Päiväkodin ja koulun alku lähestyy, ja monessa perheessä ollaan uuden edessä, kun lapsi aloittaa varhaiskasvatuksessa tai koulutaipaleensa. Hallituksen jäsen ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja Mari Vassinen on laatinut vinkkejä siihen, mitä istutetta käyttävän lapsen vanhemman olisi hyvä huomioida uuden lukuvuoden kynnyksellä. (Teksti alun perin julkaistu 8/2021, tarkastettu 8/2026)

SI-käyttäjän muistilista päiväkodin tai koulun aloittamiseen

1. Tieto laitteista ja niiden käyttämisestä kuuluu kaikille lapsen kanssa työskenteleville. Perehdytä lapsen laitteiden käyttö ihan kädestä pitäen. Tämän lisäksi on hyvä tehdä kirjallinen ohje lapsen reppuun esim. merkkivalojen merkityksistä tai huomioitavista asioista. Näin tieto on tarkastettavissa, kun sitä tarvitsee. 

2. Laita lapsen reppuun pussukka, jossa on tarvittavat varaosat (esim. vara-akku, korvakoukku ja mahdollisesti kela/kelajohto), liitä mukaan varaosien vaihto-ohjeet (kopio ohjekirjan sivuista). Näin kuuleminen taataan koko päivän ajan. 

3. Ota yhteys kuntoutusohjaajaan ja kerro lapsen varhaiskasvatuksen tai koulun aloituksesta. Pyydä kuntoutusohjaajaa käymään päiväkodilla tai koululla kertomassa kuulovammasta ja sen huomioimisesta henkilökunnalle. Tämän perehdytyksen voit toki tehdä myös itse. Kuuloliitolla on oppaat ”Päivähoidossa on kuulovammainen lapsi” ja ”Koulussa on kuulovammainen lapsi”, joista lapsen kanssa työskentelevät voivat lukea perustietoa kuulovammasta. 

4. Kuulovammasta ja istutteista on hyvä kertoa myös ryhmän/luokan lapsille. Tämän voi tehdä vanhempi, kuntoutusohjaaja tai opettaja. Lapset ovat kiinnostuneita uusista asioista ja avoin keskustelu auttaa hyväksyvän ilmapiirin saavuttamisessa.  

5. Kuntoutusohjaaja on avainasemassa arvioimassa varhaiskasvatuksen tai koulun tilojen akustisia olosuhteita ja ehdottamassa mahdollisia muutostarpeita tiloissa parhaan mahdollisen kuunteluympäristön takaamiseksi (esim. akustiikkalevyjen asentaminen).  

6. Kuulokeskuksen tai kuntoutusohjaajan kanssa on hyvä neuvotella ryhmäkuuntelulaitteen käyttöönotosta päiväkodissa (yleensä viimeistään esiopetusvuonna) ja koulussa. Vaihtoehtoja on mm. kaiutinjärjestelmä, Mini Mic tai FM-laite. Lapsen kanssa työskentelevien henkilöiden hyvä perehdytys lisälaitteiden käyttöön (niin tekniikkaan kuin lapsen laitteesta saamaan hyötyyn) tulee huomioita, jotta laitteita todella käytetään lasta hyödyttävissä tilanteissa.

7. Ole yhteydessä lapsen erityisopettajaan. Vaikka suurin osa istutetta käyttävistä lapsista käy lähipäiväkotia tai -koulua, niin erityisopettaja on vanhemmalle hyvä yhteistyökumppani niin varhaiskasvatuksessa kuin koulussakin. Erityisopettaja on hyvä tietää lapsen asioista; kuulovammasta, huomioitavista asioista, haasteista ja vahvuuksista. Näin lapselle mahdollistuu oikeanlainen tuki. On kuntakohtaista, miten paljon vanhempien osallisuutta tarvitaan oikeanlaisen tuen järjestymiseen. Erityisopettaja osaa neuvoa myös tässä. Huomioithan kuitenkin, että vaikka tuen antaminen on erityisopettajan vahvuusaluetta, kuulovamma ei välttämättä ole.  

8. Erilaisissa siirtymissä (varhaiskasvatuksen tai koulun aloitus, esiopetukseen siirtyminen, opettajan vaihtuminen, yläkoulun aloittaminen jne.) on hyvä pitää monialainen palaveri, jossa on mukana lapsen kanssa työskenteleviä henkilöitä, erityisopettaja ja mahdolliset terapeutit mukaan luettuna. Palaverin ehtii hyvin järjestämään myös syksyllä, vaikka tyypillisesti niitä pidetään ennen toimintakauden alkua. Jos varhaiskasvatus tai koulu ei oma-aloitteisesti palaveria ole järjestämässä, vanhempi voi sellaista myös pyytää, jotta voidaan varmistua lapsen saamasta tuesta.   

Tuleeko sinulla mieleen lisättävää yllä olevaan listaan? Mistä asioista teidän perheenne on hyötynyt koulun tai päiväkodin alkaessa? Kommentoi alle!