Kuka olen?

Olen Laila Paananen. Toimin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä lasten kuntoutusohjaajana. Kuntoutusohjaus on osa erikoissairaanhoidon lääkinnällistä kuntoutusta, harvinaisiin ja vaikeisiin sairauksiin/vammoihin kohdentuvaa, asiantuntijatyyppistä ohjausta ja neuvontaa. Kuulon kuntoutuksessa toimin alueellisena työntekijänä sisäkorvaimplantteja käyttäville lapsille ja nuorille. Muutoin sisäkorvaimplanttikuntoutus on yliopistosairaaloiden vastuulla ja Keski-Suomi kuuluun Kuopion yliopistosairaalan erityisvastuualueeseen (ERVA). Lisäksi työskentelen näkö- ja kuulonäkövammaisten lasten ja nuorten kanssa.

Mikä se kuntoutusohjaaja on ja mitä se tekee?

Kuntoutusohjaus on käyttäjilleen maksutonta palvelua ja yhteyttä kuntoutusohjaajaan voi ottaa esimerkiksi asiakas itse, hänen lähiyhteisönsä tai viranomaistahon edustaja. Yhteydenotto voi tapahtua kirjallisesti, puhelimitse, sähköisesti tai nenätysten tavattaessa. Kuntoutusohjaus voi toteutua lapsen ja nuoren kotona, päiväkodissa, koulussa, oppilaitoksessa, sairaalan osastolla, poliklinikalla, kuntoutusohjaajan työhuoneessa, tai muiden yhteistyötahojen toimipisteissä. Joskus olen tavannut nuoren myös kahvilassa tai kirjastossa. Kuntoutusohjausta toteutetaan myös puhelimitse ja sähköisiä kanavia käyttäen. Näiden erilaisten tapaamisten ja kontaktinottojen tarkoituksena on muodostaa kokonaisnäkemys lapsen toimintakyvyn mahdollisuuksista, vahvuuksista ja rajoituksista, lapsen tarvitsemista tukimuodoista, palveluista ja etuuksista, jotta lapsi perheineen voisi elää mahdollisimman täysipainoista arkea. Tarvittaessa kuntoutusohjaaja laatii erilaisia suosituksia mm. kuntoutuksen, päivähoidon ja opetuksen järjestelyistä, vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja tukitoimista sekä apuvälinetarpeesta. Kuntoutusohjaaja voi toimia myös lapsen ja perheen yhdyshenkilönä eri tahojen välillä.

Lasten kuntoutusohjaus on toimintamuodoltaan perhe- ja verkostotyötä. Se on myös tarvelähtöistä ja prosessinomaista. Perheet kun ovat erilaisia ja tällöin myös tuen ja palveluiden tarve voi olla erilainen. Joillakin perheillä voi olla arkea kuormittavia asioita enemmän ja toiset taas sopeutuvat ja voimaantuvat nopeasti lapsen vamman tuomaan uuteen tilanteeseen ja muuttuneeseen arkeen.
Kuntoutusohjaaja voi siis olla joidenkin lasten ja perheiden kanssa tiiviissä yhteistyössä lapsen aikuistumiseen saakka ja toimia perheen tukihenkilönä kuntoutuksen eri vaiheissa. Toisten perheiden kanssa kuntoutusohjaaja voi olla mukana ns. täsmätilanteissa, joita voivat olla alkuvaihe, päivähoidon aloitus, esikouluun, kouluun ja yläkouluun siirtyminen sekä apuvälineasiat. Myös kinkkisissä tilanteissa, joissa lapsen tuen tarpeet ja saatu tuki ja palvelut eivät kohtaa, kuntoutusohjaaja on apuna.

Korona, kevät ja kuntoutusohjaus

Covid19-pandemia siirsi meidät kuntoutusohjaajat etätöihin. Siirtymä oli varsin vauhdikas mutta suhteellisen helppo siinä mielessä, että me kuntoutusohjaajat olemme tehneet etätyöpäiviä säännöllisesti, joten tarvittavat laitteet ja yhteydet olivat jo olemassaan. Kaksi ensimmäistä etätyöviikkoa olivat erityisen hiljaista aikaa ja yhteydenottoja asiakkailta tuli todella vähän. Ehkä nopealla tahdilla tulleet muutokset ihmisten arjessa tyrmistyttivät ja hiljensivät meidät kaikki! Pandemian aiheuttaman säikähdyksen ja muutaman etätyöviikon jälkeen oma työ on kuitenkin hiljalleen palaillut normaaliin kevätkiireeseen. Lapset ja nuoret perheineen elävät arkea, koronasta huolimatta, saavat kuulovammadiagnooseja, aloittavat tai lopettavat varhaiskasvatus- ja koulupolkujaan ja siirtyvät alakoulusta yläkouluun. Yhteisiä monialaisia ja moniammatillisia verkostojen suunnitteluhetkiä tarvitaan, jotta esimerkiksi päivähoito- ja koulupäivät sujuisivat huoletta.

Koronakevään vuoksi yhteydenpidon muodot ovat laajentuneet erilaisiin etäyhteysmahdollisuuksiin. Turvasähköpostin kautta on jo aiemminkin hoidettu lasten ja nuorten asioita. Tämän salatun sähköpostiyhteyden kautta on katsottu yhdessä esimerkiksi kelan hakemuksia lisäliitteineen. Turvasähköpostin kautta myös erilaiset lausunnot ja palautteet on ollut helppo toimittaa yhteistyötahoille. Sillä tavoin ne ovat olleet reaaliajassa saatavilla vaikka vasu-keskustelua (varhaiskasvatussuunnitelma) varten ja ehkä myös luotettavammin kuin perinteisesti postin kautta toimitettuina.
Sairaalan sisäiset yhteistyöpalaverit, tiedotustilaisuudet ja koulutukset on pidetty Skypen kautta. Virtuaalihuoneet ovat mahdollistaneet etävastaanottotoiminnan suojatussa yhteydessä. Kotien, koulujen ja päiväkotien kanssa on pidetty kokouksia esimerkiksi Microsoft Teamsin ja Google Meetin kautta.

Pääasiassa etäyhteydet ovat toimineet, teknisiä vaikeuksia on ollut yllättävän vähän ja nekin ovat vähentyneet käyttökokemuksen kertyessä. Pienet kommellukset ovat virkistäneet tilannetta: yksi on tippunut langoilta, toinen ei saa mikrofonia päälle tai ei muista sulkea sitä, joltain on näkynyt vain otsa, jonkun ääni on kuulunut muttei kuva näkynyt tai päinvastoin. Hyvää on ollut myös se, että videoyhteyden on voinut sulkea jos aamulla on jäänyt yökkärit päälle tai hiukset kampaamatta. Kutsuja samaan kokoukseen on voinut tulla useammalta taholta, jolloin osa porukasta on ollut omassa kokouksessaan ja toiset toisessa. Kaikista on selvitty ja asiat saatu hoidetuksi. Eräs oppilas tuumasi tällaisen etäkokouksen jälkeen, että muuten ihan ok mutta takamus puutui.

Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin

Keskussairaalassa kiireetön poliklinikkatoiminta on alkanut hiljalleen käynnistyä uudelleen. Itse olen tavannut lapsia vanhempineen sairaalan vastaanotoilla. Poliklinikkatoiminnan hiljentyessä on tuntunut että toteutuneilla vastaanotoilla kiire on väistynyt, ihmisten välillä on aitoa kohtaamista ja ylipäätään toisista välittämistä on ollut enemmän nähtävillä. Kotikäyntejä harkitaan edelleen tarkoin ja vain välttämättömät toteutetaan. Kuntoutusohjaajan perinteiseen toimintaan on kuulunut päivähoidon tai koulunsa aloittavien tai vaihtavien lasten ja nuorten päivähoitopaikkojen/ koulujen akustiikan ja kuunteluolosuhteiden arviointi ja tarvittavien muutosehdotusten suunnittelu. Tänä koronanvuonna 2020 arviointeja tehdään, mutta ne aikataulutetaan koulupäivän päättymisen jälkeiseen aikaan.

Tänä keväänä kouluissa ja kodeissa ei juhlita isosti eskarinsa, alakoulunsa ja yläkoulunsa päättäviä, ei ammattiin valmistuvia tai ylioppilaita. He ovat kyllä juhlansa ansainneet, joten onneksi olkoon heille! Lapsille ja perheille toivotan jaksamista! Ottakaa omiin yhteistyötahoihinne ja alueenne kuntoutusohjaajiin yhteyttä, jos on askarruttavia tai huolta aiheuttavia asioita, täällä ollaan teitä varten! Kevät on valon juhla, joten nauttikaamme myös tulevasta vihreästä, auringosta ja kesästä!

– Laila Paananen

Lisää asiantuntijoiden vieraskynäpostauksia löydät blogistamme!