Nyt kun lähikuntoutuspalvelut ovat tauolla, on vanhempien entistä tärkeämpi pitää huolta kuulovammaisen lapsen arkikuntoutuksesta. MED-ELin blogista löytyy artikkelisarja, jossa perehdytään erilaisiin arkikuntoutuksen menetelmiin. Tässä artikkelisarjassa julkaisemme näiden englanninkielisten blogitekstien suomenkielisiä tiivistelmiä. Alkuperäisten artikkelien linkit löytyvät kunkin tiivistelmän lopusta. Miten teidän perheessänne toteutetaan arkikuntoutusta?

Arkikuntoutusta artikkelisarjan aiempiin osiin pääset alla olevista linkeistä.
Arkikuntoutusta 1/3
Arkikuntoutusta 2/3

Lisää ja laajenna  

Kuulevat lapset oppivat yleensä runsaasti sanoja puhtaan sattuman kautta: he kuulevat ohimennen uusia sanoja käytettävän monimutkaisemmissa keskusteluissa. Kuulovammaiset lapset eivät välttämättä ohimennen kuule näitä sanoja, ja saattavat jäädä siksi paitsi. Lisää ja laajenna -lähestymistapa auttaa kuromaan tätä kuilua umpeen. 

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuuntelet tarkasti lapsesi sanoja leikin ja keskustelun aikana: sitten joko lisäät lapsen sanomaan lauseeseen sanoja ja päätteitä, jotta lause on kieliopillisesti oikein, tai laajennat lausetta niin, että siinä käytetään monimutkaisempia ilmaisuja. Esimerkiksi jos lapsi sanoo ’kissat syö hiiriä’ voit vastata hänelle ’kyllä, kissat syövät hiiriä’. Jos taas on hyvä tilaisuus laajentaa lausetta, niin ota se vastaan: lapsi voi sanoa ’isä menee’, johon voit vastata ’kyllä, isä on juuri menossa autolla töihin’. 

Muista pitää äänensävysi mahdollisimman neutraalina. Älä odota, että lapsi välttämättä toistaa sanomaasi, äläkä pyri jatkuvasti korjaamaan lasta. Toista lapsesi sanoma lause lisäten ja laajentaen: käyttäen oikeaa kielioppia sekä lisäten uusia ja vaikeampia sanoja lauseeseen.

Alkuperäinen MED-ELin blogiartikkeli Lisää ja laajenna -tekniikasta.

Kieli kehittämässä ongelmanratkaisukykyä 

Vanhempana olet alati valppaana pitämään huolta lapsesi tarpeista. Osaat vaistonvaraisesti tietää, mitä lapsesi tarvitsee ja haluaa, joskus jopa ennen kuin hän osaa sitä itse pyytää. Lasten kasvaessa he kuitenkin oppivat pyytämään apua ja ratkaisemaan ongelmia itsenäisesti. Tämän takia onkin tärkeää, että tuet lasta tarpeellisen sanavaraston kartuttamisessa, jotta hän osaa itsenäisesti sekä kuvailla ongelmia että tarjota mahdollisia ratkaisuja niihin. 

Sanoja, joita voi käyttää kuvailemaan ongelmia ovat mm. rikki, pudonnut, pirstoutunut, kaatunut, tyhjä, sattuva, loppu, ei toimi/ei käy/ei käynnisty ja erilainen. Sanoja, joita käytetään ongelmien ratkaisemisessa ovat mm. apua, auttaa, avata, odottaa, täyttää, korjata, puhdistaa, missä ja löytää. Käytä jokapäiväisiä ongelmia ja esteitä hyödyksesi käymällä ne lapsen kanssa rauhassa yhdessä läpi.

Esimerkiksi jos lapsen lelu on mennyt hukkaan voit opettaa lapselle etsinnän tuoksinassa kysymyksen ’missä on…?’ ja sanat ’etsiä’ ja ’löytää’. Jos lapsi on saanut syötyä annoksensa loppuun, voit pitää pienen tauon ennen kuin annat hänelle lisää ruokaa. Käytä tämä hetki hyödyksi opettamalla lapselle kuvailevia sanoja (’lautanen on tyhjä’): odota, että hän itse pyytää lisää ruokaa. 

Alkuperäinen MED-ELin blogiartikkeli Kieli kehittämässä ongelmanratkaisukykyä.

Kokemuskirja 

Kokemuskirja on hauska, helppo ja halpa tapa kehittää lapsen kuuntelu- ja kielitaitoja. Kirjan voi laatia vaikkapa lapsen harrastuksen, elämyksen tai yhteisen lomareissun pohjalta. Kokemuskirja toimii antoisana opettamisen apuvälineenä vanhemmalle. Se voi:

1. auttaa sytyttämään lapsessa kiinnostuksen kirjoihin,
2. auttaa lasta harjoittamaan samoja taitoja uudelleen ja uudelleen hänen esitellessään ja lukiessaan kirjaa perheelle sekä ystäville, 
3. auttaa sinua kohdistamaan opetus juuri niihin taitoihin (esim. kirjoittaminen, lukeminen), missä lapsella voi olla kehitettävää ja 
4. auttaa lasta muistamaan ja käyttämään uusia sanoja, joita hän oppi kyseisen kokemuksen aikana. 

Kokemuskirja voi olla vaikka pieni vihko, joka keskittyy yhteen tiettyyn kokemukseen (esim. ’Ellin retki Kiasmaan’) tai pidempi, jatkuva kirja, johon voitte kerätä monia erilaisia kokemuksia (’Ellin vuosi 2020’). Tekemällä kirjaa käsin lapsen hienomotoriset taidot kehittyvät; kirja voi olla yhdessä tekemänne paperinen kollaasi täynnä valokuvia ja muita matkamuistoja. Vaihtoehtoisesti voitte myös täydentää kirjaa netissä olevien sovellusten (esim. Story Creator) avulla. 

Alkuperäinen MED-ELin blogiartikkeli Kokemuskirjasta.

Sabotointi kuntoutuksen apuna

’Sabotoinnilla’ on melko negatiivisia konnotaatioita, mutta kuntoutuksessa sabotointia käytetään apuvälineenä kommunikoinnin kehittämisessä. Käytännössä sabotointi tarkoittaa siis sitä, että järjestät lapselle pulmia tai yllätyksiä kesken arkisia askareita. Nämä yllättävät tilanteet pakottavat lasta pinnistämään muistiaan ja käyttämään omaa ääntään. 

Voit luoda lapselle yllättävän pulman esimerkiksi näin: ota maalaustarvikkeet (maalit, paperi, vesilasi) pöydälle esille mutta jätä pensselit toistaiseksi pois. Kun istuudutte alas maalaamaan, luettele lapselle kaikki esillä olevat tarvikkeet. Odota, kunnes lapsi itse huomauttaa, että pensseli on hukassa tai että hän tarvitsee vielä pensselin.

Tämänkaltaiset tilanteet opettavat lasta käyttämään ongelman ratkomiseen liittyvää sanastoa: sanoja kuten löytää, etsiä, puuttua, tyhjä, rikki, korjata tai tarvita. Tärkeintä sabotoinnissa on saada lapsi kommunikoimaan sanoja käyttäen ja saada hänet siten oivaltamaan, että ääntään käyttämällä hän voi ratkaista ongelman.

Alkuperäinen MED-ELin blogiartikkeli Sabotoinnista kuntoutuksen apuna.