Alla oleva teksti on suomeksi käännetty versio PMC:n sivuilla julkaistusta tutkimuksesta (tutkimus on alun perin julkaistu International Journal of Pediatric Otorhinolaryngologyssa), joka on osa Elsevier Public Health Emergency Collectionia. Tutkimuksessa tarkastellaan kasvomaskien mahdollisia vaikutuksia etenkin kuulovammaisten lasten koulussa suoriutumiseen. Julkaisemme tämän (epävirallisen) suomenkielisen käännöksen, jotta tutkimuksen tulokset olisivat paremmin saavutettavia jäsenillemme.

Kuuluvuuden merkitys kuulon kannalta

Kieli toimii kommunikaation pohjana, ja puhe on sen verbaalista tuotosta. Kieli koostuu vastaanottavasta, ”reseptiivisestä” kielestä (ymmärtämisestä) ja ilmaisevasta, ”ekspressiivisestä” kielestä (kyvystä ilmaista tietoa, tunteita, ajatuksia ja ideoita sen kautta). Kieli nähdään yleensä puhemuotoisena, mutta se voi myös pitää sisällään visuaalisia muotoja, kuten viittomakieltä. 

Jotta verbaalinen kanssakäynti olisi tehokasta, kuuntelijan täytyy pystyä ymmärtämään kuulon avulla saatua tietoa. Jokapäiväiset keskustelut kuitenkin usein tapahtuvat tilanteissa, joissa kuuluvuuteen liittyvät haasteet heikentävät kuulon avulla vastaanotettavaa informaatiota. Ulkopuolisia haasteita kuulolle aiheuttavat mm. taustahäly, taustalla kuuluva ja oman puheen kanssa ”kisaava” puhe sekä aksentit puhujan puheessa. 

Vääristyneen puheen kuuntelu on haastavaa ja vaatii kuuntelijaa käyttämään myös muita kognitiivisia keinoja, jotta hän voi ymmärtää kuulemaansa oikein. Vääristynyttä puhetta kuunneltaessa aivot käyttävät hyödyksi tarkkaavaisuutta vaativia kognitiivisia prosesseja, joihin luultavimmin kuuluu verbaalinen ”työmuisti” (lyhytkestoista, aivojen muokkaamaa tietoa) sekä puhujan esiintymisen aikana tehdyt huomiot. Tämän vuoksi tilan haasteellinen kuuluvuus ei ole ainoastaan kuulon ongelma, vaan se haittaa myös moninaisia kognitiivisia toimintoja, joita tarvitaan kielellisiin ja ei-kielellisiin tehtäviin. 

Kuulovammaiset lapset koulussa

Kouluikäiset lapset kommunikoivat, sosialisoivat ja opiskelevat ympäristöissä, joissa on taustamelua ja kaikua. Luokkahuoneet ovat usein äänekkäitä ja voivat siten vaikeuttaa lapsen kykyä kuunnella ja oppia. Liiallinen taustamelu ja luokkahuoneen kaikuminen voi vaikuttaa niiden lasten koulumenestykseen, jotka ovat normaalisti kuulevia mutta joilla on muita oppimisvaikeuksia.  

Lapsilla, joilla on vähäinen tai lievä kuulonalenema, voi olla vaikeuksia havaita puhetta kuulon kannalta epäsuotuisissa olosuhteissa, minkä lisäksi heillä voi olla viiveitä puheen ja kielen kehityksessä sekä sosio-emotionaalisessa kehityksessä. Monien näiden lasten koulusuoritukset ovat myös heikompia kuin normaalisti kuulevien lasten. 

Näin korona-aikaan suositellaan pitämään kasvomaskia julkisilla paikoilla silloin kun on lähikontaktissa sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät kuulu omaan kotitalouteen, tai silloin kun sosiaalista etäisyyttä/turvavälejä on haastava pitää. 

Maskien käytössä on kuitenkin kaksi hyvin vakavaa ongelmaa lapsille: 1) tavanomaisimmat maskit (kankaiset tai sairaalamaskit) toimivat visuaalisina esteinä niille, jotka turvautuvat kommunikaatiossa nonverbaaleihin signaaleihin, joita kasvoilta pystyy lukemaan (esim. suun, huulten, hampaiden, kielen ja poskien alueilta); lapsi ei täten pysty tulkitsemaan puheen visuaalisia merkkejä ja vihjeitä, koska puhujan kasvot ovat piilossa eikä maski salli huuliltalukemista, minkä lisäksi 2) opettajan ääni maskin alla on vaimentunutta ja vääristynyttä. 

Tutkimus ja sen tulokset

Sekä kielellinen että nonverbaalisti saatu tieto ovat tärkeitä, jotta ymmärtää sosiaalista kommunikaatiota ja kanssakäymistä. Ajankohtaisessa julkaisussaan sairaalamaskien ominaisuuksista Goldin, Weinstein ja Shiman (2020) tutkivat maskien tuottamaa kuuluvuuden alentumista. He raportoivat sairaalamaskien toimivan ”alipäästösuodattimina”, alentaen korkeataajuuksisia (2000 ja 7000 hertsin välillä olevia) ääniä kolmesta neljään desibeliä kirurgisissa maskeissa ja 9-12 desibeliä N95-maskeissa. 

Toisessa tutkimuksessa Atcherson ym. (2020) tarkastelivat erilaisia kasvomaskeja, maski ja visiiri -yhdistelmiä sekä tilanteita ilman maskia. He mittasivat, kuinka paljon nämä visuaaliset esteet kykenivät vaimentamaan äänenpainetta desibeleinä mitattuna. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta heidän tutkimustuloksensa heijastivat Goldinin, Weinsteinin ja Shimanin tutkimustuloksia. Tulokset osoittivat, että visiiri pystyi keskimäärin vaimentamaan ääntä peräti 29 desibelillä. Tutkimustuloksissa oli yllättävää myös se, että jokainen niistä kolmesta läpinäkyvästä maskista, joita Atcherson ym. testasivat, vaimensi ääntä enemmän kuin ei-läpinäkyvät maskit ja tuotti kaikuisaa ääntä huipussaan 5000-7000 hertsin taajuudella.  

On kuitenkin myös mahdollista, että läpinäkyvä maski heikentää puheen kuuluvuutta niin paljon, että sen hyöty jää pienemmäksi kuin mitä sen mahdollistama näköyhteys tarjoaa puheen ymmärtämisen avuksi. 

Vaikka tutkimuksissa läpinäkyvät maskit vähensivätkin äänenpainetta ja mahdollisesti heikensivät puheäänen laatua jopa enemmän kuin ei-läpinäkyvät maskit, niillä on tärkeä rooli kasvojen nonverbaalisen kommunikoinnin säilyttämisessä.  

Läpinäkyvät maskit, joko visiirin kanssa käytettyinä tai ilman, auttavat säilyttämään näköyhteyden puhujan suuhun, mikä voi auttaa kuuntelijoita huuliltalukemisen ja muiden nonverbaalisten vinkkien (kuten tunneilmaisujen) lukemisessa kasvoilta. On kuitenkin myös mahdollista, että läpinäkyvä maski heikentää puheen kuuluvuutta niin paljon, että sen hyöty jää pienemmäksi kuin mitä sen mahdollistama näköyhteys tarjoaa puheen ymmärtämisen avuksi. 

Yleisiä ohjeita kotiin ja kouluun

Puheäänen heikentyminen yhdistettynä huoneen taustahälyyn ja kaikuun sekä visuaalisten vinkkien puutteeseen tekee puheesta lähes mahdotonta ymmärtää monille ja varsinkin lapsille, jotka ovat oppivassa ja kehittyvässä vaiheessa puheen, kielen, lukutaidon ja muun uuden tiedon osalta.  

Vanhempien ja opettajien täytyy olla tietoisia näistä seikoista, jotta he voivat välttää aiheuttamasta lisäseuraamuksia lasten koulunkäynnille, joka on jo kokenut suuria kolhuja lasten ollessa etäkoulussa. Alla olevat muistilistat ovat hyviä opastamaan vanhempia ja opettajia auttamaan lapsia kuulemaan ja ymmärtämään paremmin Covid-19 aikana: 

---

Alkuperäinen tutkimus:
Nobrega M, Opice R, Lauletta MM, Nobrega CA. How face masks can affect school performance. Int J Pediatr Otorhinolaryngol. 2020;138:110328. doi:10.1016/j.ijporl.2020.110328

Tekstin on kääntänyt suomeksi LapCI ry:n järjestöassistentti Isa Pulli.