Lasketteluleiri Iso- ja Pikku-Syötteelle

Nuorten Lasketteluleiri järjestettiin yhteistyössä SKUL:in, Kuurojen liiton nuorisotyön ja Kuuloliiton kanssa 21.2.-25.2.2018.

Matkamme alkoi myöhään keskiviikkoiltana 21.2.2018. Tapasimme Helsingissä Valkean Talon parkkipaikalla, mistä nousimme bussin kyytiin. Leiriläisiä oli yhteensä kahdeksan ja ohjaajia neljä. En tuntenut muita leiriläisiä entuudestaan. Minua jännitti kovasti, että pärjäänkö omien viittomakielen taitojeni kanssa, sillä muut leiriläiset olivat viittomakielisiä. Bussimatkalla yritin saada nukuttua ja nukuinkin lopulta pari tuntia. Matka Syötteelle kesti 11 tuntia.

Saavuimme Syötteelle aamulla klo 8.00. Perillä majoittauduimme Pikku-Syötteen päällä olevaan hotelliin. Näköalat hotellista olivat mitä mahtavimmat. Veimme tavarat huoneisiimme ja suuntasimme aamupalalle. Kun aamupala oli syöty olikin jo aika lähteä rinteisiin. Laskettelimme koko päivän ja illalla oli vielä tutustumisleikkejä.

Seuraavana päivänä lähdimme aamupalan jälkeen Iso-Syötteelle. Se oli isompi paikka kuin Pikku-Syöte. Oli mukavaa, kun oli enemmän rinteitä mitä laskea. Laskettelusää oli todella kylmä mutta aurinkoinen. Kun palasimme hotellille, ohjelmassa oli vielä leikkejä,  kuten etsi johtaja, sähköjohto ja viittomakielinen rikkinäinen puhelin. Viittomakielinen rikkinäinen puhelin oli uusi kokemus minulle, mutta pidin siitä.

Lauantaina suuntasimme taas kohti Iso-Syötettä. Olimme jakaneet laskettelu-ajan puoliksi Iso-Syötteelle ja Pikku-Syötteelle. Iso-Syötteellä ohjaajat olivat järjestäneet meille valokuva-suunnistusta, jossa piti etsiä kuvissa olevat paikat yhdessä ryhmän kanssa. Iltapäivällä oli vielä lisäksi valokuva-kilpailu, jossa paras kuva palkittiin. Kun lähdimme Pikku-Syötteelle, jalkani olivat jo niin väsyneet etten enää jaksanut lasketella. Illalla pelailimme lautapelejä. Meillä oli hieman hankaluuksia pelata Trivial Pursuitia, joka oli vuosimallia 2003. Illalla ohjaajat olivat järjestäneet taas kivaa iltaohjelmaa. Ohjelmassa oli mm. läpsy, rikkinäinen tulostin ja muita kivoja leikkejä. Ilta-ohjelman jälkeen oli aikaa pakata, jonka jälkeen halukkaat saivat valvoa bussin lähtöön asti katsomalla elokuvaa. Ennen elokuvaa jaettiin vielä palkinnot kilpailuissa menestyneille. Bussi lähti kohti Helsinkiä yöllä yhdeltä.

Kotimatka kului nopeasti nukkuessa. Pysähdyimme Tampereen ABC:lla syömässä Hesburgerissa. Sen jälkeen matka jatkui ja tässä bussissa parhaillaan kirjoitankin tätä blogi-tekstiä.

Leiri oli todella mukava kokemus ja suosittelen osallistumaan
vaikka ei olisikaan viittomakielinen. Paikalla oli tulkki, joka oli
helpotus kun tarvitsin apua viittomakielen kanssa. Tutustuin uusiin
ihmisiin ja opin lisää viittomia. Vaikka aluksi jännittikin viittomakielen
käyttäminen ja ymmärtäminen, niin leirin aikana taitoni kehittyivät paljon.

Venla