Kuntavaalit: Kuulovammaisella oikeus osallisuuteen


Kuvassa lukee "kuulovammaisilla lapsilla ja nuorilla oikeus osallisuuteen"

Kuntavaalit jouduttiin keväällä siirtämään kesäkuussa pidettäviksi. Kesäkuu lähenee kovaa vauhtia, ja nyt onkin aika muistuttaa jokaista ehdokasta kuulovammaisten lasten ja nuorten oikeudesta osallisuuteen. Teimme kuulo- ja viittomakielialan järjestöjen kanssa toista kertaa yhteistyötä vaalien alla, ja laadimme yhteiset vaaliteesit vaikuttamistyön tueksi. Vaaliteesit esitellään tässä blogitekstissä: niillä halutaan korostaa kuulovammaisen lapsen ja nuoren oikeutta yhdenvertaiseen kehittymiseen, oppimiseen ja oikeuteen olla mukana siellä missä muutkin ovat. Kun lapsi tai nuori saa riittävät tukitoimet mahdollistuu hänelle hyvä arki. Kuulovammaisella ja viittomakielisellä lapsella on oikeus kuulua aktiivisena toimijana omaan yhteisöönsä sekä vaikuttaa häntä itseään koskeviin päätöksiin. Osallisuus on myönteistä minäkuvaa ja hyvää elämää vahvistava voima. Lasten ja nuorten oikeus osallisuuteen ovat perus- ja ihmisoikeuksia, jotka pohjautuvat YK:n lapsen oikeuksia koskevaan sopimukseen ja YK:n vammaissopimukseen.    

Päiväkodin ja koulun maailma on iso osa lapsen arkea. Kuulo- ja viittomakielialan järjestöt haluavat nostaa esille kuulovammaisten lasten osallisuuden ja oikeuksien toteutumisen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Oikeus yhdenvertaiseen kehittymiseen ja oppimiseen kuuluu kaikille. Kunnallisessa päätöksenteossa on huomioitava myös kuulovammaisen lapsen ja nuoren tarpeet tarjoamalla hänelle suunniteltuja kasvu- ja oppimisympäristöjä, tukimuotoja ja erityispalveluja – myös yli kuntarajojen.   

Kuvassa lukee "1. Esteetön ja saavutettava oppimisympäristö". Kuvassa piirroshahmoja (lapsia), joilla kuulon apuvälineitä
Kuulovammaisten lasten osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta voidaan vahvistaa hänen omassa kotikunnassaan seuraavilla toimenpiteillä
  • Oppimisympäristön tulee olla lapselle sopiva eli esteetön kuulemiseen ja näkemiseen. Keskeisinä toimenpiteinä ovat riittävän pieni ryhmäkoko, työrauha, hyvä akustiikka ja valaistus. Ympäristön tulee olla myös visuaalisesti rauhallinen, ja siksi avoin oppimisympäristö ei yleensä ole paras mahdollinen. Häiriötön oppimisympäristö auttaa kaikkia, ei vain kuulovammaisia.  
  • Viittomakielisille lapsille tulee turvata omakielinen oppimisympäristö. Toimiva malli on esimerkiksi viittomakielisen opettajan ja puhuttua kieltä käyttävän opettajan samanaikaisopetus, jolloin luokassa käytetään tulkkausta. 
  • Lapsen tai nuoren kommunikointimahdollisuuksia tulee tukea hänen tarvitsemillaan apuvälineillä, luokkatilan muutoksilla ja muilla kommunikaation tukimuodoilla.  
Kuvassa lukee "2. Oikeus sopivampaan päiväkotiin tai kouluun". Kuvassa piirroshahmot (lapsia), joilla on kuulon apuvälineitä
  • Vammaisella lapsella on oikeus sellaiseen päiväkotiin tai kouluun, joka parhaiten pystyy vastaamaan hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa. Lasta, huoltajia, kuntouttavia tahoja ja muita asiantuntijoita pitää kuulla päiväkotipaikasta tai koulusta päätettäessä.   
  • Kuulovammaiselle lapselle on taattava riittävän pieni ryhmäkoko, mutta hän ei automaattisesti kuulu erityisopetuksen ryhmään.  
  • Jatkuvuus on tärkeää kuulovammaiselle lapselle. Tuttujen ammattilaisten kanssa lapsen ei tarvitse ponnistella kommunikoidessaan ja tottua kuuntelemaan aina uusia aikuisia.   

 

Kuvassa lukee "3. Yksilöliset tukitoimet". Sivussa piirroshahmo tytöstä, jolla on kuulolaite, työskentelemässä läppärillä
  • Kunnan on järjestettävä riittävät ja asianmukaiset tukitoimet kuulovammaisen lapsen tai nuoren osallisuuden mahdollistamiseksi. Tukitoimet toteutetaan yksilöllisesti.  
  • Lasta itseään, huoltajia ja kuntoutuksen ja järjestöjen asiantuntijoita on kuultava tukitoimista päätettäessä. Tukitoimia ovat muun muassa kuuloapuvälineiden käyttö, tulkkauspalvelut sekä ohjaus. Henkilöstöllä on oikeus koulutukseen kuulovammaisen sekä viittomakielisen lapsen kohtaamisessa, lapsen kanssa kommunikoinnissa sekä mahdollisuus täydennyskoulutukseen.   
Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi. Osallisuuden vastakohta on syrjäytyminen.  

Kuuloliitto ry 
Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry 
Kuurojen Liitto ry 
LapCI ry  
Kuurojen Palvelusäätiö sr 
Suomen Kuurosokeat ry 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.