Voiko sisäkorvaistutekuulolla oppia vierasta puhuttua kieltä?


Puheterapeutti Tanja Rasmussenilla on runsaasti omakohtaista kokemusta kahden kaksikielisen SI:ta käyttävän lapsen äitinä siitä, miten lapsen kielitaidon kehittymistä voi tukea ja mahdollistaa arjessa. SI ei ole este useamman kuin yhden puhutun kielen oppimiseen, vaikka vanhoihin negatiivisiin käsityksiin SI-käyttäjien monikielisyydestä saattaakin vielä törmätä.

Monikielisyyttä jo lapsesta saakka

Kun ensimmäisen sisäkorvaistutteilla kuulevan lapseni erittäin vaikea-asteinen kuulovamma selvisi vuonna 2011, pelkäsin etten koskaan pystyisi omalla kielelläni sujuvasti juttelemaan lapseni kanssa. En tiennyt pystyisikö lapseni koskaan oppimaan isänsä äidinkieltä tanskaa. Jos suomen kielen oppiminen sujuisikin, jäisikö hän Tanskan puolen suvun kanssakäymisissä ulkopuoliseksi kielitaidottomuuden takia? Kotikielenämme suomen ja tanskan lisäksi on vielä englanti, jota me molemmat vanhemmat puhumme sujuvasti, mutta vieraana kielenä. Kuuron lapsen vieraan puhutun kielen oppiminen tuntui tuolloin kuulopolun alkupuolella lähes mahdottomalta ajatukselta. 

Pikakelaus tähän päivään ja tuo 12-vuotias istutekuuloinen lapsemme puhuu molempien vanhempiensa kieliä sujuvasti, kuten istutekuuloinen pikkusiskonsa ja normikuuloinen isoveljensäkin. Tanskan kielen osaaminen ei kellään lapsistamme ole yhtä hyvää kuin ikätasoinen suomen kielen hallinta, odotetusti kielialtistuksen mukaisesti, käytetäänhän tanskaa täällä Suomessa asuessa päivittäin huomattavasti vähemmän kuin suomea. Kielitaito lapsilla riittää kuitenkin hyvin jutteluun ja kanssakäymiseen tanskan puolen suvun kanssa. Entäs ne vieraat kielet? Kielet ovat koulussa 12-vuotiaallemme mieluisia ja todistuksessa kielten numerot peittoavat normikuuloisen isoveljenkin numerot komeasti (9 ja 10). Kielten lausuminen sujuu hyvin. Myös kuusivuotias istutekuuloisemme on kiinnostunut eri kielistä ja kyselee usein miten mikäkin sana sanotaan englanniksi tai vaikka unkariksi tai espanjaksi, jotka ovat päiväkotikavereiden kotikieliä. Istutekuulolla siis voi oppia montaa puhuttua kieltä, niitä vieraita kieliäkin. Mutta mitä aiheesta tiedetään tutkitusti? 

Neljä sisäkorvaistutetta käyttävää lasta kuvattuna takaapäin, lapset ovat laivalla ja katsovat takana näkyvää merta ja metsikköä kohti

Vanhentuneet käsitykset monikielisyyden tiellä

Tiedetään, että puhutun kielen oppiminen ikätasoisesti sisäkorvaistutekuulolla on nykyään kuurona syntyville lapsille täysin realistinen tavoite, kun saatu tuki on oikeanlaista ja oikea-aikaista. Tässä maailmassa monikielisyys on tavallisempaa kuin yksikielisyys ja tutkitusti tiedetään, että monikielisten perheiden lapset voivat oppia kahta tai useampaa kieltä samaan aikaan ilman, että kokonaiskielenkehitys tästä vaarantuu. Myös lapset joilla on kielenkehitystä ja oppimista vaikeuttavia haasteita, kuten autismi tai kuulovamma, voivat oppia montaa puhuttua kieltä. Aiemmin monikielisen perheen vanhempia saatettiin ohjeistaa käyttämään lapsen kanssa vain yhtä kieltä, varsinkin kun lapsen kielenkehityksessä oli haasteita, mutta sittemmin tietämys monikielisten lasten kielenkehityksestä on lisääntynyt. Perheen kielten rajoittaminen on nykytietämyksen mukaan haitallista, koska vanhemmat pystyvät parhaiten tukemaan lapsensa kielenkehitystä omalla/omilla äidinkielillään. 

Tänä päivänä vieraiden kielten osaaminen on yhä tärkeämpää opiskelu- ja työelämässä, sekä rikastuttavaa ja hyödyllistä elämässä ylipäätään. Kuulovammaisilla lapsilla on oikeus samoihin mahdollisuuksiin elämässä kuin tyypillisesti kuulevilla kavereillaan, myös vieraiden kielten oppimiseen. Kun puhutun kielen kehitys istutekuulolla on sujunut hyvin ja kuuleminen on äännetarkkaa (ellei ole, kannattaa kertoa säätötarpeesta Kuulokeskukseen), voi hyvin oppia myös vierasta kieltä. Kielen oppimisen ja kuulemisen haasteetkaan eivät kuitenkaan estä vieraan kielen oppimista, sitä vain opitaan mahdollisuuksien rajoissa. 

Kaksi pientä tyttöä askartelee pöydän ääressä pupuja kartonkipaperista. Etualalla olevalla tytöllä on sisäkorvaistute

Kielten opiskelu kannattaa

Vieraiden kielten oppimisesta hyvin sisäkorvaistutekuulolla löytyy muutamia tuoreita tutkimuksiakin. Beere-Scheenstra ym. (2020) tutkivat Sveitsissä 10–18-vuotiaiden sisäkorvaistutteilla kuulevien lasten ja nuorten vieraan kielen oppimista. Sveitsissä lähes kaikki oppilaat oppivat vieraita kieliä koulussa kuten Suomessakin. Tutkituista erityiskouluissa olevat oppilaat eivät opiskelleet vieraita kieliä ollenkaan. Vieraiden kielten opetukseen osallistuvien oppilaiden äidinkielen taso oli parempi kuin niiden, jotka eivät osallistuneet vieraiden kielten opetukseen. Vieraiden kielten opetukseen osallistuneet saavuttivat kaikki koulun oppimistavoitteet englannin lukemisen osalta. Ranskan kielen osaaminen oli englantia heikompaa erityisesti kuuntelutehtävien osalta, sekä sisäkorvaistutteilla että tyypillisesti kuulevilla oppilailla. Istutekuuloisten oppilaiden vieraiden kielten osaaminen ei merkittävästi eronnut tyypillisesti kuulevien oppilaiden taidoista. Japanissa taas Shirai ym. (2023) tutkivat 12–15-vuotiaiden sisäkorvaistutteilla kuulevan koululaisen vieraan kielen (englanti) luetun ymmärtämistä. Tulosten mukaan luettujen sanojen ymmärtäminen oli keskimäärin hyvää, joskin osaaminen asettui lähemmäs tyypillisesti kuulevien verrokkien heikompaa suoriutumista. Suurta eroa osaamisessa tyypillisesti kuulevien ja sisäkorvaistutekuuloisten välillä ei kuitenkaan ollut. 

Lapselle ja nuorelle kannattaa kertoa, että vieraiden kielten oppiminen on istutekuulollakin mahdollista ja kannattavaa. Äännetarkkaa kuulemista helpottavat apuvälineet kannattaa kielten tunneilla ottaa käyttöön, opettajia voi ohjeistaa toistamaan sanottua suoraan lapselle ja mahdollistamaan tavallista enemmän mahdollisuuksia kuunteluun ja huulilta lukuun ääntämisen tukena tarpeen mukaan. Vinkkipuhetta osaavat voivat hyötyä vinkkaamisesta vieraan kielen ääntämisen tukena. Epäröivää lasta ja nuorta on hyvä muistuttaa, että kaikki tyypillisesti kuulevatkaan eivät opi ja osaa vieraita kieliä helposti, mutta heikommastakin vieraan kielen osaamisesta on elämässä varmasti etua. Ja toisaalta monet istutekuuloiset oppivat vieraita kieliä helpostikin. 

Tanja Rasmussen
Puheterapeutti
Kahden SI:ta käyttävän lapsen äiti


VIITTEITÄ

Shirai, K., Kawano, A., Ohta, Y. ja Tsukahara, K. (2023) Reading comprehension skill in English as a second language of Japanese middle school students with cochlear implants. Cochlear Implants International 24(1), 6-13 

Simpson, M. ja Mayer, C. (2023) Spoken Language Bilingualism in the Education of Deaf Learners. American Annals of the Deaf 167(5), 727-744 

Novogrodsky & Meir (2022) Multilingual children with special needs in early education. Handbook of Early Language Education, 669-696 

Beere-Scheenstra, R. J., Azar, A. R., Heinzmann, S., Stieger, C., Kompis, M., Caversaccio, M., Bodmer, D., Huber, A., Lehnick, D., Candreia, C. ja Linder, T. (2020) Multicenter Study Investigating Foreign Language Acquisition at School in Children, Adolescents, and Young Adults With Uni- or Bilateral Cochlear Implants in the Swiss German Population. Otology & Neurotology 41(5), 580-587 

Bunta, F., Douglas, M., Dickson, H., Cantu, A., Wickesberg, J. ja Gifford, R. (2016) Dual language versus English-only support for bilingual children with hearing loss who use cochlear implants and hearing aids. International Journal of Language & Communication Disorders 51(4), 460-472 

Bunta & Douglas (2013) The effects of dual-language support on the language skills of bilingual children with hearing loss who use listening devices relative to their monolingual peers. American Speech-Language-Hearing-Association 

Guiberson, M. (2013) Bilingual skills of deaf/hard of hearing children from Spain.  Cochlear Implants International 15(2), 87-92 

Thomas, E., El-Kashlan, H. ja Zwolan, A. (2008) Children with cochlear implants who live in monolingual and bilingual homes. Otology&Neurotology 29(2), 230-234 

McConcey-Robbins, A., Green, E. ja Waltzman, S. (2004) Bilingual Oral language Proficiency in Children With Cochlear Implants. Archives of Otolaryngology – Head and Neck Surgery 130(5):644-7 

Waltzman, S., McConcey Robbins, A., Green, E. ja Cohen, N. (2003) Second Oral Language Capabilities in Children with Cochlear Implants. Otology&Neurotology 24(5):757-63 

Levi, A., Boyett-Solano, J., Nicholson, B. ja Eisenberg, L. (2001) Multilingualism and Children with Cochlear Implants. https://hearingreview.com/hearing-products/implants-bone-conduction/cochlear-implants/multilingualism-and-children-with-cochlear-implants 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *