Tämän artikkelin ovat kirjoittaneet Kerttu Huttunen (Oulun yliopisto) ja Satu Saalasti (Helsingin yliopisto).

Katse huulioon! – Huulioluku on tärkeä taito ja sitä voi parantaa harjoittelemalla

Huulioluku, eli kasvoilta nähtävien puheliikkeiden seuraaminen, on tärkeä osa puheen havaitsemista.  Puheen näkemisen merkitys korostuu lasten puheen kehityksen aikana. Jo pienet vauvat katsovat luonnostaan puhujan kasvoja ja tarkkailevat silmiä, suuta ja ilmeitä. Näköjärjestelmän kehityksen myötä lapset hahmottavat kuullun puheen ja suun muodon yhteyden. Jopa alle kaksivuotiaiden lasten on havaittu kykenevän tunnistamaan sanoja huulioluvun avulla.

Vanhemmilla lapsilla huuliolukutaidon on havaittu olevan yhteydessä myös lukemistaitoon. Puheesta saatavasta näönvaraisesta tiedosta hyötyvät myös lapset, joilla on kehityksellinen kielihäiriö ja joilla on sen vuoksi vaikeuksia hahmottaa kuultua puhetta.

Vuorovaikutustilanteissa puhetta otetaan tavallisesti vastaan moniaistisesti. Näkö täydentääkin kuulon avulla saatua tietoa puheesta: ne äänteet, joita on vaikea kuulla, voidaan hahmottaa paremmin näönvaraisesti. Sama pätee toiseen suuntaan: saamme kuulonvaraisesti tietoa niistä puheen osista, joita on vaikea tai mahdotonta nähdä kasvoilta. Myös kasvoilta näkyvät ilmeet auttavat tulkitsemaan kuullun ja nähdyn puheen sisältöä erityisesti tilanteissa, joissa on kaikua tai taustahälyä.

Puheen kuulemisella ja näkemisellä on aivoissa vahva keskinäinen yhteys. Aivotutkimuksissa on havaittu, että jopa täysin äänettömien puheliikkeiden seuraaminen aktivoi kuuloaivokuorta. Lisäksi puheen tuottamiseen liittyvä motorinen järjestelmä aktivoituu huulioluvun aikana. Kasvoilla näkyvä puheliike tapahtuu usein hiukan ennen kuin puhe kuullaan, ja tämä ennakointi vahvistaa puheesta saatavaa havaintoa. Näiden tutkimuslöydösten pohjalta on helppo ymmärtää, miksi huulioluvusta tarvitaan lisää tietoa.

Huulioluku kuulemisen tukena

Näönvaraisesti välittyvä tieto puheesta on aivan erityisen tärkeä apu silloin, kun kuulo on alentunut. Näön ja kuulon antamaa tietoa yhdistämällä pystymme nimittäin ymmärtämään huomattavasti hiljaisempaa puhetta kuin silloin, kun ainoastaan kuulemme puheen. Sisäkorvaistutteita käyttävien lasten havaittiin eräässä tutkimuksessa kykenevän yhdistämään kuulon ja näön kautta saatavaa tietoa puheesta lähes samantasoisesti kuin sisäkorvaistutetta käyttävien aikuisten.

Varsin tavallinen tutkimuslöydös on se, että kuulovammaiset lapset eivät juuri eroa huuliolukutaidoissaan kuulevista ikätovereistaan, mutta kuulovammaisten aikuisten taidot ovat parempia kuin kuulevien aikuisten. Tähän on todennäköisesti syynä se, että lapsiin verrattuna kuulovammaisten aikuisten kielelliset ja tiedon käsittelyyn liittyvät taidot ovat niin kehittyneet, että ne mahdollistavat paremman näönvaraisesti vastaanotetun puheen ymmärtämisen. Lisäksi kuulovammaiset aikuiset ovat hyödyntäneet näkövihjeitä puheen vastaanotossa mahdollisesti jo pitkäänkin. Sekä lasten että aikuisten huuliolukutaidoissa on kuitenkin suurta yksilöllistä vaihtelua: siinä, missä joku saa selvää vain ehkä rajallisesta tuttujen sanojen joukosta, toinen kykenee hahmottamaan varsin tarkasti lauseita ja seuraamaan niitä pidempiäkin jaksoja.

Tutkimushankkeessamme voi harjoitella huuliolukua uuden sovelluksen avulla

Huuliolukua voi harjoitella ja siinä voi kehittyä paremmaksi, mutta aiheesta tarvitaan lisää tietoa. Katse huulioon? -tutkimushanke vastaa osaltaan tähän tiedon tarpeeseen. Se on pääosin Oulun yliopiston Eudaimonia Instituutin rahoittama tutkimuksen kärkihanke, jossa on ollut tavoitteena kehittää huuliolukutesti lasten taitojen arviointiin ja saada selville, millainen katseen käyttötapa on yhteydessä hyvään huuliolukukykyyn. Tätä tietoa puheterapeutit tarvitsevat ohjatessaan lapsia huulioluvun mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Hankkeesta valmistuu kaksi logopedian väitöskirjaa.

Tutkimushankkeessa on suunniteltu myös älypuhelinsovellus, jonka avulla huuliolukua voi harjoittaa/kuntouttaa. Kaikille ilmainen Näkörata-sovellus tulee aikanaan vapaasti sovelluskaupoista älylaitteisiin ladattavaksi, kunhan Katse huulioon? -tutkimushankkeen aineistonkeruu on päättynyt.

Etsimme lapsia tutkittaviksi ja tarjoamme huulioluvun harjoittelua

Tutkimme Näkörata-sovelluksen käytön vaikuttavuutta. Sen vuoksi kuulovammaiset lapset saavat jo nyt hankkeemme aineistonkeruuvaiheessa mahdollisuuden harjoitella huuliolukua Näkörata-sovelluksen avulla.

Etsimmekin nyt Katse huulioon? -tutkimushankkeeseen tutkittavaksi kuulovammaisia 8–11-vuotiaita lapsia. Tutkimme lapsia sekä etäyhteyden avulla (silloin missä päin Suomea vain asuva lapsi on testauksen aikana kotona tietokoneen äärellä) että lähitutkimuksin (lapsi käy tutkimuksessa joko Oulun, Tampereen tai Helsingin yliopiston tiloissa). Tarkemmat lasten mukaanottokriteerit löytyvät tutkimushankkeen kotisivuilla olevista tutkimustiedotteista.

Hankkeemme kotisivut ovat täällä: https://www.oulu.fi/fi/projektit/katse-huulioon

Kotisivuille pääsee myös seuraavassa ilmoituksessa olevan QR-koodin kautta.

Kerttu Huttunen ja Satu Saalasti

Molemmat kirjoittajat ovat puheterapeutteja. Kerttu Huttunen työskentelee Oulun yliopistossa logopedian professorina ja johtaa monitieteistä Katse huulioon? -tutkimushanketta. Satu Saalasti toimii Helsingin yliopistossa logopedian yliopistonlehtorina ja tutkii huuliolukutaitoja niin omissa tutkimushankkeissaan kuin Katse huulioon? -tutkimushankkeeseenkin osallistuen.