Suomessa on aloitettu jo viime vuosituhannella valmistelemaan vammaispalvelulain uudistusta. Uuden lain on pitänyt valmistua jo monen hallituksen aikana, mutta aina on aika loppunut kesken. Nyt vihdoin on saatu valmiiksi laki, joka edistää eri vammaryhmien yhdenvertaisuutta ja parantaa vammaisten ihmisten oikeutta osallistua yhteiskuntaan. Uusi laki ja sen soveltamisala ovat käyneet läpi arvioinnin ja usean lausuntokierroksen ja lakia on muokattu YK:n vammaissopimuksen velvoittamalla tavalla. Se ei ehkä ole vielä täydellinen, mutta sen voimaantulon siirtämiseen ei LapCI ry:n mielestä ole riittäviä perusteita.

Hyvän elämän toteutuminen on turvattava

Maamme hallitus ehdottaa, että uusi vammaispalvelulaki ei tulisikaan voimaan 1.10.2023, kuten oli tarkoitus vaan voimaantuloa siirrettäisiin ainakin vuodella eteenpäin. Lain voimaantulon siirtäminen muutosten tekemisen vuoksi ja säästöjen saavuttamiseksi on kohtuutonta. Säästöt kohdistuisivat siihen ryhmään, jotka ovat muuten yhteiskunnassamme haavoittuvimmassa asemassa. Hallituksen esityksessä ei kerrota selkeästi, minkälaisia muutoksia lakiin suunnitellaan. Mahdollisia lakimuutoksia varten tarvitaan asianmukainen ja vammaiset henkilöt ja heidän edustajansa osallistava lainvalmisteluprosessi, jonka tavoite ei ole säästöjen hakeminen vaan vammaisten oikeuksien ja hyvän elämän toteutuminen. Vammaispalveluja ei saa karsia eikä supistaa säästöihin vedoten. Tulee myös huomioida, että säästö vammaispalveluista tuo kustannuksia muihin palveluihin, kun toimintakyky ja itsenäinen pärjääminen heikkenee. Vammaispalveluihin on saatava riittävä rahoitus, jotta palvelut voidaan toteuttaa ja järjestää vammaisen ihmisen todellisen tarpeen mukaisesti. 

Vammaispalvelujen välttämättömyyttä korostaa se, että niiden saatavuus on turvattu subjektiivisella oikeudella. Uudessa, hyväksytyssä ja presidentin allekirjoittamassa vammaispalvelulaissa on monia erityisesti kuulovammaisten lasten tilannetta parantavia uudistuksia, kuten subjektiivinen oikeus viittomakieleen, kommunikointikeinojen opetukseen sekä tuki esteettömään asumiseen myös vuoroasumisessa. Voimassa olevassa vammaispalvelulaissa viittomakielen ja kommunikointikeinojen opetus on harkinnanvarainen tukimuoto. Ne kuulovammaiset lapset, jotka eivät ole hyötyneet kuulon apuvälineistä, eivät välttämättä ole saaneet kunnollista kielitaitoa, kun viittomakielen opetusta on myönnetty liian vähän, se on aloitettu liian myöhään tai he ovat jääneet kokonaan ilman opetusta. Kuulovammaisten lasten kohdalla uuden lain voimaantulon lykkääntyminen voi tarkoittaa sitä, että viittomakielen ja kommunikaatiokeinojen oppimisessa varhaislapsuuteen painottuva herkkyyskausi ehtii mennä ohi ja sillä saattaa olla pysyviä vaikutuksia kuulovammaisen lapsen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen ja mahdollisuuksiin kommunikoida.  

Kuurojen Liiton erityisasiantuntija Marika Rönnberg toteaa, että ilman yhteistä kieltä tai kommunikointitapaa perheen sisäinen vuorovaikutus kärsii ja vanhempien mahdollisuudet kasvattaa kuulovammaista lastaan jäävät pintapuolisiksi.

Eriarvoistavia päätöksiä

Voimassa oleva vammaispalvelulainsäädäntö ei täysin täytä YK:n vammaissopimuksen ja perustuslain vaatimuksia. Lisäksi voimassa olevan vammaispalvelulain kirjaukset ovat aiheuttaneet lain erilaisia tulkintoja, epätietoisuutta eikä yhdenvertaisuus toteudu vammaisten henkilöiden kohdalla. Tällä hetkellä Suomessa tehdään yhtä paljon arjessa apua tarvitsevien vammaisten henkilöiden kohdalla hyvinkin erilaisia päätöksiä asettaen vammaiset henkilöt eriarvoiseen asemaan, riippuen siitä kuka hänen palvelutarvettaan arvioi ja mitkä ovat alueen toimintaohjeet, jotka eivät välttämättä ole lain hengen mukaiset, vaan tulkinta laista.   

LapCI ry katsoo, että uuden vammaispalvelulain tulee astua voimaan 1.10.2023. Lain toteutumista seurataan ja arvioidaan huolella tehtävän seurannan perusteella. Luonnoksessakin todetaan, että lain muutostarpeita on helpompi arvioida tietoon perustuen. Hyvinvointialueiden tulee tehdä yhteistyötä, jotta alueellisia eroja vammaispalvelulain tulkinnassa ei synny. Mikäli uudessa vammaispalvelulaissa tulee esiin korjattavia kohtia, voidaan korjaukset tehdä sen voimassa ollessa. 

Varsinkin vammaisten lasten näkökulmasta lain voimaantulon siirtämisellä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia ja ne vammaiset tai pitkäaikaissairaat lapset, jotka ovat odottaneet jo pitkään heidän tarvitsemiaan palveluja, joutuisivat odottamaan vielä vuoden lisää. Lasten elämässä ja kehityksessä vuosi on eri tavalla merkityksellinen aika kuin aikuisilla. 

Janet Grundström
LapCI ry:n toiminnanjohtaja