Kun kriisi iskee silmille: miten käsitellä Ukrainan tilannetta lapsen kanssa


Tämänhetkinen maailmantilanne on monella eri tavalla painostava, ja se vaikuttaa meihin niin kollektiivisella kuin yksilöllisellä tasolla. Varsinkin Ukrainan tilanne herättää huolta, ja sodan uusimmista käänteistä ei voi välttyä kuulemasta, oli sitten tilannetta seuraava aikuinen tai ruokakaupassa lehtien etusivuja silmäilevä pieni lapsi. Miten vanhempi voi käsitellä lapsen kanssa uutisia, jotka tuntuvat aikuisestakin käsittämättömiltä? Miten selittää tilannetta, mutta välttää siirtämästä omaa pelkoa ja huolta lapselle?

Jokaisella lapsella on oikeus rauhaan

On sanomattakin selvää, että suurin vääryys sodassa kuin sodassa on lapsille ja nuorille koituva hätä, kärsimys, trauma ja pelko. Lapset ovat sotaan täysin syyttömiä, mutta heiltä evätään sodan myötä se, minkä pitäisi olla heille taattu: oikeus turvalliseen kotiin, ympäristöön, perheeseen, arkeen, aikuisiin, ystäviin, kouluun, päiväkotiin ja moneen muuhun heidän maailmaansa kuuluvaan tukipilariin. Sodan ulkopuolisilla lapsilla nämä tukipilarit saattavat pysyä paikallaan, mutta pelko ja huoli tarttuu ympäröivien aikuisten ja median kautta helposti myös heihin. Asiaa ei auta, jos vanhempi torjuu lapsen kysymykset ja huolet vähättelemällä lapsen huolta tilanteessa, missä lapsi eniten kaipaa vastauksia. Psykoterapeutti Maaret Kallion sanoin, “toivo perustuu realiteetteihin, ei vaikeiden asioiden välttelemiseen.” Kun lapsi esittää kysymyksiä, joihin vastaaminen on vaikeaa, tärkeintä on pysyä rauhallisena ja lempeänä ja keskustella asiasta lapsen ikätason mukaisesti. Sodan julmuuksista ei tarvitse eikä pidäkään lapselle tarkasti selittää, mutta samalla on hyvä pitäytyä faktoissa, jottei lapsen vilkas mielikuvitus ala kehittää epärealistisia kauhukuvia.

Kuvassa lähikuvassa pieni tyttölapsi vanhemman sylissä, lapsi näyttää huolestuneelta

Käytännön neuvoja sotauutisten käsittelyyn lapsen kanssa

Jokainen tilanne ja lapsi on erilainen, ja siksi vanhemman tulee ensikädessä käyttää omaa harkintaansa siinä, miten parhaiten lievittää lapsen tiedonjanoa ja huolta. Alle olemme listanneet mm. Lapsiasiavaltuutetun, Barnavårdsföreningenin, Mannerheimin Lastensuojeluliiton sekä muiden asian ammattilaisten kirjoittamia neuvoja sotauutisten ja kriisitilanteiden käsittelemiseen lasten ja nuorten kanssa.

  • Ennen keskustelua on hyvä ensin kysyä lapselta, onko hän kuullut asiasta. Jos on, voit kysyä, mitä ajatuksia uutinen lapsessa herättää. Älä tuputa tietoa, ellei asia selkeästi vaivaa lasta. Kuuntele ja korjaa tarvittaessa lapsen tulkintoja, jotka voivat aiheuttaa pelkoa. Kerro lapselle tosiasioita, vältä dramatisointia.
  • Se mitä lapsi tarvitsee tällä hetkellä eniten on aikuisen turvaa. Rauhallinen ja levollinen aikuinen on jännittyneelle lapselle parasta mahdollista seuraa.
  • Juttelemisen lisäksi mukava yhteinen puuha saa ajatukset pois uutisista ja luo lapselle turvallisuuden tunnetta.
  • Lapset näkevät ja kuulevat sosiaalisen median kautta sodasta, ja he voivat säikähtää uutisissa näkemäänsä inhimillistä hätää, sotaa ja/tai väkivaltaa. Jos huomaat lapsen pelästyvän uutista tai näkemäänsä kuvaa somevirrassa, ota uutislähde heti pois lapsen silmistä. Lohduta lasta välittömästi esimerkiksi ottamalla lapsi kainaloon tai syliin, halaamalla tai silittämällä hiuksia, ja osoita, että lapsi on turvassa.
  • Rajoita tarvittaessa lapsen sosiaalisen median käyttöä. Somen kautta leviävät uutiskuvat ja -videot ovat usein sensaationhakuisia, huolen värittämiä eivätkä välttämättä luotettavista lähteistä. Keskustele lapsen kanssa somessa näkyvistä uutisista ja kerro miten ne eroavat muista uutislähteistä. Jos lapsen käyttämät somekanavat ovat täynnä uutisia ja videoita sodasta, on kenties hyvä pistää nämä kanavat jäähylle siksi aikaa kunnes tilanne toivottavasti rauhoittuu.
  • Pidä lapsen rutiinit mahdollisimman samanlaisina kuin ennenkin. Turvallinen arki pitää lapsen liikkeessä ja auttaa myös pelottavia ajatuksia pysymään loitolla.
  • Jos sinua ahdistaa tai pelottaa, juttele muiden aikuisten kanssa mieluiten sellaisissa tilanteissa/paikoissa, joissa lapsi ei ole kuulolla. Lapset osaavat tulkita aikuisten äänensävyjä yllättävän hyvin ja herkästi, ja siksi on varmistettava, ettei vanhemman oma pelkotila tartu myös lapseen. Älä kuitenkaan jää yksin ajatustesi kanssa! Jos et pysty keskustelemaan peloistasi ja huolestasi kenenkään läheisen kanssa, MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää 24 h/vrk joka päivä numerossa 09 2525 0111.
  • Jos huomaat nuorella ahdistusta uutisten johdosta, mutta hän ei syystä tai toisesta halua/pysty puhumaan siitä kotona, hänelle voi suositella mm. MLL:n Nuortennettiä, joka on maksuton palvelu lapsille ja nuorille. Nuortennettiin voit soittaa, kirjoittaa tai chatata. Palvelussa voi kysyä nimettömänä tai keskustella luottamuksellisesti mistä tahansa mieltä askarruttavasta asiasta. 

Miten voin auttaa ukrainalaisia?

Niin lapsen kuin aikuisenkin ahdistusta voi lievittää suunnattomasti se, että hän pääsee itse auttamaan hädässä olevia. Suomesta käsin paras tapa auttaa on tukemalla erilaisia avustusjärjestöjä, jotka organisoivat apua ukrainalaisille. MTV-uutisten nettisivuilta löytyy kattava listaus näistä järjestöistä, alla suorat linkit järjestöjen hätäapukeräyksiin:


Lähteet:

Tala om krissituationen med ditt barn – 10 tips för föräldrar: www.bvif.fi/blogg/tala-om-krissituationen-med-ditt-barn-10-tips-for-foraldrar/

Kuinka puhua sotauutisista lapsen kanssa? lapsiasia.fi/usein-kysytyt-kysymykset/

Lapsi uutistulvassa: www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapset-ja-media/lapsi-uutistulvassa/

Näin voit vahvistaa turvaa ja toivoa turvattomuutta herättävissä tilanteissa: maaretkallio.com/2022/02/24/nain-voit-vahvistaa-turvaa-ja-toivoa-turvattomuutta-herattavissa-tilanteissa/

Lasten ja perheiden palvelut ja auttavat tahot: lapsiasia.fi/auttavat-tahot1

Selkokielistä tietoa Ukrainan sodasta: selkokeskus.fi/selkojulkaisut/selkokielista-tietoa-ukrainan-sodasta/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.