakin samanlaisia, kannattelee vaikeissa tilanteissa.
Lopuksi vielä kootut vinkit sosiaalisten taitojen vahvistamiseen:
Webinaarin aihe kiinnosti sekä kuulovammaisten lasten vanhempia että kuulovammaisten lasten kanssa työskenteleviä ammattilaisia ja opiskelijoita. Osallistujien palautteet olivat positiivisia ja olikin hienoa nähdä, kuinka webinaarin sisältö innosti vanhempia ja ammattilaisia keskittymään entistä enemmän vuorovaikutukseen kuulovammaisen lapsen kanssa toimiessa.
”Arjessa osaan taas huomioida paremmin asioita, esimerkiksi tilanteita joissa omia vuorovaikutustaitoja voisi vielä parantaa.”Osallistujan palaute
”Arjessa osaan taas huomioida paremmin asioita, esimerkiksi tilanteita joissa omia vuorovaikutustaitoja voisi vielä parantaa.”
”Myös päiväkotiin viemisiksi sain luennosta hyviä vinkkejä. Iso kiitos!”Osallistujan palaute
”Myös päiväkotiin viemisiksi sain luennosta hyviä vinkkejä. Iso kiitos!”
”Tässä tapahtumassa ei kyllä tosiaan ollut kehittämisen varaa, ihan loistava oli.”Osallistujan palaute
”Tässä tapahtumassa ei kyllä tosiaan ollut kehittämisen varaa, ihan loistava oli.”
Iso kiitos osallistujille ajatuksia herättävistä keskusteluista ja Riinalle mahtavasta luennosta!
Tekstin lähteenä Riina Niutasen luento 18.1.2021 sekä osallistujien palautekyselyn vastaukset.Pst! Jos Valterin toiminta kiinnostaa, kannattaa myös lukaista tämä viime keväänä julkaisemamme esittely oppimis- ja ohjauskeskuksesta.
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *
Kommentti *
Nimi *
Sähköpostiosoite *
Kotisivu
Tallenna nimeni, sähköpostiosoitteeni ja kotisivuni tähän selaimeen seuraavaa kommentointikertaa varten.
Lähetä kommentti
