Terveydenhuolto huolehtii lapsen puheen, kielen ja kuulon kehityksen häiriöiden tutkimuksesta, hoidosta ja seurannasta. Kuntoutussäätiö on julkaissut yhdessä sairaaloiden ja Kelan kanssa tehdyn Kuulon apuvälinettä käyttävän lapsen ja nuoren hyvä kuntoutuskäytäntö -oppaan (2017). Oppaaseen voi tutustua täältä https://kuntoutussaatio.fi/assets/files/2017/12/Kuulon-apuväline_hyvä-kuntoutuskäytäntö_Kuntoutussäätiö_Työselosteita-53-2017.pdf.
Terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinehuoltoon kuuluu: apuvälineiden tarpeen määrittäminen, sovittaminen, luovuttaminen, käytön opettaminen ja huolto. Sairaaloiden kuulokeskuksissa annetut laitteet (sisäkorvaistuteprosessori, kuulokoje, korvakappale, sisäkorvaistutteen akut, laitteiden varaosat yms.) sekä niiden huolto ovat maksuttomia. Alle 18-vuotiaille maksuttomia ovat myös paristot sekä monet lisävarusteet. Sisäkorvaistutekuntoutusta hoidetaan vain yliopistollisissa sairaaloissa. Laitteiden huoltokäytännöt vaihtelevat sairaaloittain, omasta kuulokeskuksesta saa ajantasaiset ohjeet varaosien tilaamiseen ja prosessorin huoltoon.
Istuteprosessorien mukana tulee paljon lisävarusteita ja varaosia. Prosessorien ominaisuuksiin, lisävarusteisiin ja niiden käyttöohjeisiin kannattaa tutustua huolella. Näin istutteesta saa parhaimman mahdollisen hyödyn. Varaosaluetteloon kannattaa myös perehtyä. Eri istutemalleissa on mm. erikokoisia akkuja (esim. pienen lapsen korvaan) sekä erilaisia kiinnitysmahdollisuuksia prosessorille. Varaosia on hyvä olla kotona varalla (esim. korvakoukkuja, kelajohto, mikrofonin suojia) ja erilaisia lisävarusteita kannattaa tarpeen vaatiessa pyytää kuulokeskuksesta tai kuntoutusohjaajalta. Niistä on kerrottu täällä.
Kelalta on mahdollisuus hakea kuulovammaiselle lapselle alle 16-vuotiaan vammaistukea. Sitä maksetaan lapselle, jonka sairauteen, vikaan tai vammaan liittyvästä hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu vähintään kuuden kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavanikäiseen terveeseen lapseen. Tuki on porrastettu kolmeen luokkaan: perus, korotettu ja ylin. Tällä hetkellä pienet istutetta käyttävät lapset saavat yleensä korotettua vammaistukea. Lapsen kielellisten taitojen karttuessa vammaistuki yleensä muuttuu perustueksi. Tarkempia tietoja löytyy suoraan Kelan nettisivuilta. Ensimmäistä kertaa vammaistukea hakevan kannattaa pyytää hakemuksen täyttämiseen neuvoa esim. sairaalan sosiaaliohjaajalta tai kuntoutusohjaajalta.
Lapsen täytettyä 16 vuotta on mahdollisuus hakea 16 vuotta täyttäneen vammaistukea Vammaistuki aikuiselle.
Kuulovammaisen nuoren on mahdollista saada nuoren kuntoutusrahaa, jota haetaan KELA:lta ja maksetaan opiskelun tai muun työelämään tähtäävän kuntoutuksen ajalta. Tuen voi saada, jos nuori on 16-19-vuotias, ja työ- tai opiskelukyky tai mahdollisuus valita ammatti tai työ on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi ja silloin kun nuori tarvitsee erityisiä tukitoimia, jotta voi opiskella tai osallistua muuhun työllistymistä edistävään kuntoutukseen. Tukea hakiessa on hakijalla oltava kotikunnassa laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma (KHOPS) opiskelun tai muun kuntoutuksen ajalle. Suunnitelman voi laatia esim. sosiaalityöntekijä tai opetusalan ammattilainen. Suunnitelma laaditaan yhdessä nuoren, huoltajan ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä. Suunnitelmasta tulee ilmetä tiedot ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksista ja tavoitteista. Siinä tulee myös esittää suunnitelma opiskelun järjestämisestä ja toteutumisesta. Suunnitelmaa tarkistetaan ja täsmennetään kuntoutusrahakauden aikana. Hakemuksessa tarvitaan myös lääkärinlausunto B, josta käy ilmi, miten nuoren terveydentila vaikuttaa työkykyyn ja ammatinvalintaan. Nuoren tulee toimittaa kelaan lukukausittaan todistus opiskelujen tai työn etenemisestä. Lisää tietoa löydät Kelan sivuilta.
Sopeutumisvalmennus voi olla yksilö –tai perhekohtaista kuten viittomakielen/viitotun puheen opetusta kotona tai yleisimmin kurssimuotoista sopeutumisvalmennusta. Sisäkorvaistutetta käyttäville lapsille, nuorille ja heidän perheenjäsenilleen suunnattuja sopeutumisvalmennuskursseja järjestävät mm. Kuulo–Auris Oy. Sopeutumisvalmennuskursseille osallistumista varten tarvitaan lääkärin suositus kurssin tarpeesta. Kuurojen liiton kurssit löytyvät Kuurojen liiton sivuilta. Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto järjestää myös vertaisperhekursseja. Kuulo-Auris Oy toteuttaa kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja.
Kuntoutusohjaus on lakisääteistä toimintaa ja jokaiselle kuntoutujalle tulee nimetä yhteyshenkilö. Kuntoutusohjauksessa on keskeistä kuntoutujan ja hänen lähipiirinsä arjen sujuminen. Tarkoituksena on konkreettisin keinoin lisätä kuntoutujan ja hänen läheistensä hyvinvointia, elämänhallintaa, sosiaalista toimintakykyä sekä itsenäistä selviytymistä. Kuulon kuntoutuksen ohjaukseen kuuluu lapsen, perheen ja lähiyhteisön tukeminen ja seuranta. Kuntoutusohjaaja tekee kotikäyntejä sekä muita käyntejä kuntoutujan tarpeiden mukaisesti muun muassa päiväkotiin, kouluun tai harrastuksiin. Olennaista on lapsen verkoston tukeminen, ohjaus ja neuvonta. Kuntoutusohjaus on maksutonta ja kuuluu myös lähiympäristölle, eikä sitä varten tarvita erillistä lähetettä. Kuntoutusohjaaja toimii vanhempien tukena kuulovammaisen lapsen kasvatuksellisissa ja pedagogisissa asioissa ja on yhdyshenkilö kuulokeskuksen ja viranomaisten välillä. Hän osallistuu mm. päivähoito- ja kouluvalintoihin sekä teknisten apuvälineiden neuvontaan. Kuntoutusohjauksen tavoitteena on konkreettisin toimin tukea ja lisätä lapsen ja nuoren mahdollisuutta itsenäistymiskehitykseen, omatoimiseen selviytymiseen, hyvinvointiin ja elämänhallintaan.
Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu edistää kuulovammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Vaikeasti kuulovammaisella on oikeus saada vähintään 180 tuntia vuodessa tulkkipalveluja, jos tulkkausta tarvitaan enemmän (esim. opiskelujen vuoksi) on mahdollisuus hakea lisätunteja. Tulkkipalvelua voidaan myöntää mm. asioimista, opiskelua, työtä, tiedonsaantia, vapaa-ajan toimintoihin osallistumista varten esim. uimakoulu. Tulkinta voi tapahtua viittomakielellä tai muulla kommunikaatiota selventävällä menetelmällä. Esim. sisäkorvaistutetta käyttävä lapsi tai nuori voi pärjätä hyvin muissa tilanteissa, mutta isossa ryhmässä kuuleminen voi olla haastavaa. Näitä tilanteita varten on mahdollista tilata esim. viittomakielen tulkki tai kirjoitustulkki, joka kirjoittaa esim. luennoitsijan puheen reaaliaikaisesti. Palvelun käyttö ei maksa mitään. Tulkkauspäätös haetaan KELA:lta ja sitä varten tarvitset lausunnon tulkkauspalvelun tarpeesta esim. sosiaalityöntekijältä, kuntoutusohjaajalta tai puheterapeutilta. KELA:n sivuilta löydät lisää tietoa.
Puheterapiakuntoutus on istutetta käyttävälle lapselle suositeltavaa, jotta kuulon- ja kielenkuntoutus onnistuu mahdollisimman hyvin. Puheterapiaa järjestetään vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena Kelan kautta yleensä heti istutteiden aktivoinnista vähintään 3-vuotiaaksi saakka. Yksilöllisen tarpeen mukaan terapia voi jatkua pidempään. Puheterapia voidaan järjestää myös sairaalan tai terveyskeskuksen kustantamana. Puheterapiassa on tärkeässä osassa vanhempien ohjaus ja neuvonta, jotta he pystyvät tukemaan lapsen kuulon- ja kielenkehitystä arjessa mahdollisimman hyvin.
Vaikeasti kuulovammaisella lapsella ja hänen perheellään on oikeus saada tarvittaessa kotiopetusta yleisimmin käytetyissä kommunikaatiomenetelmissä. Kotiopetusta voi saada mm. viittomakielen, tukiviittomien tai vinkkipuheen käyttämiseen perheen valinnan mukaan. Kotiopetusta haetaan oman kunnan vammaispalvelusta ja sitä varten tarvitaan ammattilaisen lausunto (kunnasta riippuen esim. maininta kuntoutussuunnitelmassa, lääkärin lausunto tai kuntoutusohjaajan lausunto).
