Lauantaiaamupäivänä aurinko loisti kirkkaalta taivaalta. Oli aika lähteä kohti Karkkilaa laukussa leipää ja piimää vaan, ja jos mua hiukkasen onnistaa, niin uuden ystävän saan. Mutta ei saatu vain yhtä, vaan monta uutta ystävää!
Karkkilassa meillä oli hyvät puitteet majoituksen, ruoan ja ympäristön suhteen. Ensiksi aloitimme päivän ravitsevalla välipalalla, jonka jälkeen lapset lähtivät järjestöassistentti Marikan ja muiden lastenohjaajien kanssa pienelle happihyppelylle. Sillä aikaa Ulla Konkarikoski piti esitystä huonokuuloinen lapsi koulussa ja eteen tulevat tilanteet. Esityksessä Ulla kävi läpi aluksi ihan yleistä korvan anatomiasta ja sisäkorvaistutteesta. Tämän jälkeen käytiin läpi kuinka puheella on iso merkitys lapsen kielen kehitykseen ja kuinka kuulovamma tulisi huomioida päiväkodissa ja koulussa. Hyvä tarkistuslista kuuntelutilanteisiin on:
Lasten ulkoilun jälkeen tulimme takaisin sisälle ja moni heistä päästikin taiteelliset lahjansa valloilleen. Monta kaunista piirrustusta ja muutamaa lautapeliä ja autoleikkiä myöhemmin vanhemmat tulivat hakemaan lapsensa ja menimme yhdessä syömään koko konkkaronkka päivällistä. Meillä olikin spesiaaliohjelma päivällisen jälkeen, nimittäin keittiö oli valmistanut aivan ihanan (ja erittäin maistuvan!) täytekakun LapCI ry:n ja Satakieliohjelman 20-vuotisjuhlan kunniaksi! Lauloimme yhdessä paljon onnea vaan ja lapset pääsivät yhdessä puhaltamaan kaikki 20 kynttilää sammuksiin. Kakku maistui kaikille ja osa lapsista otti sitä jopa lisää. Onneksi myös aikuisille riitti kakkua.
Mukavan päivällistuokion jälkeen olikin aika sanoa heipat lastenhoitajille ja viettää iltaa yhdessä perheen kanssa. Jokainen perhe sai muutaman aikakauslehden ja leikellä niistä kuvia ja lentäviä tekstilauseita, jotka sopivat heidän perheen arkeen ja tulevaisuuden unelmiin. Niistä syntyi upeita teoksia ja aika monella oli samankaltaisia haaveita, kuten lomaa ja etelänmatkaa.
Saunan lämmetessä saivat vanhemmat myös hetken omaa aikaa keskustella muiden kanssa. Osalla perheistä oli myös perheen pienimmät mukana, joten ensimmäiset vetäytyivät yöpuulle jo klo 20 jälkeen. Saunassa sai itsenäisesti käydä illan aikana, jonka jälkeen oli aika sanoa hyvät yöt.Myös LapCI ry:n historiaan jäi merkittävä tapaus. Ensimmäistä kertaa oli peräti kolme LapCI ry:n toiminnanjohtajaa paikalla, kaksi vanhaa sekä nykyinen!
Seuraavana aamuna päivä on vähän koleampi ja aurinko pysyi piilossa, mutta se ei tunnelmaa latistanut. Aamupalapöydissä kävi kuhina ja puhina. Lapset olivat saaneet uusia kavereita, joiden kanssa he leikkivät Tehtaan hotellin muissa tiloissa sillä aikaa kun vanhemmat olivat jutustelemassa. Ravitsevan aamupalan jälkeen oli aika rentoutua. Toiminnanjohtajamme Janet piti satuhieronnan, johon koko perhe osallistui kukin vuorollaan. Aluksi lapset olivat hierottavana, jonka jälkeen vuoro vaihtui ja vanhemmat pääsivät lapsen hierottavaksi. Tuokion jälkeen mieli oli kevyt ja olo rento, jonka jälkeen oli sopiva aika lähteä ulos virkistymään pienelle kävelylenkille. Kävimme joen varrella ruokkimassa sorsia, jonka jälkeen kävimme ihastelemassa Tehtaan hotellin vierestä löytyvää patoa.
Happihyppelyn jälkeen oli viimeisen ohjelmanumeron aika. Satakieliohjelman perhekonsultti Maaritin vetämänä perheet saivat kirjoittaa ja piirtää isolle paperille perheensä aikajanan. Tämän jälkeen olikin aika kerätä vähän palautetta ja fiiliksiä sekä kertoa, mitä Perhepäiviltä jäi käteen. Moni kertoi tärkeimmäksi sen, että saa kohdata muita perheitä, jotka ovat samanlaisessa tilanteessa, sekä sen kuinka tärkeää on, että lapsi näkee toisia lapsia, joilla on implantit.Tapahtuma päätettiin yhteiseen ruokailuun, jonka jälkeen oli aika suunnata hyvillä mielin kotiin!
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *
Kommentti *
Nimi *
Sähköpostiosoite *
Kotisivu
Tallenna nimeni, sähköpostiosoitteeni ja kotisivuni tähän selaimeen seuraavaa kommentointikertaa varten.
Lähetä kommentti
