Pienten lasten viikonlopusta ei touhua ja temmellystä puuttunut, kun joukko 0–4-vuotiaita sisäkorvaistutteita käyttäviä lapsia saapui vanhempineen ja sisaruksineen Päivölän Virkistyskotiin Vihtiin. Lastenhoitajina toimivat LapCI ry:n tutut nuoret, joilla oli kaikilla itselläänkin sisäkorvaistutteet. Tästä viikonlopusta saivat puhtia niin lapset, nuoret, vanhemmat kuin me työntekijätkin!
Pienten sisäkorvaistutteita käyttävien lasten viikonloppuna tuli harjoitettua niin lasten kuin aikuisten mielikuvitusta monenlaisten leikkien kautta. Tutustuessamme toisiimme harjoittelimme myös itseilmaisua. Esimerkiksi yhdessä tutustumisleikissä perheet valitsivat erilaisia kuvakortteja, joiden adjektiivit kuvasivat heitä parhaiten. Valittuaan kortit perhe esitteli muille, miksi juuri nämä attribuutit puhuttelivat heitä eniten.
Lastenhoitajiksi saapui neljä nuorta, joilla oli kaikilla itselläänkin sisäkorvaistutteet. He ovat LapCI ry:n ”vanhoja tuttuja”, ohjaajakoulutuksen käyneitä nuoria. Leikit jatkuivat pitkin viikonloppua. Vanhempien keskustellessa toistensa kanssa tai kuunnellessa luentoa, leikittivät lastenhoitajat sillä aikaa lapsia ulkona Päivölän Satumetsässä. Lapset pääsivät etsimään metsään eksyneitä pehmoleluja, pelaamaan pallopelejä, temppuilemaan leikkipuistossa ja veistelemään kaarnaveneitä.
Viikonlopun leikit eivät kuitenkaan olleet aina helpoimmasta päästä, sillä esimerkiksi ”keksitään satu” -leikki oli haastava niin vanhemmille kuin lapsille. Olikin yllättävän vaikeaa oman vuoron tultaessa keksiä uusi lause tarinan jatkeeksi! Itse keksittyjen satujen lisäksi pidimme sekä lauantaina että sunnuntaina satuhetkiä, jolloin keräännyimme kaikki yhteen ja luimme lasten valitsemia tarinoita. Nämä hetket olivat hyviä rauhoittamaan lapsia, joilla kuitenkin energiaa riitti!
Lauantai-iltapäivällä vanhemmat saivat tavata ja jutella sisäkorvaistutteita käyttävien nuorten kanssa. Nuoret kertoivat omista kuulopoluistaan sekä koulu- ja harrastustoimistaan. Vanhemmat kuuntelivat kiinnostuneina ja kyselivät paljon esimerkiksi kielten opiskelusta, ylioppilaskokeiden kuuntelutehtävistä, muistikuvista leikkauksen jälkeen (jos sellainen oli tehty vähän isompana), äänistä, millaisia aluksi kuuli sekä lapsuudenmuistoista ”imppapäänä”. Mitä jos sade yllättää, kuinka prosessorit kestää? Koetko, että impat rajaavat valintoja elämässäsi tai työnäkymiäsi? Kaikki nuoret olivat yhtä mieltä siitä, että kuulon/laitteiden takia heitä ei ainakaan ole kiusattu koulussa.
”Etenkin nuorten ohjaajien istutteet tekivät vaikutuksen meidän pieneen.”
Sunnuntaiaamuna Mika Teivainen Cochlearilta saapui juttelemaan teknisistä asioista vanhempien kanssa. Hän esitteli Cochlearin lisälaitteita ja uusinta prosessoria. Vanhemmilla oli jälleen useita kysymyksiä ja Mika vastaili minkä kerkesi. Prosessoreiden vedenkestävyys pohditutti ja Mika lohdutti, että roiskeet ja pikaisen kastumisen laitteet kyllä kestävät, vaikka toki osat kannattaa asetella kuivumaan kastumisen jälkeen.
”Tätä tapahtumaa odotettiin kovasti koko perheen voimin, ja uutta reissua jo lapset toivovat.”
Pienten lasten viikonloppu oli kerrassaan ihana ja rentouttava kokemus meille kaikille osallistujille. Lapset saivat leikkiä yhdessä, nähdä isompia sisäkorvaistutteita käyttäviä nuoria sekä kokea onnistumisen ja yhteenkuuluvuuden tunteita. Vanhemmat pääsivät myös tutustumaan toisiinsa, jakamaan kokemuksia, haastattelemaan nuoria ja rentoutumaan.
Päivölän Virkistyskeskus oli tapahtumapaikkana kohderyhmällemme juuri sopiva, ja oli suuri onni, että ajoitimme pienten lasten viikonlopun lokakuun alkuun, jolloin ruska on kauneimmillaan! Kiitämme kaikkia osallistujia ihanasta viikonlopusta yhdessä, ja odotamme jo ensi kertaa. Syysterveisin,LapCI ry:n toimisto
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *
Kommentti *
Nimi *
Sähköpostiosoite *
Kotisivu
Tallenna nimeni, sähköpostiosoitteeni ja kotisivuni tähän selaimeen seuraavaa kommentointikertaa varten.
Lähetä kommentti