LapCI ry:n järjestää jäsenilleen tapahtumia, välittää tietoa sisäkorvaistutteesta ja siihen liittyvistä asioista sekä tiedottaa kuuloalan viimeisimmistä käänteistä. Lisäksi yhdistys tekee vaikuttamistyötä sisäkorvaistutelasten ja heidän perheidensä hyväksi. Mutta tiesitkö, että voit saada henkilökohtaista vertaistukea muilta sisäkorvaistutekäyttäjiltä ja heidän perheiltänsä? Alla yhdistyksen puheenjohtaja Minna kertoo tästä enemmän.

Olettehan huomanneet www.lapci.fi-sivustolla ”Jätä yhteystietosi”-painikkeen? Haluaisin kertoa hieman mitä voi tapahtua tuota painiketta klikattuasi. Meitä hallituksen jäseniä on pitkin Suomen maata ja ohjaamme nämä uuden perheen yhteydenottopyynnöt samalla suunnalla asuvalle hallituksen jäsenellemme.

Me kaikki, joiden lapsi on saanut diagnoosin, muistamme sen alkuvaiheen kysymystulvan, surun, hämmennyksenkin. Me muistamme kuinka tärkeältä silloin tuntui kun oli joku kokeneempi, joka sanoi: ”Rauhoitu, keskity tähän hetkeen. Sinulla on pieni lapsi, jolla on samat perustarpeet hellyydestä ja huolenpidosta kuin muillakin, ja sitten on tämä kuulovamma.”

Itse muistan kuinka merkityksellistä oli nähdä ne muutamat sisäkorvaistutteita käyttävät, muutaman vuoden omaa lasta vanhemmat lapset, jotka juoksivat, nauroivat ja riehuivat kuin kuka tahansa. Siinä ei paljon laitteet vauhtia hidastaneet.

Miksi tämä aihe on minulle tärkeä juuri nyt? Olen tässä kesän ja syksyn aikana ottanut yhteyttä muutamaan uuteen perheeseen. Olemme vaihtaneet sähköposteja ja WhatsApp-viestejä. Olen huomannut kysymysten olevan aivan samoja kuin kymmenen vuotta sittenkin. Olen myös käynyt omien lasten kanssa kylässä näissä perheissä. Jo 12- ja 10-vuotiaat lapseni osaavat itse käyttäjinä vastata toisiin kysymyksiin minua paremmin. Olemme käyneet perheiden kanssa myös paljon keskustelua kuinka lapsen pärjääminen on kiinni muustakin kuin kuulemisesta; luonteesta, persoonasta, mahdollisista muista sairauksista tai vammoista.

Myös lapseni ovat näille käynneille tulleet mukaan mielellään, heistä huomaa, että he haluavat auttaa toista kaltaistaan ja hänen perhettään. Lapset kertovat omia kokemuksiaan sairaalakäynneistä, laitteista, tapahtumista, kielivalinnoista päiväkodista, koulusta, kavereista, harrastuksista ja haluavat näin valaa uskoa että kaikki menee hyvin.

Olemme itse saaneet kuluneiden vuosien aikana paljon, nyt on meidän vuoro laittaa edes osa kiertoon uusille perheille.”

Syysterveisin,
Minna Mäkelä LapCI ry:n puheenjohtaja