Kirjoittajina Taina Välimaa, Sari Kunnari, Krista Tuohimaa, Tytti Willberg ja Outi Alanko 

Valtakunnalliset alle kouluikäisten ja kouluikäisten lasten tutkimushankkeet tuottavat koottua tietoa 

Lasten synnynnäinen tai varhaislapsuudessa ilmenevä kuulovamma tunnistetaan nykyään varhain, ja lapset saavat tarvittaessa kuulokojeet tai sisäkorvaistutteet. Kuulovamma vaikeuttaa kuitenkin puheen ja äänien kuulonvaraista havaitsemista, ja siksi se on yksi suotuisan puhutun kielen, kommunikoinnin ja luku- ja kirjoitustaidon kehityksen riskitekijöistä. Olennaisten asioiden oikea-aikainen kuntoutus ja tarvittavat tukimuodot ovatkin tärkeitä kuulovammaisen lapsen suotuisalle kehitykselle. Tutkittu tieto tukee kuntoutus- ja tukimuotojen kohdentamista ja kehittämistä. Valtakunnallisessa alle kouluikäisiä kuulovammaisia lapsia koskevassa hankkeessa tutkimme monipuolisesti lasten taitoja noin yhden vuoden iästä kuuden vuoden ikään saakka. Olemme myös aloittaneet 6. ja 9. luokkalaisten kuulovammaisten lasten taitoja kartoittavan valtakunnallisen hankkeen.   

Äänteellinen kehitys alle kouluiässä 

Hankkeemme tulokset keskittyvät lasten puhutun kielen taitoihin, sillä raportoitujen perheiden pääasiallinen kommunikointimuoto oli puhuttu suomi. Äänteellisen eli fonologisen kehityksen vaikeudet ovat yleisiä kuulovammaisilla kuulokojeita tai sisäkorvaistutteita käyttävillä, puhuttua kieltä omaksuvilla lapsilla. Hankkeessamme havaittiin, että molemminpuolisia sisäkorvaistutteita käyttävien lasten ääntely kehittyi hitaammin kuin tyypillisesti kuulevien lasten ääntely (Välimaa ym., 2019). Sisäkorvaistutteiden aktivoinnin jälkeen ääntely monipuolistui nopeasti. Kolmen vuoden iässä kahta kuulokojetta tai kahta sisäkorvaistutetta käyttävien lasten äänteelliset taidot olivat yhä huomattavasti heikommat kuin kuulevien ikätovereiden (Välimaa ym., 2022). Kuulokojeita käyttävistä lapsista 96 %:lla ja sisäkorvaistutteita käyttävistä lapsista 60 %:lla oli äänteellisen taitojen heikkoutta, vaikka osalla lapsista äänteelliset taidot olivatkin kehittyneet jo oikein hyvin. Lasten äänteellisiä taitoja arvioitiin suomalaisella Fonologiatestillä. Fonologiatestin lisäksi tutkimme lasten epäsanantoistotaitoja Epäsanantoistotestillä. Uusimmat tulokset osoittivat, että kuulovammaisten lasten epäsanantoistotaidot olivat selkeästi heikommat kuin tyypillisesti kuulevien lasten taidot 4–6 vuoden iässä (Kunnari ym., 2024). Epäsanojen toistaminen edellyttää kykyä havaita, säilöä, hakea muistista ja toistaa kuultuja äännejonoja. 

Ymmärretyn ja tuotetun sanaston kehitys alle kouluiässä 

Kuulovamma hidastaa usein sanaston kehitystä. Hankkeemme tulokset molemminpuolisia sisäkorvaistutteita käyttävien lasten sanaston varhaiskehityksestä osoittivat, että lasten sanasto kehittyi selkeästi ensimmäisen vuoden aikana sisäkorvaistutteiden aktivoinnin jälkeen, mutta vain noin kolmannes lapsista saavutti tyypillisesti kehittyvien kuulevien lasten varhaisen tuotetun sanaston määrän (Välimaa ym., 2018). Noin puolella lapsista tuotettu sanasto oli pienempi kuin samanikäisillä tyypillisesti kuulevilla lapsilla. Myös ymmärretyn sanaston omaksuminen oli hitaampaa. Kuulovammaisten lasten varhaisessa sanastossa oli kuitenkin eri sanaluokkien sanoja (esim. substantiiveja, verbejä, adjektiiveja ja pronomineja) kuten tyypillisesti kuulevillakin lapsilla. Sanaston varhaiskehityksessä oli myös suuria eroja lasten välillä, sillä osalla lapsista sanaston kehitys oli hyvin nopeaa sisäkorvaistutteiden aktivoinnin jälkeen. 

Kun tutkimme hankkeemme suomen kieltä omaksuvia lapsia kolmen vuoden iässä suomenkielisillä ymmärretyn ja tuotetun sanaston testeillä, havaitsimme, että yli 80 % kuulokojeita käyttävistä lapsista ja puolet sisäkorvaistutteita käyttävistä lapsista suoriutui alle ikänormien ymmärretyn sanaston testissä (Välimaa ym., 2022). Tuotetun sanaston testissä puolestaan 68 % kuulokojeita ja 48 % sisäkorvaistutteita käyttävistä lapsista suoriutui alle ikänormien. Tämä viittaa selkeisiin sanaston kehityksen haasteisiin. Varhainen kuulovamman diagnosointi-ikä sekä äidin korkea koulutustaso selittivät sisäkorvaistutteita käyttävien lasten hyviä tuotetun sanaston taitoja. Kuulokojeita käyttävien lasten ryhmässä vastaavia selittäviä tekijöitä ei havaittu. Myös sanaston kehityksessä oli suuria yksilöllisiä eroja, sillä osalla lapsista sanasto oli tyypillisesti kuulevien ikätovereiden tasolla. Alustavat kuuden vuoden ikäisiä kuulovammaisia lapsia koskevat tuloksemme viittaavat siihen, että noin kolmanneksella kuulovammaisista lapsista tuotettu sanasto on yhä heikompi kuin tyypillisesti kuulevilla samanikäisillä lapsilla (Välimaa ym., 20205). Ymmärretyn sanaston omaksuminen vaikuttaa lisäksi osalle kuulovammaisista lapsista olevan heikompaa kuin tuotetun sanaston omaksuminen. Ymmärretyn sanaston heikko hallinta voi arjessa myös jäädä havaitsematta kuulovammaisen lapsen muiden hyvien taitojen ansiosta. Äänteellisillä ja sanastollisilla taidoilla on suuri merkitys lukutaidon varhaiselle kehittymiselle ja lukutaidolle (eli lukemisen sujuvuudelle, tarkkuudelle ja luetun ymmärtämiselle) myös kouluiässä, minkä vuoksi tieto lapsen kyseisistä taidoista on erittäin tärkeää.  

Tilannesidonnainen kielen ymmärtäminen 

Tilannesidonnaisella kielen ymmärtämisellä eli pragmaattisella ymmärtämisellä tarkoitetaan sitä, miten lapsi osaa käyttää tilannevihjeitä ymmärtääkseen kieltä erilaisissa sosiaalisissa konteksteissa. Kuulovammaisten lasten tilannesidonnaisen kielen ymmärtämisen taitoja on tutkittu vielä hyvin vähän sekä kansainvälisesti että Suomessa. Hankkeessamme tutkimme molemminpuolisesti kuulokojeita tai sisäkorvaistutteita käyttävien sekä tyypillisesti kuulevien lasten tilannesidonnaisen kielen ymmärtämisen kehitystä sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä 4–6 vuoden iässä. Tulokset osoittivat, että tyypillisesti kuulevien lasten tilannesidonnaisen kielen ymmärtämisen kehitys oli nopeinta neljän ja viiden ikävuoden välillä, kun taas kuulokojeita tai sisäkorvaistutteita käyttävien lasten vastaavien taitojen kehitys oli nopeinta viiden ja kuuden ikävuoden välillä (Tuohimaa ym., 2023). Tulokset osoittivat, että monen kuulokojeita tai sisäkorvaistutteita käyttävän lapsen tilannesidonnaisen kielen ymmärtämisen taidot vastasivat tyypillisesti kuulevien lasten taitoja kuuden vuoden iässä. Yli 60 %:lla sekä kuulokojeita että sisäkorvaistutteita käyttävistä lapsista oli kuitenkin vaikeuksia ymmärtää tilannesidonnaista kieltä vielä kuuden vuoden iässä (Tuohimaa ym., 2022, 3023, 2025).  

Hankkeemme tulokset osoittivat, että mitä vaikeampiasteinen kuulovamma molemminpuolisesti kuulokojeita käyttävällä lapsella oli, sitä todennäköisemmin hänellä oli tilannesidonnaisen kielen ymmärtämisen vaikeuksia (Tuohimaa ym., 2025). Äidin koulutustaso ja lapsen näönvaraisen päättelyn taidot olivat yhteydessä sekä kuulokojeita että sisäkorvaistutteita käyttävien lasten tilannesidonnaisen kielen ymmärtämisen taitoihin. Kielelliset taidot, esimerkiksi tuottavan sanaston taidot olivat yhteydessä sekä kuulovammaisten että tyypillisesti kuulevien lasten tilannesidonnaisen kielen ymmärtämiseen.  

Uutta tietoa alle kouluikäisten kuulovammaisten lasten taidoista tulossa edelleen! 

Hankkeemme tulokset osoittivat, että puhuttua kieltä omaksuvien kuulovammaisten lasten kuntoutuskäytänteitä tulisi kehittää, että he voisivat saavuttaa entistä paremmat puhutun kielen taidot ja kielenkäyttötaidot (Tuohimaa, 2024; Välimaa ym., 2022; Välimaa ym., 2025). Saimme valtakunnalliseen hankkeeseemme osallistuneiden lasten kaikki tutkimuskäynnit tehtyä syksyllä 2021, joten meillä riittää vielä paljon työtä tulosten julkaisemisessa. Alle kouluikäisten kuulovammaisten lasten äänteellisten ja sanastollisten taitojen, kielen ymmärtämisen, sanojen taivutusmuotojen, kerrontataitojen, ei-kielellisten kielenkäyttötaitojen (esim. eleiden, äänensävyjen ja ilmeiden) sekä emotionaalisen intonaation tunnistamisen taitojen analysointi on parhaillaan meneillään.  Kiitos kaikille alle kouluikäisten kuulovammaisten lasten hankkeeseen osallistuneille perheille! Ilman teitä emme saisi koottua tietoa suomen kieltä omaksuvien kuulovammaisten lasten taidoista! 

Uusi kouluikäisten 6. ja 9. luokkalaisten taitoja tutkiva valtakunnallinen ListenFuture-hanke 

Alle kouluikäisten kuulovammaisten lasten viimeaikaiset tutkimustulokset osoittavat, että osalla kuulovammaisista lapsista on yhä selkeitä kielen ja kommunikoinnin haasteita kuuden vuoden iässä eli esikoulun alkaessa. Tarvitsemmekin tutkittua tietoa myös kouluikäisten kuulovammaisten lasten taidoista ja hyvinvoinnista. Tähän haasteeseen tarttuu uusi käynnistynyt valtakunnallinen ListenFuture–KuunnellenTulevaisuuteen-hankkeemme, jossa tutkimme 6. ja 9. luokkalaisten kuulovammaisten lasten ja nuorten kuuntelutaitoja, puheen havaitsemista hälyssä, kognitiivisia taitoja, puhutun kielen, lukemisen ja kirjoittamisen taitoja sekä psykososiaalista hyvinvointia ja kouluun liittyvää uupumusta. Tutkimuksessa on mukana myös tyypillisesti kuulevien samanikäisten lasten ryhmät. Hankkeessa ovat mukana Oulun yliopisto, Åbo Akademi sekä kaikki Suomen viisi yliopistosairaalaa eli Helsingin, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistolliset sairaalat. 

Mikäli kiinnostuitte 6. ja 9. luokkalaisten taitoja käsittelevästä hankkeestamme, löydätte yhteystietomme alta. ListenFuture – Kuunnellen tulevaisuuteen -hankkeessamme tutkimme lapsia yhden kerran. Tutkimus on siis poikkileikkaustutkimus. Tutkimukset tehdään pääasiassa yhden päivän aikana.  

Yhdessä voimme pyrkiä vaikuttamaan koottuun tietoon kouluikäisten kuulovammaisten lasten ja nuorten taidoista ja haasteista! Koottu tieto on tärkeää myös kuntoutuksen ja tukitoimien kohdentamiselle ja kehittämiselle. 

Mikäli kiinnostuit tutkimuksesta, olethan yhteydessä! 

Taina Välimaa taina.valimaa(at)abo.fi
Sari Kunnari sari.kunnari(at)oulu.fi
Krista Tuohimaa krista.tuohimaa(at)oulu.fi
Tytti Willberg tytti.willberg(at)varha.fi
Outi Alanko outi.alanko(at)varha.fi

---

Blogissa käytetyt lähteet 

Kunnari, S., Välimaa, T., Tuohimaa, K., Hautala, J., Tolonen, A.-K., Rimmanen, S., Tennilä, T., Tsupari, T., Vikman, S., Virokannas, N., Aarnisalo, A. A., Dietz, A., Hyvärinen, A., Laitakari, J., Salonen, J., Sivonen, V. & Löppönen, H. (2024). Factors associated with nonword repetition skills in 4-to 6-year-old deaf and hard-of-hearing and typically hearing children. Clinical Linguistics and Phonetics, 1–18. https://doi.org/10.1080/02699206.2024.2390502 

Tuohimaa, K. (2024). Social-pragmatic development in children who use bilateral hearing aids or bilateral cochlear implants and in typically hearing children between the ages of four and six years [Väitöskirja, Oulun yliopisto]. Acta Universitatis Ouluensis, B217. https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405213794 

Tuohimaa, K., Loukusa, S., Löppönen, H., Välimaa, T, Aarnisalo, A. A., Dietz, A., Hyvärinen, A., Laitakari, J., Rimmanen, S., Salonen, J., Sivonen, V., Tennilä, T., Tsupari, T., Vikman, S., Virokannas, N., Hautala, J., Tolonen, A.-K. & Kunnari, S. (2025). Factors associated with social-pragmatic understanding in deaf and hard-of-hearing and typically hearing 6-year-old children. Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 68(2), 808–826. https://doi.org/10.1044/2024_JSLHR-23-00574   

Tuohimaa, K., Loukusa, S., Löppönen, H., Välimaa, T. & Kunnari, S. (2023). Development of social-pragmatic understanding in children with congenital hearing loss and typical hearing between the ages of 4 and 6 years. Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 66(7), 2503–2520. https://doi.org/10.1044/2023_JSLHR-22-00700  

Tuohimaa, K., Loukusa, S., Löppönen, H., Välimaa, T. & Kunnari, S. (2022). Communication abilities in children with hearing loss – views of parents and daycare professionals. Journal of Communication Disorders, 99(4), 106256. https://doi.org/10.1016/j.jcomdis.2022.106256 

Välimaa, T., Kunnari, S., Aarnisalo, A. A., Dietz, A., Hyvärinen, A., Laitakari, J., Mykkänen, S., Rimmanen, S. Salonen, J. Sivonen, J. Tennilä, T., Tsupari, T., Vikman, S., Virokannas, N., Laukkanen-Nevala, P., Tolonen, A.-K., Tuohimaa, K. & Löppönen, H. (2022). Spoken language skills in children with bilateral hearing aids or bilateral cochlear implants at the age of three years. Ear and Hearing, 43(1), 220–233. https://doi.org/10.1097/AUD.0000000000001092 

Välimaa, T. T., Kunnari, S. M., Laukkanen-Nevala, P. & Ertmer, D. J. (2019). Vocal development in infants and toddlers with bilateral cochlear implants and infants with normal hearing. Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 62(5), 1296–1308. https://doi.org/10.1044/2018_JSLHR-S-18-0260 

Välimaa, T., Kunnari, S., Laukkanen-Nevala, P., Lonka, E. & National Clinical Research Team (2018). Early vocabulary development in children with bilateral cochlear implants. International Journal of Language & Communication Disorders, 53(1), 3–15. https://doi.org/10.1111/1460-6984.12322  

Välimaa, T., Kunnari, S., Tuohimaa, K., Rimmanen, S., Tennilä, T., Tsupari, T., Vikman, S., Virokannas, N., Aarnisalo, A. A., Dietz, A., Hyvärinen, A., Laitakari, J., Salonen, J., Sivonen, V. & Löppönen, H. (2025). Spoken language skills in children with bilateral hearing aids or bilateral cochlear implants from 2 to 6 years of age and contributing factors. [Valmisteilla oleva käsikirjoitus].