CIsumusa-hankkeessa koulutetaan puheterapeutti- ja musiikkipedagogiopiskelijoita puhemuskarimallin toteuttamiseen yhdessä Helsingin yliopiston ja Metropolian kanssa. Opiskelijat ovat myös keskeisessä asemassa kehittämässä puhemuskarimallia. Helsingin puhemuskareihin saimme iloksemme musiikkipedagogiopiskelija Pinjan mukaan kehittämistyöhön. Pinja kertoo blogitekstissä omasta taipaleestaan hankkeen aikana.

Hei!

Olen 3. vuoden musiikkipedagogiopiskelija Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Pääaineeni on varhaisiän musiikkikasvatus ja taiteen soveltava käyttö. Kiinnostus musiikkipuheterapiaan heräsi, kun välivuotenani pääsin seuraamaan erästä logopediä, joka käytti työssään hyödykseen musiikkia. Huomasin sen olevan kiinnostavaa ja tehokasta ja ajattelin, että tuota minäkin haluan tehdä. Musiikki on kulkenut mukanani aina, tavalla tai toisella ja lukiossa innostuin neurologiasta. Musiikkipuheterapia olisi siis minulle oiva urapolku. Ensimmäisen vuoden keväällä opettajani mainitsivat, että seuraavana syksynä olisi alkamassa moniammatillinen kurssi logopedian opiskelijoiden kanssa, joka keskittyisi puhemuskariin. Ajattelin, että tuo kurssi on aivan kuin minulle suunniteltu ja ilmoittauduin heti mukaan.

CIsumusa-kurssin antimista

CIsumusa-kurssi alkoi 2. vuoden syksyllä. Puolet kerroista observoimme yhdessä logopediopiskelijoiden kanssa puhemuskaritoimintaa etänä ja puolet kerroista olimme moniammatillisen opiskelijaryhmäni kanssa mukana toteuttamassa sitä. Pidin kurssia varsin mielenkiintoisena ja onnekseni sain suorittaa opetusharjoitteluni 2. vuoden keväällä CIsumusa-hankkeessa. Keväällä pääsin hieman enemmän syventymään puhemuskarin suunnitteluun, mikä kuului harjoitteluuni 8 opetuskerran lisäksi. Toteutimme suunnittelun yhdessä kahden logopediopiskelijan, yhden toisen musiikkipedagogiopiskelijan sekä ohjaavien opettajiemme kanssa. Suunnittelussa otimme huomioon puhemuskariin osallistuvien lasten henkilökohtaiset logopediset tavoitteet, musiikkipedagogiset tavoitteet sekä lapsilta saadut impulssit, ideat ja tarpeet. Harvoin on tilanteita, joissa pääsee ensinnäkään suunnittelemaan muskaria näin moniammatillisesti ja toisekseen toteuttamaan sitä näin monen ammattilaisen kanssa. Se, että meitä oli 4 opiskelijaa ohjaamassa CIsumusa-muskaria, mahdollisti musiikillisesti monipuolisen muskarin ja meille muskarin vetäjille mahdollisuuden observoida lasten puheen ja kuulon kehitystä ja reflektoida sekä omaa että muiden toimintaa.

CIsumusa-kurssi antoi paljon, mitä en osannut edes odottaa. Opin paljon sisäkorvaistutteista, kuulovammaisuudesta, kliinisyydestä sekä logopedisistä tulokulmista. Pääsin myös kehittämään taitojani muusikkona ja pedagogina sekä verkostoitumaan. Ymmärsin, että ottamalla muutamat kuulovammaisuuteen liittyvät asiat huomioon, perinteinen muskari on kuulovammaiselle lapselle rikastuttava ja kehittävä kokemus. Musiikkipedagogina koen vastuukseni mahdollistaa jokaiselle lapselle yhdenvertaisen ja yksilön huomioon ottavan muskarin.  Pienellä perehtymisellä musiikkipedagogiikan ja logopedian yhteen sulauttaminen ei lopulta ole kovin monimutkaista. Eniten CIsumusa-hankkeessa opin muilta opiskelijoilta, jotka toivat suunnittelu- ja toteutusvaiheessa rohkeasti esille omia näkökulmiaan ja valloittavia persooniaan. Moniammatillisessa mielessä yhteisten tavoitteiden löytäminen oli paikoitellen hankalaa ja silloin se vei myös paljon aikaa ja energiaa, mutta aina löysimme ratkaisun ja saimme yhdessä luotua kokonaisvaltaisesti kattavan muskarin, jossa viihtyi niin lapset kuin aikuisetkin. CIsumusa-hankkeesta jäi kaikin puolin positiivinen fiilis ja aion kantaa mukana oppimiani asioita, riippumatta siitä mihin suuntaan urallani etenen.

Pinja Valkama
3. vuoden musiikkipedagogiopiskelija
Metropolia Ammattikorkeakoulu