Arkikuntoutus


Kun lapsen istutteet on aktivoitu, alkaa uskomaton matka. Se, miten matka etenee, riippuu monesta tekijästä, mutta vanhempana tai kasvattajana voit omalta osaltasi olla auttamassa ja tukemassa lasta, jotta hän pääsee käyttämään kaiken potentiaalinsa. Arkikuntoutus on tässä avainasemassa.

Arkikuntoutus nimensä mukaisesti tapahtuu ihan tavallisessa arjessa. Arkikuntoutuksessa asioita tehdään tiedostetusti ja toistuvasti. Tässä ajatuksia siitä, mitä puhekieleen tähtäävä arkikuntoutus istutetta käyttävällä lapsella voi pitää sisällään.

1. Laitteet päässä ja kunnossa

Kun kuulee puhekieltä, oppii puhekieltä. Kielen syötteen määrällä on suuri merkitys kielen kehittymiselle: jos laitteet eivät ole päässä, niin syötettä ei tule. Alkuvaiheessa tämä voikin olla todella työlästä, sillä monilla prosessorit lentävät helposti pois päästä. Tähän auttaa aika ja vanhemman sitkeys. Ajan myötä, kun lapsi huomaa hyötyvänsä prosessoreista, ne alkavat pysyä päässä paremmin. Siihen asti voi käyttää erilaisia kiinnitysapuja: tällä sivulla olemme luetelleet esimerkkejä oivista kiinnitysmenetelmistä! Osana arkikuntoutusta on hyvä myös testata säännöllisesti, että laitteet toimivat optimaalisesti. Tässä apuna toimii erityisen hyvin Lingin äänteet.

2. Kuuntelemaan pysähtyminen

Lapsen pitää oppia kuuntelemaan. Tähän käy yksinkertainen harjoitus: pysähdy lapsen kanssa tietoisesti äänen äärelle (esim. pyykkikone, puhelin, mopo), nimetkää se ja kuunnelkaa. Lapsen oppiessa erottelemaan ääniä tarkemmin, huomioikaa yhä pienemmät äänet ja nimetkää niitä täsmällisemmin (esim. soittimien eri äänet). Kaikenlaiset äänilelut, -kirjat ja -palapelit ovat hyvä apu tässä. 

3. Kielen syöte

Puhetta on hyvä olla riittävän paljon ja riittävän laadukkaasti. Aikuisen tulee puhua lapselle, vaikkei lapsi itse vielä tuottaisi sanoja. Tämä tarkoittaa arkisten asioiden ääneen höpöttämistä: ”onpa kaunis sää, tuo auto onkin vihreä, nämä lusikat laitetaan ylälaatikkoon, kukahan meille kohta tulee?”. Turhat kuulemisen häiriötekijät kannattaa karsia kotoa pois (esim. television ei kannata olla jatkuvasti auki taustalla).

4. Nimeäminen, toisto ja laajentaminen

Nimeä lapselle asioita arjessa: oli se sitten pukiessanne vaatteita päälle tai tähyillessänne ulkona näkyviä asioita, niin puhu ääneen siitä, mitä juuri teet. Hyödynnä kaikki perushoitotilanteet, ja toista sanoja usein ja paljon. Kun lapsi oppii ja osaa tuottaa sanoja itse, niin laajenna sanavarastoa ja anna asioille kontekstia. Älä pysy samoissa ilmaisuissa, vaan tarjoa jatkuvasti lisää, tarkentavia sanoja: auto – iso auto – punainen auto – valtava sininen betoniauto. Käytä monipuolista sanastoa: synonyymejä, käsitteitä ja kuvailua. On myös tärkeää puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Arjessa tulee helposti sanottua ”laita tuo tuonne” sen sijaan, että sanoisi selkeämmin, että ”laita kengät hyllyyn”.

5. Laadukas ja vaihteleva kielen malli ja vuorottelu

Nimeämisen lisäksi tarvitaan erilaisia kielellisiä tilanteita, kuten keskustelua, hassuttelua, höpöttelyä, vastavuoroisuutta, ihmettelyä, kyselyä… Keskustelun vuorottelu on tärkeää: vaikkei lapsi osaisikaan puhua, on tärkeää antaa hänelle puheenvuoro. Lapsen vuoro voi olla ääntelyä tai vaikka ilme. Tärkeintä on kuitenkin kommunikoinnin vastavuoroisuus jo heti vauvasta lähtien, että vanhempi antaa lapselle aikaa ja mahdollisuuden osallistua vuoropuheluun. Lapsen kasvaessa vuorottelu muotoutuu erilaiseksi: ota lapsi mukaan ihmettelyyn, pohdintaan, ongelmanratkaisuun ja neuvotteluun. Tarjoa hänelle myös riittäviä haasteita, eikä vain ”valmiiksi pureskeltuja” malleja.

6. Kirjojen lukeminen

Pienen lapsen kanssa lukeminen on kuvien katselua ja niiden nimeämistä. Lapsen taitojen kasvaessa voi alkaa yhdessä lukea kirjan tekstiä ja myöhemmin siirtyä yhä monimutkaisempiin teksteihin. Ääneen lukeminen on erittäin tärkeää myös lapselle, joka osaa jo lukea itse. Lukemisella on tutkittu olevan valtavasti hyötyjä.

7. Laulaminen

Tutkimuksen mukaan säännöllinen laulaminen istutetta käyttävälle lapselle sekä lapsen musiikillinen harrastaminen edesauttavat lapsen kielellistä kehitystä monella eri osa-alueella. Lisätietoa ja tutkimustuloksia aiheesta mm. täältä ja täältä.

Laulamista ei kannata jännittää, laula juuri sillä äänellä, mikä sinulla on! Se joka tapauksessa eroaa puheäänestäsi tarpeeksi. Jos oma lauluvarasto on ehtynyt, aloita esim. Kielinupun lauluista, jotka keskittyvät sanavaraston kehittämiseen. Myös soivat laulukirjat toimivat hyvin apuna.

8. Leikkiminen

Lapsen kanssa leikkiessä voi helposti laajentaa lapsen sanavarastoa sekä auttaa lasta kehittämään leikkitaitojaan ja mielikuvitusleikkejään. Viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että 15-30 minuutin päivittäinen leikkiminen lapsen ja vanhemman välillä parantaa lapsen keskittymiskykyä ja käyttäytymisen haasteet myös vähenevät.

9. Tunteiden sanoittaminen

Tunnetaidot vaikuttavat itsesäätelyn. Pienen lapsen kanssa on hyvä pysähtyä tunteen äärelle, nimetä tunne lapselle sekä käyttää kuvia selventämään asiaa. Tunnesanoja on tärkeää käyttää kaikenikäisten lasten kanssa arjessa, ja etsiä yhdessä keinoja tunnesäätelyyn. Tältä sivustolta löydät lisätietoja aiheeseen liittyen.

10. Mielen teorian tukeminen

Mielen teorian hallintaa (=lapsi ymmärtää, että jokaisella on omat ajatukset ja tunteet) lapselle voi opettaa käyttämällä mielen teoriaa tukevia sanoja ja keskusteluja arjessa. Mielen teorian hallintaa tukevat kaikki ajatteluun, motivaatioon ja tunteisiin liittyvät sanat (esim. haluta, toivoa, vihata, ajatella, ihastua, ärsyyntyä) sekä niiden ympärillä käydyt keskustelut (esim. mitähän mummo asiasta ajattelee, tämä on sinun lempiruokaasi, mutta pitääköhän isi tästä, mikä sinua ilahduttaa). Tällaista keskustelua on helppo toteuttaa kirjoja lukiessa, kun pohtii yhdessä lapsen kanssa sitä, miksi kirjan henkilöt toimivat tietyllä tavalla ja mitä lapsi itse tuntisi tai miten hän tilanteessa toimisi. Lisätietoa aiheesta mm. tästä artikkelista ja sen viitteistä.

Muita vinkkejä

Lapsen puheterapeutin kanssa on hyvä tehdä yhteistyötä ja kysyä mallia, neuvoja ja vinkkejä siihen, mitä asioita juuri nyt on ajankohtaista harjoitella kotona. Kotiharjoitteluun samoin kuin arkikuntoutukseen ei tarvitse mitään erikoisia välineitä.

Jokaisen perheen arki on erilaista, joten arkikuntoutus kannattaa miettiä sopivaksi omaan arkeen. Arkikuntoutus voi ajatuksena tuntua aluksi työläältä: toisten on tehtävä enemmän töitä saadakseen arjesta kuntouttavaa, kun taas joku toinen tekee asioita jo luonnostaan. Tärkeintä arkikuntoutuksessa on kuitenkin se, että harjoituksia tulee tehtyä, ja että niitä tekee tiedostaen. Voitte ottaa omaan arkeen käyttöön vaikka vain yhden asian kerrallaan. Hetken päästä huomaa, että niistä onkin muotoutunut oma uusi arki!

Muista iloita pienistä edistymisistä!

Lyndsey Allenin nettisivut

Lyndsey Allen on kuulovammaisiin lapsiin erikoistunut puheterapeutti, jonka sivuilta löydät hyödyllistä materiaalia ja YouTube-videoita siihen, kuinka kehittää lapsen kielellisiä taitoja leikin ja arkisten askareiden avulla.

John Tracy Center

John Tracy Centerin sivuilta löytyy tietoiskuja kuulovammaisen lapsen kuntoutuksesta. Sivusto tarjoaa myös verkkokursseja vanhemmille kuulovamman kuntoutukseen.

MED-ELin blogi

MED-ELin blogi on loistava tietopankki sisäkorvaistutetta käyttävän lapsen ja nuoren arkikuntoutusta varten. Blogiin päivittyy säännöllisesti uusia vinkkejä siihen, miten kuntouttavia harjoituksia voi helposti liittää osaksi päivittäisiä keskusteluita, leikkihetkiä, askareita ja haastavia tilanteita. Blogissa on artikkeleita myös esimerkiksi työelämän eri tilanteisiin. Vinkit ovat oivaltavia ja niitä on havainnollistettu videoiden avulla. Olemme tehneet suomenkielisiä tiivistelmiä MED-ELin blogiartikkeleista. Löydät ne blogistamme.

Kuuloavain

Kuuloavaimen nettisivuilta löydät paljon tietoa mieltä askarruttaviin kysymyksiin kuulovammaisen arkeen liittyen. Sivuilta löytyy mm. kattava määrä linkkejä erilaisiin vertaistukipalveluihin ja -toimintoihin niin istutelapsille, heidän sisaruksilleen kuin heidän vanhemmilleen.