Elina vaihto-oppilaana Tsekissä

25-vuotias Elina kertoo kuinka hän selvisi vaihto-oppilasajastaan ulkomailla.

”Olen Elina Ortamo, Helsingistä. Sain sisäkorvaistutteen oikeaan korvaan 11-vuotiaana.
Lapsena halusin olla kirjailija ja runoilija. Kirjoitin erilaisia pieniä kirjoja ja runoja. Tutkin innokkaasti myös historiaa ja erityisesti pukuhistoriaa.
Kun teininä aloin harrastaa ompelua, minua alkoi kiinnostaa historiallisten vaatteiden tekeminen itse ja siten teatteripuvustus. Lukion jälkeen pyrin Mikkelin ammattikorkeakoulun muotoilulinjalle ja pääsin sinne. Siellä erikoistuin myöhemmin teatteripuvustuksen puolelle.
Jo opintojen alusta minulle oli selvää, että halusin päästä opiskelijavaihtoon jonnekin. Minua ovat aina kiinnostaneet Itä-Euroopan maat, joten päädyin valitsemaan ensisijaisesti Tsekin. Hain Brnoon, jossa oli Janáček Academy of Music and Performing Arts eli lyhennettynä JAMU. Se on ainoa korkeakoulu Euroopassa, jossa on myös kuurojen teatteriopetusta.

Selvisin vaihdossa yllättävän hyvin kielen kanssa. Minua vastassa ollut tutor oli käynyt Suomessa ja heti tavattuani rupattelin hänelle pelottomasti. Olen muutenkin aika sosiaalinen luonne, ja vaihdon aikana päätin tutustua ihmisiin etten ikävystyisi. Siispä aina tavatessani muita oppilaita ja vaihto-oppilaita juttelin reippaasti heille ja osallistuin kaikkiin tilaisuuksiin. Tutustuin myös kirpputoreilla ihmisiin, ja paikalliset kahvilat tulivat minulle tutuiksi. Kaikki paikallisetkaan eivät puhuneet täydellistä englantia, joten välillä mentiin elekielellä. Opin tsekin alkeet. Muita sisäkorvaistuteihmisiä en tavannut, mutta kävin kuuroille ja kuuleville suunnatun mimiikan kurssin. Siellä tapasin kuuroja oppilaita, mutta en osaa tarpeeksi kansainvälistä viittomakieltä, joten en kommunikoinut kovin paljon heidän kanssaan.

Vaikka on kuulovamma, ulkomaille voi ihan rohkeasti mennä pidemmäksikin aikaa. Kannattaa opetella lukemaan ja kirjoittamaan englantia suhteellisen hyvin, niin voi tarvittaessa kommunikoida kirjoittamalla paperille. On hyvä muistaa, että kaikki maailman ihmiset eivät puhu hyvää englantia, joten et erotu niin paljon joukosta. Ei kannata olettaa, että pitäisi puhua kieliä täydellisesti sillä sitä oppii paikan päälläkin.
Samaan aikaan kun minä olin vaihdossa, siellä oli myös pari kuulevaa oppilasta, jotka kirjoittivat melko huonosti englantia, mutta suorittivat silti kursseja.
Opiskelijavaihto kasvatti itseluottamustani, ja pääsin viimein tutustumaan maahan, joka on kiinnostanut minua kauan. Vaikka olin aiemminkin matkustanut yksin, sain siitä lisää rohkeutta matkustaa enemmän ja sillä matkalla suunnittelin lisää matkoja. Niinpä kävin pari vuotta vaihdon jälkeen Interrail-reissulla, jolloin matkustin Pariisista Istanbuliin. Tapasin pari vaihtoaikani kaveria Istanbulissa ja kävin uudestaan sekä Prahassa että Brnossa.
Tällä hetkellä etsin töitä, mutta suunnittelen uusia opintoja, sillä haluaisin tehdä töitä enemmän tutkimuksen kuin teatterin parissa.”

Elina Ortamo