Sisäkorvaistutteen lapsena saaneita on jo kolme sukupolvea


Helsingin Sanomat julkaisi eilen 9.5.2021 mielipidekirjoituksemme. Halusimme tuoda esiin sisäkorvaistutekuntoutuksen nykytilaa, ettei ihmisille jäisi sellaista mielikuvaa, ettei implanteista ole hyötyä käyttäjilleen. HS otsikoi mielipidekirjoituksemme Kuurona syntyneen lapsen vanhemmat ovat uuden edessä.

HS julkaisi 4.4. artikkelin “Kuuleva kuuro”, jossa Tuulia Harjunmaa kertoi rohkeasti omista, kipeistäkin kokemuksistaan sisäkorvaistutteen käyttäjänä. Lisäksi HS julkaisi 28.4. Kuurojen liiton toiminnanjohtajan Markku Jokisen mielipidekirjoituksen, jossa kerrottiin viittomakielen asemasta, käytöstä ja historiasta. Näiden kahden näkökulman lisäksi haluamme tuoda esille vielä nykypäivän näkökulman, joka on tällä hetkellä monen kuurona, kuulevaan perheeseen syntyneen lapsen arkea.

Nykyisin sisäkorvaistutteilla kuulevia voi sanoa olevan jo kolme eri sukupolvea. Varhaisimmat istutekäyttäjät Tuulian lailla alkoivat opetella kuulemista yhdellä istutteella 3-4-vuotiaana. Toisen polven istutekuuloiset saivat ensimmäisen istutteensa kahden vuoden tienoilla ja toisen myöhemmin. Nuorin sukupolvi saa kaksi sisäkorvaistutetta jo ensimmäisen elinvuotensa aikana. Teknologian kehitys ja kuulon kuntoutuksen varhaistuminen ovat mahdollistaneet sen, että nykyinen sisäkorvaistutteen saaneiden lasten sukupolvi on monesta eri näkökulmasta katsottuna integroitunut hyvin kuulevien joukkoon.

Kuurona syntyneen lapsen vanhemmat ovat useimmiten täysin uuden edessä. He joutuvat miettimään kuinka haluavat nyt ja tulevaisuudessa kommunikoida lapsensa kanssa ja miten parhaiten tukevat lapsensa kokonaisvaltaista kehitystä. Se minkä mahdollisuuden yksi perhe valitsee ei välttämättä ole toiselle perheelle paras vaihtoehto. Kuurojen lasten vanhemmat tekevät päätöksensä lapsen ja perheen yksilölliset toiveet, tarpeet, voimavarat ja arvot huomioiden.

Sisäkorvaistutteiden ja vahvan kuulon kuntoutuksen avulla kuuroilla ja vaikeasti huonokuuloisilla lapsilla on hyvät mahdollisuudet kuulla kaikki puheäänteet jo vauvavuoden aikana ja puhutun kielen kehitykselle on hyvät lähtökohdat. Vanhemmat voivat siis tänä päivänä, niin halutessaan, keskittyä tukemaan lapsensa kehitystä myös omalla puhutulla äidinkielellään.

Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten valtakunnallinen yhdistys LapCI ry tekee töitä sen eteen, että nykypäivän vanhemmat voivat tehdä päätöksensä lapsen kielenkehityksen tukemisesta kattavan, ajantasaisen ja tutkitun tiedon perusteella. Lisäksi yhdistys tukee perheitä kuulokuntoutuksen polulla ja mahdollistaa vertaistuen saannin, jotta nykypäivänä kukaan ei jäisi yksin.

Lisätietoja antaa:
Janet Grundström, LapCI ry toiminnanjohtaja


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.