Hälytysjärjestelmä kuuluu myös lapsille

4.7.2023 Tekniikka Kommentteja (1)

Lähdet vain pikaisesti viemään roskat roskikselle ja palaat kotiin. Huomaat, että ovi onkin mennyt lukkoon, ja seisot sen ulkopuolella. Mukana ei ole kotiavaimia ja huomaat puhelimenkin unohtuneen kotiin. No ei hätää, lapsi on kotona ja voi avata sinulle oven. Pimpotat ovikelloa ja yhtäkkiä muistat, että ai niin: Lapsella oli ollut koulussa todella meluisa päivä ja hän ilmoitti sinulle hetki sitten, että ottaa nyt hetkeksi lepoa kaikista äänistä ja täten myös puheprosessorit pois korvista.

Tämä tilanne on liiankin tuttu monelle sisäkorvaistutetta käyttävän lapsen vanhemmalle. Monella lapsella on käytössä sairaalasta apuvälineenä luovutettu herätyskello, joka hälyttää esim. lapsen tyynyn tai petauspatjan alla tärinällä, kun kello soi. Lapselle ei kuitenkaan välttämättä ole samassa yhteydessä hankittu hälytysjärjestelmää kodin muille äänille. Melko harvalle kuulovammaiselle lapselle on hankittu heille tarkoitettu ovikello ja palohälytin, joka kuitenkin kuuluisi jokaisessa kodissa olla ja jonka tulisi hälyttää myös ei-kuuleville perheenjäsenille.

Pyöreä täristin. — *Kuvassa petauspatjan tai tyynyn alle laitettava täristin, joka auttaa kuulovammaista heräämään herätyskelloon*

Hälytysjärjestelmä kuulon tueksi

Pyöreä ovikellon soiton ilmaisen asetettuna pöydälle. — *Kuvassa näkyvälle paikalle sijoitettu ilmaisin, joka ilmaisee ovikellon soiton äänen lisäksi valolla*

Kuulovammaisille on saatavilla varsin toimiva hälytysjärjestelmä. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet opas (päivitetty v. 2023) kertoo kohdassa 22 27 04 merkinantovälineistä seuraavaa.

Vaikeasti kuulovammaisen hälytysjärjestelmä on eri toiminnoista koostuva kokonaisuus, johon voidaan liittää mm. seuraavia toimintoja:

Ovikellon soiton ilmaisin
Puhelimen soiton ilmaisin
Itkuhälytin (kun kuulovammaisen perheessä on vauva)
Palovaroitin (lain mukaan pakollinen, minkä vuoksi se yleensä on aina osana järjestelmää)
Herätyskello ja täristin. Vastaanotin ja hälytystapa valitaan aina yksilöllisesti asiakkaasta ja kuulovammasta riippuen. Täristinherätyskello voidaan luovuttaa yksittäisenä apuvälineenä tai osana hälytinlaitejärjestelmää:
- Kuuroutuneille
- Toispuoleisesti vaikeasti huonokuuloisille (paremman korvan keskiarvokuulon ollessa 0,5 – 4kHz taajuuksilla mitattuna parempi kuin 20db, määräytyy apuvälineen saanti huonomman korvan vastaavan keskiarvokuulon perusteella, 0,5 – 4kHz >60dB)
- Molempien korvien kuulonalentumassa (taajuuksien 0,5, 1, 2, 4 kHz kuulokynnysten keskiarvo paremmassa korvassa) on >60dB. Kelloja, joilla havainnollistetaan ajan kulumista (esim. puhuva kello) voidaan luovuttaa näkövammaiselle asiakkaalle yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun se on välttämätön päivittäisissä toiminnoissa suoriutumisessa.

Mistä hälytysjärjestelmää voi hakea?

Pyöreä palovaroitin. — *Kuvassa kattoon kiinnitettävä palovaroitin*

Pääsääntöisesti hälytysjärjestelmä myönnetään sosiaalitoimen vammaispalvelun kautta, kun kuulokynnystaso (taajuuksien 0,5, 1, 2, 4 kHz kuulokynnysten keskiarvo paremmassa/huonommassa korvassa) on >60 dB. Uuden lokakuussa voimaan astuvan vammaispalvelulain 22 § perusteella on mahdollista saada mukaan esteettömän asumisen tukea. Vammaisella henkilöllä on oikeus saada kohtuullinen tuki esteettömään asumiseen, jos hän tarvitsee sitä voidakseen asua vakituisessa asunnossaan. Nykyisessä voimassa olevassa vammaispalvelulaissa tämä sisältyy kohtaan § 9.

Kuuloliiton kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen kertoo lainsäädännöstä tarkemmin:

”Maassamme on varsin kirjava käytäntö kuulovammaisten hälytysjärjestelmien myöntämisessä. Nykylainsäädännössä kuulovammaisen hälytysjärjestelmän myöntämisessä on painotettu vaikeavammaisuutta (Kuulokynnystaso 60 dB), ja sen tähden osa hälytysjärjestelmää tai sen osia tarvitsevista on jäänyt palvelun ulkopuolella. Toisaalta ammattilaisetkin ovat tunnistaneet ongelman ja vammaispalvelujen tiukat kriteerit, ja osa alueista onkin alkanut myöntää palohälyttimiä ja hälytysjärjestelmän osia myös terveydenhuollon kuulon kuntoutuksen palveluissa. Lainsäädännöllisen menettelytavan näkökulmasta virkavastuu asunnon muutostöistä on kuitenkin aukottomasti sosiaalityöllä ja vammaispalveluilla, minkä tähden kaikkien kuulovammaisten tulisi palvelua hakiessaan saada päätös vammaispalvelujen hakemukseensa. Vammaispalvelu ei voi luovuttaa laissa sille osoitettua toimivaltaa toiselle viranomaiselle (kuten terveydenhuollolle).”

”Tilannetta vaikeuttaa entisestään hyvinvointialueiden aloittaminen ja vammaispalvelujen erilaisten käytäntöjen nivominen yhtenäiseksi hyvinvointialueen käytännöksi. Lähtökohtaisesti hyvinvointialueiden tulee noudattaa lainsäädäntöä ja toimia menettelytavoissaan lainsäädännön velvoitteiden mukaisesti. Lisäksi lokakuusta lähtien tulee uusia asunnon muutostöiden hakemuksia tarkastella uuden vammaispalvelulain soveltamisalan ja pykälien näkökulmasta. Uudessa laissa ei ole enää vaikeavammaisuuden määritelmää, vaan soveltamisalan arvioinnissa huomioidaan toimintakyvyn arvioinnin lisäksi vamman tai sairauden pysyvyys sekä yhteiskunnassa olevat esteet ja niiden vaikutukset. Esteettömän asumisen tukea voidaan myöntää vakituiseen asuntoon ja lapsen vuoroasumistilanteissa molempiin asuntoihin. Uuden lain perusteluissa nostetaan esimerkeiksi myös vammaisen tarvitsemat hälytysjärjestelmät esimerkkinä esteettömän asumisen tuesta. Lisäksi mainitaan myös mm. asunnon akustiikan parantaminen. Uuden lain tullessa voimaan tulisi arvioida valtakunnankin tasolla kuulovammaisten tarvitsemien asunnonmuutostöiden ja esteettömän asumisen mahdollistavien laitteiden ja välineiden myöntämisen perusteita.”

”Enää myöntäminen ei voi perustua kuulovammaisuuden lääketieteelliseen arviointiin ja lääketieteelliseen vaikeusasteeseen, vaan arvioinnissa on huomioitava myös yhteiskunnassa ja vammaisen henkilön ympäristössä olevat esteet, jotka yhdessä vamman kanssa voivat vaatia vammaispalveluja.”
Anniina Lavikainen

Hälytysjärjestelmät mukana arjessa lapsesta saakka

Lapsen kannattaa ruveta hyvissä ajoin harjoittelemaan miten hän voi hyödyntää erilaisia apuvälineitä, ettei niitä hankita vasta siinä vaiheessa, kun lapsi muuttaa omaan kotiin. Lapsuuden kodissa on turvallista harjoitella hälytyslaitteiden havaitsemista. Suomessa hälytysjärjestelmän saamista varten tarvitsee suosituksen kuulon kuntoutusohjaajalta, joka voi joko suoraan laittaa suosituksen vammaispalveluun tai lähettää suosituksen perhelle ja perhe toimittaa hakemuksen oman hyvinvointialueen vammaispalveluun. Kun vammaispalvelu on antanut myöntävän päätöksen, tullaan hälytysjärjestelmä asentamaan perheen kotiin. Tätä varten asennusfirma soittaa perheelle ja sopii asennusajan. Asentaja myös neuvoo laitteiden käyttöönotossa.

Lähde: Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet opas

1 thoughts on “Hälytysjärjestelmä kuuluu myös lapsille”

Anja sanoo:

18.1.2024 14:25

Tätäpä en ollut tullut aiemmin ajatelleeksi, että todellakin kuulovammaiselle, onpa kyseessä lapsi tai aikuinen, olisi erittäin tärkeää hankkia hälytysjärjestelmä, joka ei perustu ääneen. Ystävälläni on ei-kuuleva perheenjäsen, joten täytyypä kysyä miten asia on heillä hoidettu. Tuo on todella tärkeää, että nämä järjestelmät kulkevat mukana arjessa lapsuudesta asti.

Kommentoi