Vuosittain Suomessa diagnosoidaan muutama kymmenen vaikea-asteista molemminpuolista sisäkorvaperäistä kuulovammaista lasta. Suurin osa näistä lapsista syntyy kuulovammaisina, kun taas osalla kuuroutuminen tapahtuu myöhemmin, esimerkiksi aivokalvontulehduksen seurauksena. Näiden lasten jäännöskuulo on niin vähäistä (tai sitä ei ole ollenkaan), ettei kuulonkuntoutus perinteisin akustisin kuulokojein ole tuloksellista. Aiemmin näiden lasten kommunikaation avuksi otettiin viittomakieli. Nykyisin lähes kaikki vaikea-asteisesti kuulovammaiset lapset saavat sisäkorvaistutteen, mikä useimmissa tapauksissa mahdollistaa kuulon kehittymisen ja puhekielen kuntoutumisen.

Suomessa leikataan vuosittain noin 200 istutetta, joista alle neljäsosa lapsille. Mikäli tarvetta on eli kuulovamma on vaikea-asteinen molemmissa korvissa, lapsille leikataan sisäkorvaistute pääsääntöisesti molempiin korviin. Myös toispuoleisia implantointeja tehdään.

Ensimmäinen syntymästä asti kuulovammainen suomalaislapsi implantoitiin ulkomailla vuonna 1995 ja Suomessa ensimmäinen istuteleikkaus lapselle tehtiin 1997. Suomessa on 1990-luvun puolivälistä vuoden 2019 elokuun loppuun olevalla ajanjaksolla on istute asennettu 1801 henkilölle, joista 0-18 -vuotiaita leikkaushetkellä on ollut 547 henkilöä. Suomessa leikkaukset tehdään yliopistollisissa sairaaloissa, Oulussa, Kuopiossa, Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Pyrkimyksenä on, että lapsi saisi istutteen mahdollisimman varhain. Koko maailmassa sisäkorvaistuteleikkauksia oli 2019 elokuun loppuun mennessä on tehty noin 600 000.

Istutekuntoutusta mietittäessä arvioidaan lapsen tilanne kokonaisuutena. Ennen leikkauspäätöstä tehdään useita erilaisia tutkimuksia (mm. kuulontutkimukset, kuvantamiset, moniammatilliset arviot). Vanhemmat keskustelevat istutekuntoutuksesta ja sen asettamista vaatimuksista yliopistollisen sairaalan istutetiimin tai lääkärin kanssa. On tärkeää, että vanhemmilla on mahdollisuus kysyä asioita ja saada monipuolista tietoa. Yksilötasolla ei voida varmasti ennustaa, miten lapsi kuulee istutteilla ja miten lapsen puhekieli kehittyy, mutta tulokset ovat pääsääntöisesti hyviä.