Hei, 

minä olen kuulontutkija Leena. Kukas siellä on äidin ja isän kanssa?  

Näinhän me aloitimme silloin 1990-luvulla, ja siitä jatkettiin ihan pienestä vauvasta aikuisuuteen asti. Kiitos kun olen saanut olla teidän mukananne kasvamassa. 

Lasten kuulontutkimukset täällä Lasten Kuulokeskuksessa tehdään samoin menetelmin nyt vuonna 2026, kun mitä ne tehtiin 1990-luvullakin. Tutkimuksiin kuitenkin tullaan ja ne tehdään jo paljon aikaisemmassa vaiheessa kuin silloin 1990-luvulla ja tietotekniikka on tietysti kehittynyt täysin uudelle tasolle.

Tavoitteena on mahdollisimman aikainen kuulovammojen diagnostisointi ja kuulonkuntoutuksen varhainen aloitus, ja tämän on mahdollistanut pienten vastasyntyneiden kuulonseulonnan kehittyminen.  
Vuosikymmenet vierivät, mutta lapsen kuulovamman toteaminen on vanhemmille edelleen yhtä iso asia, kuin se oli vuosikymmeniä sitten: Ajatus karkaa kauas tulevaisuuteen ja siihen, miten me pärjätään, mitä tästä pienestä ihmisestä tulee ja kasvaa, mihin hän menee opiskelemaan, miten harrastukset, työ ja niin edelleen. 
 
Aluksi selvitämme kuulonaleneman suuruusluokan ja etenemme sen mukaisesti. Kuulonkuntoutuksen aloitus on kärsivällisyyttä vaativaa aikaa ja epävarmuuden hyväksymistä.  Kuntoutuksen tavoitteena on puhekuulon saavuttaminen, ja jos tämä päämäärä ei täyty kuulokojeilla kuunnellen siirrytään sisäkorvaistutehoitoon. Koko Kuulokeskuksen moniammatillinen työryhmä kokoontuu ja suositus sisäkorvaistutehoidosta tehdään mahdollisimman varhain. Tämän suosituksen lääkäri esittää vanhemmille päätöstä varten. Sisäkorvaistutteleikkaus syntymäkuuroille tai vaikeasti huonokuuloisille lapsille pyritään tekemään 8-10 kk ikäisenä ja aktivaatio 3-4 viikkoa leikkauksen jälkeen.

SI-hoitopolun kehitys

Lasten sisäkorvaistuteleikkaukset aloitettiin Suomessa 1990-luvun puolivälissä monikanavaisten elektrodien tultua markkinoille. Aluksi leikkaus tehtiin vain toiseen korvaan ja melko pian huomattiin hoidon valtaisa vaikutus. 2010-luvulla kaikki syntymäkuurot tai vaikeasti huonokuuloiset lapset saivat molemminpuolisen sisäkorvaistutteen samanaikaisesti. Nyt jatkossa myös toispuoleisesti vaikeasti huonokuuloisille pienille lapsille voidaan tarjota sisäkorvaistutetta, toisen korvan kuulon ollessa normaali. 

Moniammatillinen työryhmämme pyrkii parhaansa mukaan takaamaan lapselle mahdollisuuden puhekuuloon. Kuulonkuntoutus tuottaa hyvän tuloksen, jos puheprosessorit ovat aktiivisessa käytössä heti alusta lähtien ja aina lapsen hereillä ollessa. Meidän ammattilaisten työn tarkoitus on luoda mahdollisuus kuulemiseen, sekä tukea ja opastaa. Lasten arki ja aktiivinen laitteiden käyttö sekä yhteiset touhut vanhempien ja koko perheen kanssa kuitenkin harjaannuttavat lasta kuulemiseen ja mahdollistavat puheenkehityksen. Mikään ei korvaa päivittäistä aktiivista laitteiden käyttöä ja puhuttua vuorovaikutusta. 

Taataksemme mahdollisuuden puheen kuulemiseen, tapaamisemme ovat aluksi tiheässä ja harventuvat lapsen kasvaessa ja säätötasojen vakiintuessa.  Yksikkömme perustaja, audiologian erikoislääkäri dosentti Tapani Jauhiainen, oli kaukaa viisas ja meillä on alusta alkaen ollut tässä työyksikössä erityisesti lasten kanssa työskentelevät audionomit. Lapsen kehityksen ymmärtäminen eri ikäkausina ja lapsen erityisyyden ymmärtäminen verrattuna aikuisiin, on toivoakseni auttanut meitä kaikkia yhteisessä päämäärässämme lasten hyväksi, toivon tämän jatkuvan. Pyrimme siihen, että lapsen ja perheen tapaisi sama henkilö/henkilöt kerrasta toiseen. Näin on pitkälti ollutkin ja vuosien varrella olemme tulleet tutuiksi toisillemme. Pari vuotta sitten tapasin täällä lasten Kuulokeskuksessa viimeistä kertaa nuoren, joka siirtyi sillä käynnillä aikuisten Kuulokeskuksen asiakkaaksi. Hän kertoi pienenä ajatelleensa, että Leena on hänen sukulaisensa, jota välillä käydään moikkaamassa ja samalla leikitään kuuntelupelejä. Olin oikein otettu tästä. 😊

Hei, minä olen audionomi Leena ja siirryn nyt eläkkeelle. Toivotan teille kaikille tsemppiä jatkoon ja hyviä kuunteluja. 

Leena Luostarinen

---

Mukavia eläkepäiviä Leenalle! 🧡