Arkikuntoutusta 1/3


Nyt kun lähikuntoutuspalvelut ovat tauolla, on vanhempien entistä tärkeämpi pitää huolta kuulovammaisen lapsen arkikuntoutuksesta. MED-ELin blogista löytyy artikkelisarja, jossa perehdytään erilaisiin arkikuntoutuksen menetelmiin. Jaamme lähiviikkoina näitä englanninkielisiä blogitekstejä suomenkielisen tiivistelmän kanssa Facebookin puolella ja kokoamme linkit tiivistelmineen tähän blogipostaukseen. Miten teidän perheessänne toteutetaan arkikuntoutusta?

Arkikuntoutusta sarjan muihin artikkeleihin pääset alla olevista linkeistä:
Arkikuntoutusta 2/3
Arkikuntoutusta 3/3

Lingin äänteet -testi  

Lingin äänteet -testissä katsotaan sitä, kuinka hyvin lapsi kuulee kuutta puheen vastaanottamisen kannalta keskeisintä äänen korkeutta. Nämä äänteet ovat suomen kielessä M, U, A, I, S ja Sh. Jos lapsi pystyy kuulemaan nämä kuusi äännettä, se kertoo, että hän pystyy kuulemaan kaikki muutkin äänteet puheessa.

Lingin testiä on helppo harjoittaa kotona vaikkapa aamiaispöydän ääressä: toista jokainen kuudesta äänteestä lapselle yksi kerrallaan järjestystä vaihdellen (ettei lapsi ala ennakoida tulevia äänteitä) samalla kun pidät puheäänen normaalilla tasolla. Varmista, että lapsi keskittyy äänteiden kuulemiseen eikä näe vanhemman huulten liikettä tai tunne äänen värinää (eli ei esim. istu vanhemman sylissä). Lapsen iästä riippuen hän voi eri tavoin ilmaista kuulleensa äänen: joko toistamalla äänteen, katsomalla äänen suuntaan tai lopettamalla puuhansa.  

Videolla esimerkki Lingin äänteet -testistä käytännössä.

Jos lapsi ei kuule äänteitä se voi johtua erinäisistä syistä. Ennen kuin otat kuulokeskukseen yhteyttä kannattaa varmistaa, ettei puheprosessori ole vioittunut ja että akku on täynnä. Tämän vuoksi äännetesti on hyvä tehdä joka aamu, jotta voi tarkistaa, että lapsen istutteet toimivat kunnolla. 

Alkuperäinen MED-ELin blogiartikkeli Lingin äänteet -testistä

Auditiivinen muisti

Auditiivisen muistin säännöllinen harjoittaminen on erittäin tärkeää lapsen puheen ja kielen kehityksen kannalta. Auditiivinen muisti koostuu neljästä vaiheesta: 

1. informaation (esim. kysymyksen ja kehotuksen) kuuntelemisesta, 
2. informaation prosessoinnista, 
3. informaation tallentumisesta lähimuistiin (minkä pohjalta lapsi toimii heti) ja pitkäaikaismuistiin (mikä auttaa lasta muistamaan tiedon myöhemmin) sekä 
4. aikaisemmin kuullun informaation muistamisesta. 

Auditiivisen muistin harjoittamista kotona.

Helpoin tapa testata lapsen auditiivisen muistin toimintaa on lisätä tarkentavien sanojen (’avainsanojen’) määrää kysymyksissä ja kehotuksissa. Esim. lauseessa ’missä kissa on?’ on yksi kriittinen avainsana: lauseessa ’anna pallo ja kenkä minulle’ niitä on kaksi. Avainsanat eivät ole pelkästään substantiiveja: esim. lauseessa ’pese koira ja syötä kissa’ on sekä toimintaverbejä että objekteja, jotka ovat ohjeiden seuraamisen kannalta olennaisia ymmärtää. Tarkoituksena harjoituksessa on lisätä kehotusten ja kysymysten monimutkaisuutta sekä pituutta pikkuhiljaa ja tarkkailla, kuinka helppoa lapselle on seurata ohjeita. 

Alkuperäinen MED-ELin blogiartikkeli Auditiivisestä muistista

Mielen teoria 

Mielen teoria viittaa ihmisen kykyyn ymmärtää, että niin itsellä kuin muilla ihmisillä on oma perspektiivinsä ja omat tunteensa, uskomuksensa sekä ajatuksensa. Mielen teoria auttaa lasta rakentamaan ihmissuhteita: lapsi oppii empatian, järkeilyn, kriittisen ajattelun, yhteistyön ja suostuttelemisen taitojen avulla kommunikoimaan tehokkaammin. 

Helppo tapa auttaa lasta mielen teorian kehityksessä on esimerkiksi lisätä tunnesanoja (’innostunut’, ’ärsyyntynyt’, ’nolostunut’) puheen sekaan kertoessa omasta tai vaikkapa satukirjan hahmon tunnetilasta. Tämä opastaa lasta tunnistamaan ja nimeämään niin omia kuin muiden tunteita. Vanhempi voi lisäksi käyttää äänessään erilaisia painotuksia ja sävyjä tunnetiloista puhuttaessa sekä lisätä mielentilaan viittaavia sanojen (’ajatella’, ’arvata’, ’tietää’, ’haluta’) määrää puheessa, jotta lapsen ymmärrys ajatusten ja mielipiteiden subjektiivisuudesta vahvistuu. 

Harjoittamalla mielen teoriaa päivittäin lapsen vuorovaikutustaidot kehittyvät ja ymmärrys muiden ihmisten sisäisiä maailmoja kohtaan lisääntyy. 

Alkuperäinen MED-ELin blogiartikkeli Mielen teoriasta.

Laulaminen 

Säännöllinen laulaminen lapselle on tehokas tapa tukea lasta tämän kuuntelemisen ja kielen kehityksessä. Tuutulaulut, perinteiset lasten lorut ja laulut sekä omasta päästä kehitetyt luritukset ovat kaikki yhtä käypiä laulettavaksi! Lauluja voit kehittää vaikkapa kuvista, leluista tai kirjoista, joita katselette yhdessä lapsen kanssa. 

Laulujen toistaminen kehittää lapsen auditiivista muistia, sillä se saa lapsen harjoittamaan mielessään muistijälkien sarjoittamista. Tämä puolestaan on tärkeä taito osata opasteiden seuraamisen, tarinankerronnan sekä luetun ymmärtämisen kannalta. 

Laulaminen helpottaa kielen opettelemista paremmin kuin mikään muu keino: laulut ja riimit tutustuttavat lapsen monimutkaisempiin sanoihin ja lauserakenteisiin, joita arkipäiväisessä kielessä ei usein tule käytettyä. Lisäksi laulujen, joiden sanoituksissa on runsaasti alku- ja loppusointuja, laulaminen tukee lapsen lukutaidon kehittymistä. 

Alkuperäinen MED-ELin blogiartikkeli laulamisesta.

Kuuntelu ensin 

’Kuuntelu ensin’ -strategian tarkoitus on tarjota lapselle ensin auditiivista informaatiota ennen visuaalisten vihjeiden antamista. Kuuleva lapsi alkaa tyypillisesti kuulla jo 20 viikkoa ennen syntymäänsä, mutta lapsi jolla on vaikea kuulonalenema ei välttämättä kuule mitään ennen sisäkorvaistutteen saantia. 

Sisäkorvaistutelapsi jää täten paitsi aikaisen auditiivisen tiedon syötöstä, mikä johtaa siihen, että lapsen aivoille jää vähemmän aikaa luoda kuulopolkuja. ’Kuuntelu ensin’ -lähestymistapa tähtää juuri näiden kuulopolkujen sekä kuuntelemisen taidon vahvistamiseen lapsessa kannustamalla tätä keskittymään ensisijaisesti kuultuihin kehotuksiin ja tietoon.

Arjessa tätä strategiaa on helppo harjoittaa kertomalla lapselle mitä on tapahtumassa ja mitä olette tekemässä ennen kuin teette kyseisen asian. Esimerkiksi lapselle voi ensin sanoa, että ’on aika syödä aamiaista’ ennen kuin menette keittiöön, tai että ’nyt meidän täytyy mennä autolle’ ennen kuin astutte ovesta ulos. Lisäksi voit harjoittaa näitä taitoja lapsen kanssa leikkimällä arvausleikkejä, joissa lapsen pitää arvata kertomasi perusteella (piirroksen tai kuvan sijaan) mistä asiasta on kyse (eli voit esimerkiksi kuvailla erilaisia eläimiä, joita lapsi voi kuuleman perusteella tunnistaa). 

Alkuperäinen MED-ELin blogiartikkeli Kuuntelu ensin -strategiasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *