Huh, millainen viikonloppu meillä olikaan Halloweenina! Järjestöassistentti Isa, CIsumusa-koordinaattori Saana ja kahdeksan nuorta viettivät Hämeenlinnassa varsin kokemuksentäyteisen reissun. Kaupungissa seikkailtuun 24 tuntiin mahtui niin hevosratsastusta, ravintoillallisia, pakohuonetta, korttipelejä, luentoja sekä oman osaamisen sanoittamisen harjoittelua. Lue tästä nuorten viikonlopun tunnelmista!
Nuorten viikonlopun ohjelmamme alkoi lauantaina tutustumiskierroksen jälkeen reissulla Harvialan hevostilalle. Hevostilalla oli meitä odottamassa mitä suloisempia poneja ja hevosia, joita pääsimme ensitöiksemme harjaamaan. Suurin osa porukastamme oli täysiä untuvikkoja ratsastuksen saralla, joten oli positiivinen yllätys, että jopa kuusi kymmenestä uskaltautuikin hevosen selkään. Joukkoomme mahtui myös pari kokenutta ratsastajaa, joita Harvialan ammattilaisten ei tarvinnut avittaa: Nämä atleetit laukkasivat ympäri maneesia ilman huolen häivää!
Kun olimme saaneet ratsastettua ja harjattua hevosia tarpeeksi, suuntasimme nokkamme kohti Hämeenlinnan keskustaa. Kävimme kaupassa ostamassa illalle karkkeja ja muuta herkkua, ja menimme päivälliselle ravintola Popinoon. Ratsastuksen jäljiltä olimmekin kaikki melko nälkäisiä, joten oli onni että olimme tilanneet annoksemme jo etukäteen!
Saatuamme vatsat täyteen olikin jo kiire seuraavaan ohjelmanumeroon, eli Action Factoryn pakohuoneeseen. Tosin tätä kyseistä peliä oli vaikea kutsua pakohuoneeksi, sillä huone, josta pyrimme selvittämään tiemme ulos, oli lähes hallin kokoinen sokkelo! Valitettavasti emme saaneet selvitettyä kaikkia pakohuoneen lukkoja meille annetussa ajassa, joten ”kuolimme” pelin lopuksi seinistä kantautuvien pelottavien äänien säestäessä poistumistamme. Peli oli vaikeudestaan huolimatta todella jännä ja hauska!
Loppuillasta parkkeerasimme itsemme hotellimme (Hotelli Emilian) saunakabinettiin, jossa pelasimme korttipelejä, söimme aikaisemmin ostamiamme herkkuja ja kuuntelimme musiikkia. Tunnelma oli rento ja mukava, täydellinen päätös toiminnantäyteiselle päivälle.
Sunnuntaiaamuna keräännyimme kaikki kokoushuoneeseen keskustelemaan nuorille (ja miksei meille ohjaajillekin) tärkeästä aiheista, nimittäin työelämästä ja oman osaamisen tunnistamisesta. Varsinkin sisäkorvaistutetta käyttäville nuorille nämä aiheet voivat pyöriä paljonkin mielessä kesätöitä tai opiskelupaikkaa hakiessa. Keskustelimme mm. siitä, miten reagoimme haastaviin tilanteisiin, mistä CV muodostuu ja mitä siihen kannattaa laittaa. Kävimme läpi myös ajattelutapoja, joiden avulla voimme vahvistaa omaa itsetuntoamme työhön tai kouluun hakiessa.
Ohjaajien pitämän esityksen jälkeen puheenvuoron sai Ulla Konkarikoski Cochlearilta. Ulla piti meille ensin lyhyen luennon uudesta Nucleus Kanso 2 -puheprosessorista, minkä jälkeen hän jatkoi kertomalla meille omasta urastaan ja vinkeistä työnhakuun sisäkorvaistutteen käyttäjänä. Ullan luento hänen työ- ja koulupoluistaan oli inspiroiva ja mielenkiintoinen, sillä hän oli tehnyt ja nähnyt urallaan paljon! Nuoret saivat kuulla kokeneelta istutteen käyttäjältä, miten hän on navigoinut kuulovammansa kanssa työelämässä ja miten hän on sen tuonut esille töitä hakiessa.
Luentojen loputtua pakkasimme kimpsumme ja kampsumme ja lähdimme vielä yhdessä lounaalle ravintola Amarilloon. Ruuan ääressä keskustelimme viikonlopun parhaimmista hetkistä ja pohdimme jo mitä voisimme seuraavassa nuorten viikonlopussa puuhata. Vaikka me ohjaajat olimmekin kotimatkalla hieman väsyneitä tiiviin aikataulun jäljiltä, oli nuorten viikonloppu niin meidän kuin nuorilta saamamme palautteen perusteella erittäin onnistunut ja mukava reissu!
Ensi kertaa odottaessa,Isa ja Saana LapCI ry:stä
Viikonloppu kustannettiin STEA:n ja Kuulon Tuki ry:n tuella. Kuulon Tuki ry:lta saatu avustus mahdollisti viikonlopun monipuolisen harrasteohjelman. LapCI ry kiittää tuesta.
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *
Kommentti *
Nimi *
Sähköpostiosoite *
Kotisivu
Tallenna nimeni, sähköpostiosoitteeni ja kotisivuni tähän selaimeen seuraavaa kommentointikertaa varten.
Lähetä kommentti
