Eduskunta teki keskiviikkona surullisen päätöksen. Uuden vammaispalvelulain voimaantuloa siirrettiin vuodella ja kolmella kuukaudella eteenpäin ja lain sisältö tullaan avaamaan. Odotettavissa on, että lakiin tehdään rajauksia siihen, ketkä tulevat saamaan vammaispalvelulain mukaisia palveluita.  

Kiivaan äänestyksen tulos

Lain lykkäämisen puolesta annettiin 92 ääntä ja vastaan 75 ääntä. 32 kansanedustajaa oli poissa äänestyksestä. Tyhjää ei äänestänyt kukaan. Lakia on moitittu liian tulkinnanvaraiseksi siitä, kenelle maksuttomia vammaispalveluja voidaan myöntää. Myös lain kokonaiskustannusten määrä on ollut epäselvä. Eduskunnassa käytiin lain tiimoilta kiivasta keskustelua ja Sote-valiokunnassa oppositiopuolueen edustajat marssivat ulos kokouksesta ja järjestivät oman tiedotustilaisuuden viikko ennen äänestystä. Sote-valiokunnan puheenjohtajan Krista Kiurun (sd.) mukaan uudella vammaispalvelulailla olisi parannettu vammaisten henkilöiden henkilökohtaista avunsaantia. 

– Suomi on saanut vuonna 2018 ihmisoikeusrikkomuksesta rapsut. Tämä laki olisi välttänyt tämän ihmisoikeusrikkomuksen jatkumisen. Se olisi varmistanut, että vammaisten oikeudet myös henkilökohtaiseen apuun olisivat toteutuneet paremmin, Kiuru sanoi tiedotustilaisuudessa. Oppositiojäsenet olisivat myös halunneet, että olisi selvitetty, voitaisiinko laista irrottaa joitakin osia tulemaan voimaan aiemmin. Se koskisi erityisesti lasten oikeuksia.  

Perustuslakivaliokunta piti välttämättömänä selvittää, olisiko lapsen oikeuksiin vaikuttava sääntely voinut tulla jo aikaisemmin voimaan. Hallituksen esityksen perusteluista ei käy ilmi, että vammaispalvelulain voimaantulon lykkäämisen taustalla olisi tarkoitus ehdottaa muutoksia lasten palveluja koskeviin erityisiin säännöksiin. Kuitenkin lapsen oikeuksien kannalta tärkeiden säännöstenkin voimaantuloa ehdotetaan siirrettäväksi. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan lain voimaantulon lykkääminen voi vaikuttaa merkittävästi lasten ja nuorten oikeuksien toteutumiseen. Perustuslakivaliokunta pitää sen vuoksi välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta selvittää, voiko lapsen oikeuksiin vaikuttavaa sääntely tulla voimaan vammaispalvelulain aikaisemmin kaavailtuna voimaantuloajankohtana tai muuna nyt ehdotettua olennaisesti aikaisempana ajankohtana. 

Kauaskantoisia seurauksia

Varsinkin vammaisten lasten näkökulmasta lain voimaantulon siirtämisellä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia. Ne vammaiset tai pitkäaikaissairaat lapset, jotka ovat odottaneet jo pitkään heidän tarvitsemiaan palveluja, joutuvat odottamaan reilun vuoden lisää.

Lasten elämässä ja kehityksessä vuosi on eri tavalla merkityksellinen aika kuin aikuisilla. 

LapCI ry jää seuraamaan miten hallituksen työskentely vammaispalvelulain kanssa etenee. Hallituksen tulee ottaa mukaan työskentelyyn vammaisia henkilöitä sekä heidän etujärjestöjään. Lisäksi lain valmistelussa tulee noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, joihin Suomikin on sitoutunut.  

Vammaispalvelulain uudistuksen tarkoituksena on tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä turvata yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut. Oikeus palveluihin määrittyisi tarpeen, ei diagnoosin perusteella. Tavoitteena on, että vammaisten henkilöiden yksilölliset tarpeet otetaan jatkossa paremmin huomioon. 

Janet Grundström
LapCI ry:n toiminnanjohtaja