Rahoituksen leikkaaminen ei pienennä kustannuksia: se kasvattaa niitä.Ilman matalan kynnyksen tukea ja ennaltaehkäisevää toimintaa perheiden kuormitus kasvaa, lasten kuntoutuminen hidastuu ja ongelmat pitkittyvät. Se näkyy erikoissairaanhoidon käynteinä, koulun tukitoimina ja mielenterveyspalvelujen tarpeena. Ennaltaehkäisevä työ, jota teemme ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyönä, säästää euroja juuri sieltä, mihin kustannukset muuten realisoituisivat moninkertaisina tulevina vuosina. LapCI ry:n työ on pitkäjänteistä, tutkitusti vaikuttavaa ja yhteiskunnallisesti korvaamatonta.
Kuulo- ja viittomakielialan järjestöt ilmaisevat syvän huolensa kehysriihen alla esitetyistä mahdollisista lisäleikkauksista sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Aiemmin suunnitellut leikkaukset kohdistuvat kohtuuttomasti jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin vammais- ja kielivähemmistöihin. Lisäleikkaukset halvaannuttaisivat järjestöjen toiminnan. Järjestöt vaativat, että lisäleikkauksista luovutaan ja kuulovammaisten, kuurojen ja kuurosokeiden osallisuus turvataan Suomen ratifioiman YK:n vammaissopimuksen mukaisesti.
Järjestöjen saamat avustukset kohdentuvat niiden ihmisten hyväksi, jotka ovat avun ja tuen tarpeessa, ja jotka eivät itse kykene puolustamaan omia oikeuksiaan. Kuulo- ja viittomakielialan järjestöt koordinoivat ja tukevat eri puolella Suomea toimivia vapaaehtoisia, jotka kohtaavat päivittäin avun ja tuen tarpeessa olevia ihmisiä. Ilman näiden organisaatioiden asiantuntemusta, ohjausta sekä vammaisuuteen ja kielelliseen saavutettavuuteen liittyvää erityisosaamista, vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki loppuvat. Kuulo- ja viittomakielialan järjestöillä on myös merkittävä rooli kohderyhmiensä kokonaisturvallisuuden edistämisessä ja heidän erityistarpeidensa tunnistamisessa poikkeusoloissa.
Järjestöt korostavat, ettei niiden työ ole päällekkäistä, vaan jokaisella on oma kohderyhmänsä ja asiantuntemuksensa. Ne palvelevat esimerkiksi eri kieliryhmiin kuuluvia kuulovammaisia, viittomakielisiä sekä kuulovammaisten lasten perheitä, joiden tarpeet ja kielitaustat vaihtelevat.
Aistivammajärjestöjen avustukset ovat vähentyneet jo vuodesta 2011 ilman indeksikorotuksia, vaikka tarve ei ole pienentynyt – resurssit ovat. Leikkausten vuoksi toimintaa on jo kehitetty ja karsittu merkittävästi. Uusia leikkauksia ei tule tehdä ilman YK:n vammaissopimuksen mukaista arviointia. Samalla käynnissä oleva kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessi pyrkii parantamaan heidän asemaansa, joten leikkauslinja on ristiriidassa valtion omien tavoitteiden kanssa.
Erityisen huolestuttavaa on puhe järjestöjen vaikuttamis- ja edunvalvontatyön roolista. Puheessa unohtuu kuulo- ja viittomakielialan järjestöjen rooli olennaisena osana YK:n vammaissopimuksen edellyttämää osallisuutta ja vammaisia syrjimättömän lainsäädännön varmistamista. Lisäleikkaukset heikentäisivät suoraan vammaisten ja viittomakielisten mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin.
Järjestöt paikkaavat sellaisia aukkoja, joihin muu järjestelmä ei yllä. Jos niiden toiminta heikkenee, moni jää ilman tukea ja yksin. Lyhytnäköiset säästöt voivat kasvattaa kustannuksia myöhemmin ja lisätä inhimillistä kärsimystä. Samalla hyvinvointialueiden paine kasvaa, palveluvaje syvenee ja tarve raskaammille korjaaville palveluille lisääntyy, mikä osuu erityisesti jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin.
Kuulo- ja viittomakielialan järjestöt jatkavat mielellään rakentavaa vuoropuhelua päättäjien kanssa, mutta korostavat, ettei vammaisten ja viittomakielisten oikeuksia voi polkea.
Sanna Kaijanen, toiminnanjohtaja, Kuuloliitto ry (sanna.kaijanen@kuuloliitto.fi, 040-5081716)
Kuuloliitto edustaa kuulovammaisia henkilöitä, jotka käyttävät kuulon apuvälineitä tai elävät kuulon heikentymisen kanssa – lapsista ikääntyneisiin. Kohderyhmään kuuluu myös kuuloterveyden näkökulmasta haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä.
Nora Strömman, verksamhetsledare, Svenska hörselförbundet rf (nora.stromman@horsel.fi, 044 5333 964) Svenska hörselförbundet edustaa kuulovammaisia, joiden äidinkieli on ruotsi. Liitto järjestää monimuotoista toimintaa kuulovammaisille, levittää ennaltaehkäisevää tietoa koko ruotsinkieliselle väestölle ja valvoo kohderyhmän etuja.
Markku Jokinen, toiminnanjohtaja, Kuurojen Liitto ry (markku.jokinen@kuurojenliitto.fi)
Kuurojen Liitto on viittomakielisten kuurojen etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestö. Liitto edistää viittomakielisten kuurojen yhdenvertaisuutta ja yhteiskunnallista osallisuutta kieleen ja kulttuuriin perustuen.
Magdalena Kintopf-Huuhka, verksamhetsledare, Finlandssvenska teckenspråkiga rf (magdalena.kintopf-huuhka@dova.fi)
Finlandssvenska teckenspråkiga representerar de döva och teckenspråkiga finlandssvenskarna. Det finlandssvenska teckenspråket är ett allvarligt hotat minoritetsspråk.
Sari Suokas, toiminnanjohtaja, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry (sari.suokas@klvl.fi, 050 561 3752)
Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto tukee kuulovammaisten lasten perheitä riippumatta lapsen käyttämästä kommunikaatiotavasta tai kuulovamman laadusta järjestämällä vertaistoimintaa, tiedottamalla sekä huolehtimalla edunvalvonnasta.
Janet Grundström, toiminnanjohtaja, LapCI ry (janet.grundstrom@lapci.fi, 0400 914 583)
LapCI ry tukee sisäkorvaistutetta käyttäviä lapsia, nuoria ja heidän perheitään kuulovammapolulla vertaistuen, tiedon ja heidän etunsa ajamisen muodossa.
Risto Hoikkanen, toiminnanjohtaja, Suomen Kuurosokeat ry (risto.hoikkanen@kuurosokeat.fi, 040 5661371)
Suomen Kuurosokeat ry on kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten henkilöiden oikeuksienvalvonta-, vertais-, asiantuntija- ja palvelujärjestö. Yhdistys tarjoaa palveluita valtakunnallisesti.
Uttalandet 31.3.2026
Organisationer inom hörsel- och teckenspråksområdet uttrycker sin djupa oro över de eventuella ytterligare nedskärningar i bidrag till social- och hälsovårdsorganisationer som lagts fram inför ramförhandlingarna. De tidigare planerade nedskärningarna drabbar redan nu oproportionerligt hårt personer i en redan utsatt ställning, såsom personer med funktionsnedsättning och språkliga minoriteter. Ytterligare nedskärningar skulle lamslå organisationernas verksamhet. Organisationerna kräver att man avstår från ytterligare nedskärningar och säkerställer delaktigheten för personer med hörselnedsättning, döva och dövblinda i enlighet med FN:s konvention om rättigheter för personer med funktionsnedsättning, som Finland har ratificerat.
De bidrag som organisationerna får, riktas till personer som är i behov av hjälp och stöd, och som inte själva har möjlighet att försvara sina rättigheter. Organisationerna inom hörsel- och teckenspråksområdet koordinerar och stöder frivilliga runt om i Finland, som dagligen möter människor i behov av stöd. Utan dessa organisationers expertis, handledning samt specialkompetens inom funktionsnedsättning och språklig tillgänglighet skulle frivilligverksamheten och kamratstödet upphöra. Organisationerna spelar också en viktig roll i att främja målgruppernas övergripande säkerhet och att identifiera deras särskilda behov i undantagsförhållanden.
Organisationerna betonar att deras arbete inte är överlappande, utan att var och en av organisationerna har sin egen målgrupp och expertis. De betjänar till exempel personer med hörselnedsättning i olika språkgrupper, teckenspråkiga samt familjer med barn med hörselnedsättning, vars behov och språkliga bakgrund varierar.
Bidragen till organisationer inom sinnesfunktionsnedsättning har minskat sedan 2011 utan indexhöjningar, trots att behovet inte har minskat. Till följd av nedskärningarna har verksamheten redan skurits ned betydligt. Nya nedskärningar bör inte genomföras utan en bedömning i enlighet med FN:s funktionsrättskonvention. Samtidigt pågår en sannings- och försoningsprocess för döva och teckenspråkiga som syftar till att förbättra deras ställning, vilket gör nedskärningslinjen motsägelsefull i förhållande till statens egna mål.
Särskilt oroande är diskussionen om organisationernas roll i påverkans- och intressebevakningsarbete. I denna diskussion förbises organisationernas roll som en väsentlig del av den delaktighet som krävs enligt FN-konventionen samt deras betydelse för att säkerställa en icke-diskriminerande lagstiftning. Ytterligare nedskärningar skulle direkt försämra möjligheterna för personer med funktionsnedsättning och teckenspråkiga att påverka beslut som rör dem själva.
Organisationerna fyller sådana luckor som det övriga systemet inte når. Om deras verksamhet försvagas blir många utan stöd och lämnas ensamma. Kortsiktiga besparingar kan leda till ökade kostnader på längre sikt och ökat mänskligt lidande. Samtidigt ökar trycket på välfärdsområdena, serviceunderskottet fördjupas och behovet av tyngre, korrigerande tjänster växer, vilket särskilt drabbar redan utsatta grupper.
• Att de redan planerade nedskärningarna i bidrag mildras och att man avstår från ytterligare nedskärningar. Organisationernas självbestämmanderätt ska tryggas.
• Att skyldigheterna enligt FN:s funktionsrättskonvention gällande funktionshinderorganisationer och lagstiftning följs.
• Att teckenspråkslagen följs, där myndigheter har en skyldighet att främja teckenspråket.
• Att påverkansarbete erkänns som en del av demokratin och arbetet för ett icke-diskriminerande samhälle, samt att funktionshinderorganisationernas roll i att främja den övergripande säkerheten erkänns.
Organisationerna inom hörsel- och teckenspråksområdet fortsätter gärna en konstruktiv dialog med beslutsfattare, men betonar att rättigheterna för personer med funktionsnedsättning och teckenspråkiga inte får åsidosättas.
Sanna Kaijanen, verksamhetsledare, Kuuloliitto ry, (sanna.kaijanen@kuuloliitto.fi, 040 5081 716)
Kuuloliitto representerar personer med hörselnedsättning som använder hörhjälpmedel eller lever med nedsatt hörsel – från barn till äldre. Målgruppen omfattar även personer i en särskilt utsatt situation ur ett hörselhälsoperspektiv.
Nora Strömman, verksamhetsledare, Svenska hörselförbundet rf (nora.stromman@horsel.fi, 044 5333 964)
Svenska hörselförbundet representerar personer med hörselnedsättning med svenska som modersmål. Förbundet ordnar mångsidig verksamhet, sprider förebyggande information till den svenskspråkiga befolkningen och bevakar målgruppens intressen.
Kuurojen Liitto är en intresse-, expert- och serviceorganisation för teckenspråkiga döva. Förbundet främjar jämlikhet och samhällelig delaktighet på basis av språk och kultur.
Finlandssvenska teckenspråkiga representerar döva och teckenspråkiga finlandssvenskar. Det finlandssvenska teckenspråket är ett allvarligt hotat minoritetsspråk.
Sari Suokas, verksamhetsledare, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry (sari.suokas@klvl.fi, 050 561 3752)
Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto stöder familjer oberoende av barnets kommunikationssätt eller typ av hörselnedsättning genom kamratstöd, information och intressebevakning.
Janet Grundström, verksamhetsledare, LapCI ry (janet.grundstrom@lapci.fi, 0400 914 583)
LapCI ry stöder barn och unga med kokleaimplantat samt deras familjer genom kamratstöd, information och intressebevakning.
Risto Hoikkanen, verksamhetsledare, Suomen Kuurosokeat ry (risto.hoikkanen@kuurosokeat.fi, 040 5661371)
Suomen Kuurosokeat är en intresse-, kamrat-, expert- och serviceorganisation för personer med dövblindhet eller kombinerad syn- och hörselnedsättning. Organisationen erbjuder tjänster nationellt.
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *
Kommentti *
Nimi *
Sähköpostiosoite *
Verkkosivusto
Tallenna nimeni, sähköpostiosoitteeni ja sivustoni tähän selaimeen seuraavaa kommentointikertaa varten.
Lähetä kommentti
