Vammaispalvelulaki kaipaa vielä tarkennuksia kuulovammaisten osalta


Kuvassa teini-ikäinen poika takaapäin kuvattuna, pojalla sisäkorvaistute

Eduskunta käsittelee parhaillaan esitystä uudeksi vammaispalvelulaiksi. Vammaispalvelulain uudistusta on tehty jo pitkään ja odotukset uudelle laille ovat suuret. On erittäin tärkeää, että esityksen soveltamisalapykälään lisättiin kevään lausuntokierroksen jälkeen aistivammaiset YK:n vammaissopimuksen kirjausten mukaisesti. Aistivammaiset eivät ole uusi ryhmä vammaispalvelujen saajina, vaan tähän saakkakin eri tavoin kuulovammaiset ja muut aistivammaiset ovat saaneet vammaispalveluja. On tärkeää, että tulevakin vammaispalvelulaki tunnistaa kuulovammaisten asiakkaiden kirjon sekä vastaa heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa.

Kuuloliitto, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto (KLVL) ja LapCI ry näkevät hyvänä, että esityksessä oikeus viittomakielen ja kommunikoinnin opetukseen muuttuu subjektiiviseksi oikeudeksi. Tähän saakka palvelua on järjestetty harkinnanvaraisena palveluna, jonka takia palvelun saaminen on vaihdellut kunnittain voimakkaasti. Yleisesti ottaen on koettu, että viittomakielen ja viitotun puheen sekä muiden kommunikaatiokeinojen opetusta on ollut tarjolla tarpeeseen nähden liian vähän. Kielen ja kommunikoinnin opetus on YK:n vammaissopimuksen näkökulmastakin keskeinen kuulovammaisten osallisuutta vahvistava keino.

Kuuloliitto, KLVL ja LapCI ry ovat kuitenkin huolissaan puhuttua kieltä käyttävien kuulovammaisten tarpeiden ymmärtämisestä vammaispalvelulakiesityksessä. Huoli kumpuaa esitykseen lisätystä uudesta taulukosta, jonka nimi on arvio eri tavoin vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden määrästä ja oikeudesta vammaispalveluihin. Taulukko on otettu liikenne- ja viestintäministeriön vuoden 2017 selvityksestä. Kuuloliitto, KLVL ja LapCI ry kummeksuvat sitä, että lakiesityksessä olevaan taulukkoon on sisälletty vain kuurot ja viittomakieltä käyttävät huonokuuloiset sekä kuurosokeat. Kuitenkin LVM:n selvityksen alkuperäisessä taulukossa on mainittu myös kuulokojetta käyttävät, kuuroutuneet sekä kuulonäkövammaiset. Näistä kaikista ryhmistä on tälläkin hetkellä vammaispalvelujen käyttäjiä. Mm. kodin esteettömyyttä parantaviin laitteisiin, kuten esityksen perusteluihin kirjattuun induktiosilmukkaan, on tarve niillä kuulovammaisilla, joiden käyttämä kieli on puhuttu kieli. Sen tähden Kuuloliitto. KLVL ja LapCI ry pitävät taulukon kapeaa kirjausta kuuroista ja viittomakielisistä huonokuuloisista nykytilannetta vääristävänä. Lain esitöissä oleva taulukko jättää liikaa tulkinnanvaraa vammaispalvelujen työntekijälle siitä, kenelle palvelu kuuluu.

– Vammaispalveluiden saaminen ei saa riippua kielestä tai kommunikaatiotavasta, vaan esimerkiksi myös viitottua puhetta käyttävillä kuulovammaisilla tulee olla mahdollisuus saada vammaispalveluja, jos yksilöllinen tarve sitä vaatii, Kuuloliiton kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen huomauttaa.

– Olemme erittäin huolissamme siitä, että sisäkorvaistutetta käyttävät lapset rajataan lain soveltamisen ulkopuolelle taulukon myötä, LapCI ry:n toiminnanjohtaja Janet Grundström lisää.

Kuuloliitto on pettynyt myös siihen, että laki sisältää edelleen ikääntymisrajauksen, josta Kuuloliitto ja moni muu taho antoivat kriittiset lausunnot. Kuuloliitto korostaa, että lain soveltamisessa tulee tunnistaa todellinen aistivammaisuus, eikä tehdä rajauksia vammaispalveluihin esimerkiksi kuulovamman syyn perusteella.

– Iästään huolimatta vaikeasti kuulovammaisilla henkilöillä tulisi olla mahdollisuus saada itsemääräämisoikeuttaan vahvistavia palveluja, kuten kommunikoinnin opetusta, tukea esteettömään asumiseen tai taloudellista tukea. Lakiesityksessä kuitenkin todetaan, että ikääntymisrajaus tulisi näkymään erityisesti tuessa esteettömään asumiseen. Samalla todetaan, että nämä muutokset eivät ole euromääräisesti suuria kunnille. Yksittäiselle henkilölle ne voivat kuitenkin olla liian suuria. Sen tähden kuulovammaisten asumista ja tiedonsaantia turvaavien välineiden, kuten kuulovammaisen hälytinjärjestelmän ja induktiosilmukan tulisi olla mahdollisia myös ikääntyneille kuulovammaisille henkilöille, jotka eivät ilman niitä pysty toimimaan arjessaan, Lavikainen kommentoi.

Kuuloliitto muistuttaa, että vaikka lievä kuulonalenema on ikääntyneillä yleistä, vaikea ja erittäin vaikea kuulovammaisuus ei ole ikääntyneilläkään osa normaalia vanhenemista, vaan YK-sopimuksen tarkoittamaa aistivammaisuutta.

Lisätietoja: Kuuloliiton kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen (anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi, 0503034841), Kuulovammaisten lasten vanhempien liitto, toiminnanjohtaja Sari Suokas (sari.suokas@KLVL.fi, 050 5614752) ja
LapCI ry:n toiminnanjohtaja Janet Grundström (janet.grundstrom@lapci.fi, 0400 914 583).  

Hallituksen esitys uudeksi vammaispalvelulaiksi: Taulukko on sivuilla 121-124.
Taulukko pohjautuu Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu vuodelta 2017 sivuilla 14-16 olevaan taulukkoon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.