LapCI ry ja Satakieliohjelma järjestivät toukokuun lopulla yhteistyössä webinaarin ”Kuulovammaisen lapsen etäterapia – toimivia käytänteitä ja kokemuksia”. Aihe webinaarille saatiin kuulovammaisten lasten vanhempien vertaistukiryhmästä, jossa muutama tuore, juuri implantoidun SI-lapsen vanhempi ilmaisi huolensa siitä miten lapsen puhe pääsee kehittymään, kun tarjolla on vain etäterapiaa. Saimme aiheesta puhumaan kokeneen puheterapeutin Ulla Sergejeffin, Satakieliohjelman asiantuntijan puheterapeutti Hannele Hyvärisen sekä kolmevuotiaan Alidan äidin Tytti Kuisman. Tässä webinaarista poimimamme avainasiat!

Etäterapia on mahdollisuus

Etäterapiassa on valtava mahdollisuus kehittyä, oppia ja oivaltaa, ihan siinä missä läsnäoloterapiassakin. Kelan etäkuntoutushankkeen mukaan etäterapia on vähintään yhtä vaikuttavaa kuin kasvokkain annettava terapia (lähde).

Vanhempien keskeinen rooli

Vanhemman on hyvä muistaa, että hän ei ole ainoastaan avainasemassa lapsensa tukena vaan myös itsekin oppimassa. Vanhemman on hyvä olla avarakatseinen ja heittäytyä hommaan mukaan. Esimerkiksi kun terapiaa toteutetaan netin välityksellä on tärkeää, että välineitä osataan käyttää. Vanhemman täytyy ottaa tekniikka haltuun, sillä varsinkaan ihan pienimmät lapset eivät sitä itse osaa. Ohjelmat, joilla kuntoutusta toteutetaan ovat kuitenkin helppokäyttöisiä ja jokainen ne varmasti oppii.

Vanhempi toimii lapsen tsempparina ja valmistelee lapsen terapiaan, aivan kuten liveterapiassakin. Kun lapsi on pieni, vanhempi osallistuu yhdessä lapsen kanssa etäterapiaan. Isomman lapsen kanssa riittää, että vanhempi on kuulolla ja lapsen saatavilla. Etäterapia on siitä kiva muoto, että lapsen terapiaan voivat osallistua myös muut perheen läheiset kuten etävanhempi tai vaikkapa kauempana asuvat isovanhemmat. Näin he saavat tärkeää tietoa ja oppia lapsen puheenkuntoutuksesta, sekä paremman käsityksen siitä, kuinka juuri he voivat edistää lapsen kuntoutumista.

Terapeutin rooli

Terapeutti on keskeisessä asemassa etäkuntoutuksessa. Häneltä vaaditaan luontaista kykyä heittäytyä ja olla läsnä, muuntautumiskykyä sekä luovuutta. Moni luulee, että etäterapiassa istutaan ruudun ääressä ja tehdään harjoituksia, mutta se voi olla paljon muutakin. Hannele ja Ulla kertoivat, kuinka he ovat leikkineet piilosta ja majan rakentamista lapsen kanssa ja kuinka leikin ohessa on saatu tehtyä todella onnistuneesti erilaisia harjoituksia. Leikkien aikana vanhempi toimii terapeutin apukätenä ja kuljettaa ruutua leikissä mukana. Perheelle onkin hyvä toimittaa kirjalliset ohjeet hyvissä ajoin ennen terapiaa ja käydä läpi, miten tekniikka ja nettiyhteys toimivat. Nettiyhteyttä ei muiden perheenjäsenten kannata terapian aikana käyttää.

Perheen kokemuksia etäterapiasta

Webinaarissa saimme kuulla SI-lapsen vanhempaa Tyttiä, joka kertoi kolmevuotiaan tyttärensä etäterapiakokemuksesta. Heillä etäterapiaan päädyttiin, kun oma puheterapeutti jäi äitiyslomalle eikä läheltä löytynyt uutta terapeuttia. He tapasivat aluksi muutaman kerran kasvokkain ja päättivät sitten kokeilla etäterapiaa. Lapsi oli etäterapian alkaessa 2,5-vuotias, ja on alusta lähtien osallistunut etäterapiaan hyvillä mielin. Myös äiti koki etäterapian luonnollisena ja piti hienona asiana sitä, että lapsen väsähtäessä jää terapeutilla aikaa myös vanhempien kysymyksille. Tytti kertoi, että

Terapeutti on meille ohjeistaja. Hän seuraa lapsen edistymistä, mutta tulee muistaa, että vanhemmat ovat ne, jotka sitä terapiaa käytännössä tekevät.

Miten rohkaista perhettä kokeilemaan etäterapiaa?

Lapsi saa olla kuten haluaa, ei hänen tarvitse pysyä paikallaan. Terapeutin tehtävä on miettiä, mitä lapsi tekee, ja ohjata vanhempaa toimimaan lapsen kanssa – Ulla Sergejeff.

Etäterapiassa samoin kuin läsnäoloterapiassa on hyvä muistaa, että lapsi ja hänen vanhempansa ovat kaikki asiakkaita. Etäterapiassa vanhempi on läsnä, mikä mahdollistaa sen, että he saavat keinoja arkeen ja mahdollisuuden esittää kysymyksiä. Se on tärkeä osa kuntoutusta, Hannele selitti. Tytti kertoi, kuinka tärkeää on se, että terapeutti selvittää perheelle mitä puheterapia on alta vuoden ikäisen lapsen kanssa. Lopuksi Tytti totesikin, että

ei se lapsi [etäpuheterapiassa] paljon tee, vaan se terapia on paljon vanhempien ohjaamista, tukemista ja neuvomista.

LapCI ry:n ensimmäinen webinaari sujui todella hyvin. Oli ihana järjestää se kokeneen yhteistyökumppanin Satakieliohjelman kanssa. Kiitos kaikille mukana olleille!