CIsumusa oli kolmivuotinen hanke, jossa kehitettiin puhemuskaritoimintaa kuulovammaisille lapsille ja järjestettiin vertaistukea perheille. Hanke alkoi vuonna 2019 ja jatkui vuoden 2022 kevääseen asti. Puhemuskareita järjestettiin lähi- ja etätoimintana. CIsumusa-hankkeen lopputuotokset antavat kuulovammaisten lasten kanssa työskenteleville ja perheille eväitä musiikin harrastamiseen kielen ja kuulon kehityksen tueksi.

Kun kuulevaan perheeseen syntyy kuulovammainen lapsi, ennalta ajatuksissa ollut lastenkasvatuksen tiekartta muuttuu väärän mantereen kartaksi. Usein vanhemmat vaikenevat, lopettavat puhumisen, laulamisen, iltasadut – “kun eihän se lapsi kuitenkaan mitään kuule”. Tavallinen musiikkileikkikoulun tai päiväkodin musiikkitoiminta ei anna riittävää hyötyä kuulovammaisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Ryhmäkoot ovat usein liian suuria, jolloin taustahäly ja liialliset visuaaliset ja sosiaaliset virikkeet vievät lapsen tarkkaavuuden pois ryhmän toiminnasta. Ohjaajat eivät tiedä, miten kuulovammainen lapsi otetaan huomioon ja millainen musiikki soveltuu heille. Ohjaajat eivät myöskään ole saaneet koulutusta siihen, miten yhdistämällä kuvia, leluja ym. visuaalista materiaalia musiikkitoimintaan voidaan tukea kuulovammaisen lapsen kielellistä kehitystä, sillä heidän koulutukseensa ei sisälly kuulovammaisten lasten erityisaluetta. Vanhemmat eivät saa myöskään vertaistukea, koska ovat yleensä ryhmän ainoat kuulovammaiset lapset. Tähän tarpeeseen CIsumusa-hanke kehitettiin.

CIsumusa-hankkeen toiminnan tavoitteet

• Lapsen puheenkehityksen edistyminen. Musiikin saaminen osaksi kuulovammaisten lasten perheiden arkea varhaislapsuudesta asti ja musiikin kielenkehitystä tukevien hyötyjen ulottaminen kuulovammaisten lasten perheisiin.
• Mukula-puhemuskaritoiminnan edelleenkehittäminen sekä etämuskaritoiminnan kokeileminen ja kehittäminen alueellisen tasa-arvon mahdollistamiseksi.
• Vertaistuen ja ystävyyksien syntyminen puhemuskaritoiminnan oheistuotteena, ja näiden kautta perheiden vanhemmuuden, itsetunnon ja vammaisuuden hyväksynnän vahvistuminen.
• Alan ammattilaisten ja opiskelijoiden kouluttaminen puhemuskarimallin toteuttamiseen yhdessä Helsingin yliopiston ja Metropolian kanssa.

Sisällön suunnittelussa otetaan huomioon yksilölliset tavoitteet

Ennen toiminnan alkua kaikille osallistujille järjestettiin henkilökohtainen alkuhaastattelu. Haastattelussa tutustuttiin paremmin osallistujiin ja käytiin läpi mm. lapsen varhaiskehitystä, musiikillisia taipumuksia ja kokemuksia. Lapsille asetetaan yksilölliset tavoitteet ja puhemuskarin sisältö rakennetaan niiden perusteella. CIsumusan toimintamalleja kehitetään yhdessä osallistujien kanssa koko hankkeen ajan ja kehittyneitä malleja ja tuotoksia esitetään ja opetetaan myöhemmin mm. alan ammattilaisille ja opiskelijoille. Puhemuskareita kuvataan ajoittain opetusmateriaalin tuottamiseksi.

CIsumusa-hankkeen tulokset

• Musiikin käytön juurruttaminen osaksi kuulovammaisen lapsen perheen itseavun kuntoutuspolkua varhaislapsuudesta asti
• Laulamisen ja soittamisen ilon saattaminen osaksi perheiden yhdessä olon muotoa
• Suomalaisen etäpuhemuskaritoiminnan mallin kohdentaminen, testaaminen ja tuotteistaminen mahdollista vientitoimintaa silmällä pitäen.
• Vertaistuen vaikutus perheen sopeutumiseen kuulovammaisen lapsen kanssa on merkittävä
• Vertaisuus vahvistaa, voimaannuttaa ja saa aikaan yhteenkuuluvuuden kokemuksia
• Perheet saavat ystäviä, vertaisia
• Perheet oppivat toisiltaan hyviä käytäntöjä ja selviytymismalleja arjessa

CIsumusa-hankkeen vaikutukset

• Musiikin tuottamien puhekielen hahmottamisen hyötyjen saavuttaminen kuulovammaisten lasten perheissä
• Kuulovammaisen lapsen paremmat puhekielen hahmottamisen taidot auttavat häntä menestymään paremmin yleisopetuksessa
• Pitkällä tähtäimellä toiminnalla on tasaveroiseksi tekevä vaikutus sopeutumisessa kuulevien ehdoilla toimivaan yhteiskuntaan
• Kuulovammaisten musiikkitoiminnan hyötyjen tutkiminen
• Selkeän toimintamallin luominen ja tiedon lisääminen ja saavutettavammaksi tekeminen sähköisen oppaan avulla

CIsumusa-hankkeen ohjausryhmä

CIsumusan ohjausryhmä koostui useista alan asiantuntijoista. Ohjausryhmä kokoontui muutaman kerran vuodessa suunnittelemaan CIsumusa-hankkeen toteutusta.

• Ritva Torppa, puheterapeutti, logopedian yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
• Laura Huhtinen-Hildén, musiikkiterapeutti, musiikin varhaiskasvatuksen lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu
• Markku Kaikkonen, musiikkikoulun rehtori, Resonaarin johtaja (director), Musiikkikeskus Resonaari
• Aatu Mällinen, etäyhteyden asiantuntija
• Helena Ahti, kuulovammaisten ja työnohjauksen erikoispuheterapeutti, Lindforsin säätiö

Kysy lisää CIsumusa-hankkeesta LapCI ry:ltä. CIsumusalla on toimisto Haagassa, Valkeassa talossa, Helsingissä.

CIsumusa – Projektikoordinaattori
Katariina Varjonen

katariina.varjonen@lapci.fi

puhelinnumero 0405791450