Helmikuun lopussa vietettiin Harvinaisten sairauksien päivää (Rare Disease Day) ja maaliskuun 3. päivänä vietetään Maailman kuulopäivää (World Hearing Day). Tämän vuoden kuntoutus-teema innoitti meitä pohtimaan kuuloa ja siihen liittyviä kysymyksiä syvemmin näin kuuloa juhlivien päivien kunniaksi: Mitä erilaisia kuulovammoja on olemassa? Mistä kaikista syistä kuulovamma voi johtua? Joillakin kuulovamma on jo syntymästä lähtien, joku on menettänyt kuulonsa onnettomuuden tai sairauden seurauksena ja joillakin taas kuulo alkaa aleneta iän myötä monista eri syistä johtuen. Osa diagnooseista on hyvin harvinaisia ja osa taas yleisempiä, osa on perittyjä ja osa täysin satunnaisia.
Kuuloaisti kehittyy varhain, ja lapsen uskotaankin kuulevan jo kohdussa. Normaalikuuloinen vastasyntynyt reagoi ääniin sulkemalla silmäluomet ja säpsähtämällä. Kolmikuukautinen vauva pysähtyy kuuntelemaan ääntä, ja puolivuotias kääntää päänsä äänen suuntaan. Vuoden ikäinen reagoi kuiskaukseen, joka tulee metrin etäisyydeltä.
Synnynnäiset tai pian syntymän jälkeen aiheutuneet kuuloviat voidaan todeta nykyisin käytettävissä olevilla tutkimusmenetelmillä jo varhain. Kansainvälisten suositusten mukaisesti tavoitteena on kuulovikojen toteaminen ja kuulon kuntoutuksen aloittaminen puoleen ikävuoteen mennessä. Seula ei kuitenkaan ole täydellinen, ja kuulohäiriötä epäiltäessä tulee aina ottaa yhteys neuvolaan.
Korvan, kuulohermon ja keskushermoston vauriot ja sairaudet voivat aiheuttaa kuulovamman. Lapsilla esiintyvistä kuulovioista yleisimpiä ovat johtumis- ja sisäkorvaperäiset vammat.
Osalla ihmisistä kuulovamma ilmenee vain toisessa korvassa. Kuulovamman aste myös vaihtelee ihmisestä ja korvasta toiseen, kuten myös iän myötä.
Konduktiivinen eli johtumis- tai välikorvavika
Konduktiivinen kuulovika johtuu yleensä siitä, että epämuodostuneen korvakäytävän tai rajoittuneen tärykalvon ja kuuloluiden toiminnan vuoksi äänen johtuminen sisäkorvaan on estynyt. Sisäkorvaan menevän äänen vahvistus tapahtuu tärykalvon ja kuuloluiden liikkeen avulla. Kun välikorvassa on häiriö, vahvistus ei toimi ja puhe kuuluu heikosti.
Sensorineuraalinen eli sisäkorvavika
Sisäkorvan simpukan 25 000 aistinsolua hermoratoineen rekisteröivät ja välittävät kuulemamme aivoihimme. Jos simpukan aistinsolujen toiminnassa on osittainkin vikaa, tiedonkulku aivoihin on epätäydellistä. Lapsi kuulee puhetta, mutta ei välttämättä erota kaikkia äänteitä ja sanoja oikein kuulokojeenkaan avulla.
Jopa 30-40 %:lla kuulovammaisina syntyneistä on myös jokin muu vamma, esimerkiksi oireyhtymä.
Osa kuulovamman aiheuttavista sairauksista tai oireyhtymistä on perinnöllisiä ja osa satunnaisesti esiintyviä. Perinnöllisesti kuulovammaisilla lapsilla tiedetään olevan vähemmän lisäoireita kuin niillä, joiden kuulovamman syy on esimerkiksi raskauden aikainen infektio tai keskosuus. Harvinaisia kuulovammaryhmiä Suomessa ovat:
Menneenä viikonloppuna Harvinaiset-verkosto järjesti virtuaaliset messut, jonka lähetykset tulevat myöhemmin katsottaviksi nettiin.
Europarlamentista lähetetään Maailman kuulopäivänä 3.3. lounasseminaari etänä otsikolla “Hearing Care for All”, jossa julkaistaan Maailman terveysjärjestö WHO:n raportti kuulon kuntoutuksen tilanteesta ympäri maailman. Ilmoittaudu mukaan ja seuraa lähetystä livenä!
Lähteet
Kuuloavain.fi Harvinaiset-verkosto Harvinaismessut 2021
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *
Kommentti *
Nimi *
Sähköpostiosoite *
Kotisivu
Tallenna nimeni, sähköpostiosoitteeni ja kotisivuni tähän selaimeen seuraavaa kommentointikertaa varten.
Lähetä kommentti
