LapCI ry:n vuotuiset Kesäpäivät (tai pikemminkin ”sadepäivät”) vietettiin tänä vuonna Hämeenlinnan Aulangolla. Ympäristö oli upea, ja vaikka sää olikin epävakaa koko viikonlopun lähtivät useat meistä myös seikkailemaan ympäröiville kävelyreiteille. Yövyimme Scandic Aulangossa ja käytössämme oli viereinen kylpylä ihanine saunoineen ja poreammeineen. Koronatilanteen vuoksi kaikki aktiviteetit järjestettiin ulkona ja vältimme isoja yhteisiä kokoontumisia sisätiloissa. Lue tästä kooste viikonlopustamme!
Tunnelma Kesäpäivillä oli rento ja rauhallinen. Läsnä oli myös hyvin vahvasti jälleennäkemisen riemu ja yhteenkuuluvuuden tunne. Koronan takia viime vuonna lähes kaikki tapahtumamme piti perua tai siirtää etätapahtumiksi. Jäsenemme pääsivät vihdoin näkemään toisiaan ja keskustelemaan muiden vertaisten kanssa.
”Otin mukaan oman kaverin, mutta täällähän on kaikki mun kaverit! Tämähän on paljon parempi, kuin osasin kuvitellakkaan!”Eräs nuori SI-käyttäjä saapuessaan hotellin aulaan ja nähdessään ystäviä edellisestä tapahtumasta
”Otin mukaan oman kaverin, mutta täällähän on kaikki mun kaverit! Tämähän on paljon parempi, kuin osasin kuvitellakkaan!”
Ensimmäisenä ohjelmanumerona kävimme aivan hotellin vieressä olevan HugoParkin korkeuksissa kiipeilemässä. Ensimmäiset askellukset heiluvilla lankuilla olivat jännittäviä, mutta pienen harjoittelun jälkeen puiden välissä loikki useampikin ketterä lapsi vanhempiensa kanssa. Kiipeilyssä oli mahtavaa huomata vanhempien ja lapsien välinen yhteistyö ja täydellinen keskittyminen tekemiseen. Vanhempien ylpeät hymyn välähdykset lasten ylittäessä itsensä olivat todella sydäntä lämmittäviä.
Pieni tai vähän isompikaan sade ei tuntunut osallistujia haittaavan. Sitkeät soturit taiteilivat radat läpi vaikka vaatteet alkoivat jo olla litimärkiä. Kiipeilyn jälkeen siirryimme sisälle lämmittelemään ja nauttimaan herkullista päivällistä. Loppuilta olikin pyhitetty perheiden vapaalle toiminnalle, ja useat suuntasivatkin silloin kylpylän puolelle.
"Ihahaa Ihahaa, hepo hirnahtaa!"
Seuraavana päivänä ohjelmassa oli sekä talutusratsastusta että hevosajelua. Ratsastusta koettivat niin lapset kuin muutama vanhempikin, vaikka aluksi oli epäröintiä ilmassa. Hevoset saivat aikaan hölmöjä onnellisia hymyjä ja välitöntä fiilistä, onhan meidän jokaisen sisällä se pieni omaa ponia vanhemmiltaan kinuava lapsi (Järjestöassistentti Katsun hyvin puolueellinen mielipide!). Vaunuajelu hevosella Aulangon kansallismaisemissa oli myös ihana kokemus, ja vei kyydissäolijan suoraan vanhojen Suomi-filmien tunnelmiin.
Kesäpäivät päättyivät Hämeenlinnan Amarilloon, jossa nautimme lounaaksi fajitas-burgeribuffetin antimista. Runsaan aterian jälkeen tuskin kenellekään jäi nälkä!
Meistä oli ihanaa päästä näkemään yhdistyksen jäsenperheitä kasvokkain ja saada vaihtaa kuulumisia niin uusien kuin vanhojenkin jäsenten kanssa. Kiitos kaikille osallistujille ikimuistoisista Kesäpäivistä! Toivomme kovasti, että pääsemme lähitulevaisuudessa suunnittelemaan tapahtumia niin, että voimme pitää lisää yhteistä ohjelmaa ja vertaistukihetkiä isolla joukolla, sillä niille on aina tarvetta. Nähdään taas pian!
Syysterveisin,LapCI ry:n toimiston väki
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *
Kommentti *
Nimi *
Sähköpostiosoite *
Kotisivu
Tallenna nimeni, sähköpostiosoitteeni ja kotisivuni tähän selaimeen seuraavaa kommentointikertaa varten.
Lähetä kommentti